”Älä ihmeessä ainakaan kirjailijaksi ala, ei sillä voi Suomessa pärjätä. Mene oikeisiin töihin.”
Näin neuvoi hyvää tarkoittava sukulainen Aurora Sainiota vajaat parikymmentä vuotta sitten, kun kirjallisuuspainotteista lukiota Helsingissä käyvä Sainio pähkäili tulevaisuuden uravaihtoehtojaan. Sanat jäivät kummittelemaan lapsesta saakka kirjoittamista ja tarinoita rakastaneen Sainion alitajuntaan, ja kirjan kirjoittaminen jäi pitkäksi aikaa haaveeksi.
Elämä kuljetti Sainion yrittäjyyden tielle. Esikoiskirjan tarina kuitenkin kypsyi mielessä vuosien ajan, kunnes jouluna 2023 se oli lopulta päästettävä ulos. Vuotta aiemmin Vaasasta Kempeleeseen muuttanut Sainio ryhtyi kirjoittamaan Suomeen ja Japaniin sijoittuvaa dekkaria.
– Ja vieläpä valitsin sen työläimmän tien eli päätin julkaista kirjan omakustanteena. Halusin pitää kaikki langat omissa käsissäni, hän kertoo.
Sainion esikoiskirja Älä anna syntejäni anteeksi julkaistiin vuosi sitten Oulun kirjamessuilla. Hän muistelee omakustannekirjan kanssa esiin astumisen täysin ”nobodynä ummikkona” olleen vähintäänkin pelottava kokemus.
– Pelko osoittautui kuitenkin turhaksi. Vastaanotto ylitti kaikki odotukset ja sain vahvistuksen sille, että olen oikealla tiellä. Lukiossa saamani neuvo lensi romukoppaan.
Suomalaisesta ja japanilaisesta mielenmaisemasta löytyy yllättävän paljon samankaltaisuuksia.
Tulevana viikonloppuna Sainio osallistuu Oulun kirjamessuille jälleen tuoreen kirjansa kanssa. Tällä viikolla julkaistava Ei koiriakaan lyödä on jatko-osa Sainion esikoiskirjalle, joka aloitti Kadotuksen hymni -nimisen dekkarisarjan.
Kirjasarjan tarina saa alkunsa Oulusta. Merikosken kauneusaltaalta löytyy naisen ruumis, johon on viillelty sana näkki. Samaan aikaan Japanin Kurumessa ryhdytään tutkimaan vastaavaa tapausta – vedestä löytyneen ruumiin iholta löytyy sana kappa. Kappa on japanilaisessa mytologiassa suomalaista näkkiä vastaava taruolento, jolla varoitellaan lapsia veden vaaroista.
Sainion kirjoissa pureudutaan murhamysteerien setvimisen lomassa suomalaisen rikostutkijan Liljan ja hänen japanilaisen kollegan Okawan henkisiin taakkoihin ja ihmismielen haurauteen. Sainion kirjat tekevät tutuksi pienissä palasissa myös japanilaista kulttuuria, johon suomalaisen on helppoa samaistua.
– Suomalaisesta ja japanilaisesta mielenmaisemasta löytyy yllättävän paljon samankaltaisuuksia. Olemme molemmat pidättyväisiä ja kohteliaita kansoja, jotka rakastavat sääntöjä ja myös noudattavat niitä. Yhtäläisyydet kahden kansan välillä, jotka elävät liki 10 000 kilometrin päässä toisistaan, kiehtovat minua kovasti.
Aurora Sainio kertoo kirjasarjansa ensimmäisen osan olevan synkkä ja jatko-osan synkkääkin synkempi.
Kuva: Sanna Niemi
Aurora Sainio innostui japanilaisesta kulttuurista jo pikkutyttönä.
– Osittain se on äitini ansiota. Hänellä oli japanilainen kirjekaveri ja sitä kautta tulin tietoiseksi Japanista.
Lapsena Sainio oli mangan (japanilainen sarjakuva) ja animen (japanilainen animaatio) suurkuluttaja. Iän karttuessa Japanin kieli ja kulttuuri alkoivat kiinnostaa laajemminkin ja veivät Sainion opiskelemaan japanologiaa Dalarnan yliopistoon. Japanologia eli Japanin tutkimus on Japaniin keskittyvä ihmis- ja yhteiskuntatieteiden ala, joka tutkii Japanin kieltä, historiaa, kulttuuria, taidetta, kirjallisuutta ja tiedettä. Kandidaatin tutkielmansa Sainio teki Japanissa vallalla olevasta patahara-ilmiöstä (paternal harrassment) eli isyysloman anomisen ja käyttämiseen liittyvistä epäkohdista.
– Japanissa on yksi maailman pisimmistä isyysvapaaoikeuksista, mutta sitä käytetään todella vähän, sillä erittäin työorientoituneessa kulttuurissa vanhempainvapaalla oloa ei katsota hyvällä. Usein se johtaa jopa työpaikkakiusaamiseen eivätkä työperäiset itsemurhatkaan ole Japanissa harvinaisia, Sainio kertoo.
Kandiksi valmistuttuaan Sainio on jatkanut Japanin tutkimusta omaksi ilokseen.
– Se on suurin inspiraation lähteeni kirjailijana. Kirjoitustyökin onnistuu parhaiten Japanissa. Siellä pääsen sellaiseen luovuuden kuplaan, jota ei ole mahdollista saavuttaa Suomessa.
Uusinta kirjaansa Aurora Sainio kirjoitti vain hieman Oulua suuremmassa Kurumen kaupungissa.
– Rakastan vain katsella ympärilleni, keskustella ihmisten kanssa ja ripotella pieniä havaintojani mukaan kirjan tarinaan.
Vaikka Aurora Sainio on Japanin-matkoillaan onnellisimmillaan, hänen synnyttämänsä tarinat eivät ole iloisia. Sainio kertoo kirjasarjansa ensimmäisen osan olevan synkkä ja jatko-osan synkkääkin synkempi.
– Kaikenlainen mystisyys, yliluonnollisuus ja ihmismielen pimeät puolet ovat kiinnostaneet minua pienestä pitäen. Jo ala-asteella kirjoitin kauhukirjan.
Sainio suunnittelee seuraavaa kuukauden tai parin mittaista Japanin-matkaansa ensi keväälle. Reissusuunnitelmatkin ovat jo selvillä:
– Kadotuksen hymni -sarjan kolmas osa on itse asiassa jo työn alla, kirjailija paljastaa.
Hän haaveilee saavansa kirjansa myös japanilaisten luettavaksi.
– Japanissahan on ollut jo pidemmän aikaa Suomi-buumi käynnissä, mutta suomalaista kirjallisuutta on tarjolla japaniksi vielä todella vähän. Etsin tähän parhaillaan väyliä.
Juuri nyt katse on kuitenkin tiukasti tulevan viikonlopun kirjamessuissa.
– Enää en odota messuja pelonsekaisin tuntein, vaan suurella innolla!
Fakta
Oulun kirjamessut
Oulun kirjailijaseura järjestää toiset Oulun kirjamessut perjantaista sunnuntaihin 10.–12. lokakuuta 2025.
Tapahtumapaikkoina ovat Oulun Lyseo sekä Kulttuuritalo Valve.
Messut tarjoaa yli kahdeksankymmentä ohjelmanumeroa kuudella lavalla.
Kiinnostavia messuvieraita ovat muun muassa dekkaristi Max Seeck, Mielensäpahoittaja-kirjoistaan tuttu Tuomas Kyrö, Finlandia-palkittu Anni Kytömäki, August-palkittu Mikael Niemi, Normaliusrodeo-kirjan julkaissut tv-persoona Topi Borg ja Amerikan siirtolaisten kohtaloista Köyhää väkeä -tietokirjan kirjoittanut toimittaja Maarit Tastula.
Messujen teema on Kohtaamisia, ja se korostaa kirjallisuuden äärelle pysähtymistä ja aitoa läsnäoloa.
Yhden päivän liput 16/13/8 euroa, kahden päivän liput 25/20 /14 euroa.
Lähde: oulunkirjamessut.fi