Valkovenäjältä kotoisin oleva, nykyisin Puolassa vaikuttava Dymna Lotva on kerännyt viime aikoina kehuja äärimetallipiireissä.
Bändin musiikissa slaavilaisen kansanperinteen synkät sävyt yhdistyvät post metaliin ja black metaliin.
Kokonaisuuden keskiössä on karismaattinen vokalisti Katsiaryna Mankevich eli Nokt, jonka tavaramerkiksi ovat muodostuneet erilaiset seppeleet. Kukkakruunut kuuluvat slaavilaiseen mytologiaan: niihin ovat pukeutuneet muun muassa rusalkat eli vedenhenget ja mavkat eli metsänhenget.
– Meiltä löytyy paljon tummasävyistä folklorea ja ikivanhoja loitsuja, joita kerään. Myös seppeleet liittyvät synkempään kansanperinteeseen, kuten kuolleisiin tyttöihin ja aaveisiin. Teen yleensä talven varalle useita erilaisia seppeleitä. Jos tarjolla on tuoreita kukkia, saatan valmistaa seppeleen bäkkärillä juuri ennen keikkaa, puhelimitse tavoitettu Nokt kertoo.
Laulu joukkomurhattujen kunniaksi
Vuonna 2015 Valko-Venäjän pääkaupungissa Minskissä perutettu Dymna Lotva käsittelee lyriikoissaan muutakin kuin slaavilaista kansanperinnettä. Uusin kappale, Адышоўшым, vapaasti käännettynä Niille jotka ovat poistuneet keskuudestamme, viittaa Valko-Venäjän lähihistorian julmiin tapahtumiin.
Kappale on omistettu sadoille valkovenäläisille ja ukrainalaisille taiteilijoille, runoilijoille, kirjailijoille ja tiedemiehille, jotka kommunistinen Neuvostoliitto murhasi 1930-luvun sortotoimissaan. Suuren puhdistuksen nimellä tunnettu, Josif Stalinin masinoima tappamisaalto kulminoitui vuonna 1937, jolloin venäläiset murhasivat yhden yön aikana yli sata valkovenäläistä kulttuurihenkilöä.
– Neuvostoliitto halusi, että kaikista piti tulla venäläisiä. Jos joku runoilija kirjoitti runoja äidinkielellään, hänet vangittiin tai tapettiin. Itse asiassa Адышоўшым ei ole mikään single uudelta albumilta, vaan se on kunnianosoituksemme kaikille näille murhatuille kulttuurihenkilöille. Samalla se kertoo kaikista niistä kansoista, jota olivat Neuvostoliiton vankeina, Nokt toteaa.
Konserteissa käy KGB:n agentteja
Valko-Venäjästä on viime vuosina muodostunut diktatuuri, jossa sananvapautta ei juuri ole. Maasta on paennut paljon ihmisiä, ja Dymna Lotva on osa valkovenäläisten diasporaa.
– Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa, koska osallistuimme Valko-Venäjällä diktatuuria vastustaviin mielenosoituksiin. Emme peittäneet kasvojamme ja ilmaisimme ajatuksiamme avoimesti, joten Valko-Venäjällä asuminen ei ollut enää turvallista, Nokt kertoo.
Saman tien myös kaikki Dymna Lotvan konsertit Valko-Venäjällä kiellettiin ja yhtyeen lähipiiriin kuuluvia henkilöitä heitettiin vankilaan.
– Pakenimme viime hetkellä Ukrainaan, joka on aina ollut suosikkimaani: rakastan ukrainalaisia ja maan kulttuuria.
Avaa kuvien katselu
Dymna Lotva vierailee Suomessa nyt ensimmäistä kertaa. Kuva: Dymna Lotva
Uusi elämä Ukrainassa jäi kuitenkin lyhytaikaiseksi Venäjän aloittaman hyökkäyssodan takia. Valko-Venäjän kansalaisina Dymna Lotvan jäsenet eivät enää olleet tervetulleita Ukrainaan. Uudeksi kotimaaksi muovautui Puola, joka otti Ukrainasta vastaan pakolaisia, jotka olivat jonkun muun maan kansalaisia.
– Puolan black metal -skene on fantastinen ja löydän sieltä uusia upeita bändejä vähintään kerran kuukaudessa, Nokt hehkuttaa.
Valko-Venäjän tilannetta Nokt pitää pahana.
– Minulla on Valko-Venäjällä edelleen paljon ystäviä. Ihmiset yrittävät olla ajattelematta ikäviä asioita, koska monella ei ole mahdollisuutta muuttaa pois tai tehdä asioille mitään. Tosin meillä on edelleen partisaaneja, jotka auttavat ukrainalaisia.
Noktin mukaan etenkin musiikkia sensuroidaan tällä hetkellä paljon.
– Pienet, paikalliset metallikonsertit ovat palanneet takaisin, mutta kukaan ei voi esiintyä ilman asiakirja- ja dokumenttipinoa. Tiedän myös, että konserteissa käy KGB-agentteja ja toivon, etteivät kollegani joudu vankilaan. Ja me odotamme, että nämä vitun vanhat jätkät kuolevat pois.
Valko-Venäjän oma kulttuuri halutaan tuhota
Tällä hetkellä Suomessa asuu noin 1 700 valkovenäläistä, joista kolmasosa pääkaupunkiseudulla.
Valkovenäläisten muutto Suomeen on kiihtynyt vuoden 2020 tuloksettomien jättimellakoiden jälkeen.
– Valkovenäläistä kansanluonnetta leimaa hiljaisuus ja toisten rajojen kunnioittaminen. Vaikka Suomi ei ole ollut valkovenäläisille se ensimmäinen muuttokohde, monet ovat huomanneet, että täällä on juuri sellaista kulttuuria ja elämäntyyliä, jota me haluamme, Helsingissä toimivan Suomen valkovenäläisten järjestön puheenjohtaja Kiryl Kirylau toteaa.
Avaa kuvien katselu
Suomen valkovenäläisten järjestön puheenjohtaja Kiryl Kirylau. Järjestö on esittänyt Suomessa valkovenäjän tilanteesta kertovia elokuvia ja tuonut tänne myös valkovenäläisiä kirjailijoita. Kuva: Sannika Michelsson / Yle
Kirylau ei myöskään ihmettele, että Dymna Lotvan kaltainen bändi on joutunut lähtemään kotimaastaan.
– Yhtyeestä huomaa heti, ettei se enää ole Valko-Venäjällä. Kaikki ne, jotka haluavat tehdä jotakin vapaasti ja ilman sensuria ja pelkoa, lähtevät Valko-Venäjältä pois.
Elämänmeno Valko-Venäjällä on muutenkin juuri sellaista, mitä Dymna Lotvan Nokt tässä jutussa on kertonut. Kiryl Kirylau varoitti jo viime vuonna Ylen haastattelussa, että Valko-Venäjän tilanne muistuttaa uuden Pohjois-Korean syntyä. Maassa on meneillään massiivinen venäläistämisen hyökyaalto.
– Valitettavasti Aljaksandr Lukašenkan hallinto yrittää siirtää sivuun perinteisen valkovenäläisen kulttuurin ja myydä maamme Putinille.
Kiryl Kirylau vieraili Yle Novostin ”Kiehuuko yli? Keskustellaan!” -ohjelmassa 8. helmikuuta 2024.
