BERLIINI Radikaalioikeisto on nyt suurin poliittinen voima Euroopassa.
Sitä kuvaa ylläoleva kartta, jossa musta väri osoittaa, missä laita- tai äärioikeistolaiset puolueet ovat mielipidemittausten mukaan suurimmat puolueet.
Kartta kertoo siis siitä, mitä puoluetta kansalaiset eniten äänestäisivät, jos vaalit pidettäisiin nyt. Värien sisällä on politiikan sävyeroja, koska puolueet poikkeavat toisistaan eri maissa.
Poliittinen suunta on selvä. Esimerkiksi Tšekissä ja Puolassa kansallismielinen laitaoikeisto voitti vasta vaalit.
Tätä juttua tehtäessä laitaoikeiston kaula seuraavana tuleviin puolueisiin kasvoi käytännössä silmissä, kun suurimmissa EU-maissa Saksassa ja Ranskassa julkaistiin uudet mielipidemittaukset kuluneella viikolla.
Suuret maat muuttavat Euroopan suuntaa
Seuraavaksi vaalit saattavat tulla eteen EU:n toiseksi suurimmassa maassa Ranskassa.
Jos äärioikeistopuolue Kansallinen liittouma saisi siellä enemmistön maan parlamentista, Eurooppa muuttuisi perusteellisesti. Kansallismielinen, euroskeptinen Ranska lisäisi Unkarin ja Slovakian kaltaisten oikeistopopulististen valtioiden valtaa EU:ssa.
Kääntyminen entistä jyrkemmin oikealle on hankalaa eurooppalaisen yhteistyön kannalta. Monet laitaoikeiston puolueista vastustavat esimerkiksi Ukrainan tukemista, haluavat vähentää eurooppalaista yhteistyötä puolustuksessa ja heikentäisivät Euroopan unionia.
Pääsyy kansallismielisen oikeiston kasvuun oikeastaan kaikkialla on maahanmuutto. Myös varallisuuserot aiheuttavat tyytymättömyyttä perinteisiä suuria puolueita kohtaan.
Vieraillessaan Saksassa viime viikolla Ranskan presidentti Emmanuel Macron osoitti sormellaan ennen kaikkea some- ja digijättejä.
– Kimppuumme hyökätään ulkopuolelta, demokratian viholliset hyökkäävät, Macron sanoi.
Hän sai raikuvat aplodit yleisössä istuneilta saksalaisilta poliitikoilta.
Eurooppa kääntyy USA:n perässä
Euroopan politiikkaa vuosikymmeniä seuranneen yhdysvaltalaisen toimittajan mielestä Macron on täysin oikeassa. EU-piireissä tunnetulta Dave Keatingiltä ilmestyy pian kirja, joka kuvaa juuri amerikkalaisen kulttuurin valta-asemaa Euroopassa.
– Koska Eurooppa on ollut riippuvainen Yhdysvalloista 75 vuotta, ja koska juuri Yhdysvallat johti internetvallankumousta, se tarkoitti, että sosiaalisen median alustoista tuli amerikkalaisia, Keating selittää.
– Eurooppalainen julkinen keskustelu on saanut tartunnan amerikkalaisista kulttuurisodista, ja sen näkee selvimmin X:ssä, entisessä Twitterissä. X on ”the” Euroopan julkinen keskusteluareena. Ja sitä hallitsee Elon Musk.
Keating kuvaa Euroopan suhdetta Yhdysvaltoihin tällä videolla:
Joidenkin asiantuntijoiden mukaan Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ja Piilakson digijätit tekevät tarkoituksellista hyökkäystä, jonka päämääränä on saada aikaan poliittinen muutos Euroopassa.
Yhdysvaltalaisten hyökkäyksestä on puhunut muun muassa sveitsiläis-italialainen professori Giuliano da Empoli. Hänen mukaansa se ei ole yhtään vähemmän vaarallinen kuin Venäjän Putinin trolliarmeija.
David Keating on samoilla linjoilla.
– Trumpin hallinnon pääasiallinen vaikutuskenttä on tietenkin kotimaassa, mutta sillä on selvästi myös eräänlainen sivujuoni hyökätä Euroopan liberaalia demokratiaa vastaan, Keating sanoo.
Ongelma on Keatingin mielestä se, että nykyiset keskustaliberaalit puolueet ja johtajat kieltävät todellisuuden.
– Jos eurooppalaiset johtajat pistävät päänsä pensaaseen ja teeskentelevät, että näin ei tapahdu, niin tässä käy vielä huonosti.
Avaa kuvien katselu
Italiassa kansalliskonservatiivisen Giorgia Melonin hallitus on ollut vallassa kolme vuotta. Italia on ensimmäinen suuri eurooppalainen maa, jonka johtoon on noussut fasistitaustainen puolue. Kuva: All Over PressKolmenlaisia uhkia
Hollantilainen Alice Stollmeyer on perustanut Brysseliin Defend Democracy -järjestön, joka seuraa eurooppalaista demokratiakehitystä.
Stollmeyer muistuttaa, että ääriliikkeeet nousevat usein valtaan demokraattisten vaalien kautta.
– Niiden kasvu voi kestää vuosia, mutta kun ne ovat valtaan päässeet, demokratia voi kääntyä alamäkeen hyvin nopeasti.
Stollmeyerin mukaan demokratiaa uhkaa nyt kolme asiaa, jotka ovat ulkomaisia, kotimaisia ja teknologisia.
Ulkomailta eurooppalaisiin valtioihin kohdistuu hybridiuhkia, esimerkiksi sabotaasia. Kotimaan rajojen sisältä tuleva uhka taas on sitä, että vastakkainasettelu kansalaisten kesken yltyy, samoin ääriajattelu – sekä oikealla että vasemmalla.
Kolmas uhka on digitaalinen. Ei vain sosiaalinen media vaan myös muut digialustat helpottavat hybridi-iskujen valmistelua ja pahantahtoisen ilmapiirin tihentymistä.
– Alustat on suunniteltu koukuttavasti ja kohdennetusti, jotta ne laukaisevat tunteemme, raivomme ja pelkomme, Stollmeyer sanoo.
– Kaikki tämä luo tilanteen, joka on erittäin huolestuttava ja vaikea demokratialle, eivätkä hallitukset tee tarpeeksi kansallisella tai Euroopan tasolla.
Tällä videolla Stollmeyer kertoo, miten digialustoista voi tulla demokratian vihollisten ase.
Ukrainassa Euroopan poliittisen ilmapiirin muutos on konkreettinen turvallisuusuhka. Maan parlamentin EU-valiokunnan puheenjohtaja Ivanna Klympush-Tsintsadze vieraili torstaina Berliinissä.
– Poliittinen maantiede muuttuu. Pitää ymmärtää kirkkaasti, että se ei muuttuisi ilman Venäjän avustusta ja puuttumista, Klympush-Tsintsadze kommentoi Ylelle.
Siksi Euroopassa pitäisi hänen mielestään puuttua hybridiuhkiin tosissaan, ja pian. Vaikka esimerkiksi Trumpin esikunta pitää kaikenlaisia sosiaalisen median rajoituksia sananvapauteen puuttumisena, nykyinen kärjistynyt some-keskustelu rajoittaa asiallista keskustelua haluavien sananvapautta.
– Pitää ottaa tosissaan se, että pelon lietsominenkin on todellinen hyökkäys demokratiaa vastaan.
Ivanna Klympush-Tsintsadze kuvaa, miten demokratian vastustajat käyttävät hyväkseen poliittisten johtajien haluttomuutta johtaa: