900 miljardin euron velkapommi jysähtää – Nyt tuli hätähuuto

EU velkaantuu hurjaa vauhtia. Samalla Euroopassa kytee kriisi, jonka toteutuminen voisi aiheuttaa historiallisen voimakkaat seuraukset.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimessa istuva Sarvamaa valvoo, että EU:n rahat käytetään oikein. Eric Vidal / EP

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, entinen kokoomusmeppi Petri Sarvamaa varoittaa nyt uudesta kriisistä ja EU:n rajusta velkaantumisesta.

Sarvamaan mukaan ilman komission seuraavaa budjettiesitystäkin EU:n velka tulee kymmenkertaistumaan.

– Me arvioimme, että se on noin 900 miljardia euroa vuonna 2027, Sarvamaa sanoo.

Seuraavaan EU-budjettiin tämä tarkoittaisi jopa yli 70 miljardin euron korkomaksuja.

Komissio on esittänyt vuosille 2028–2034 uutta budjettia, joka tuo suuria muutoksia koko unionin rahankäyttöön.

Noin 1 200 miljardin euron budjetista valtaosan muodostavat maatalous- ja koheesiotuet halutaan yhdistää kansallisiksi rahastoiksi, joiden käyttöön jäsenmaat saavat entistä vapaammat kädet. Aiemmin tukien käyttöä on ohjattu Brysselistä.

Budjetin kokoa halutaan myös kasvattaa voimakkaasti.

Mukana on 400 miljardin euron kriisimekanismi, jonka avulla EU voisi lainoittaa vaikeuksiin ajautuneita jäsenmaita, sekä uusia keinoja omien varojen hankkimiseen. Lisäksi EU joutuu keksimään, miten 800 miljardin euron koronaelpymisväline maksetaan takaisin.

Riskit kasvavat huimasti

Sarvamaan mukaan EU:n velkaantuminen aiheuttaa jo isoja riskejä.

– Korkoriski on hyvin merkittävä, Sarvamaa tiivistää.

Käytännössä kyse on siitä, että korkotason noustessa valtioiden tai komission liikkeelle laskeman uuden velan korko on korkeampi. Valtioiden joukkovelkakirjamarkkinoilla liikkuvat rahasummat ovat niin suuria, että pienikin värähdys koroissa aiheuttaa helposti suuren lisälaskun.

Sarvamaan mukaan tilintarkastajat eivät tiedä, mitä 800 miljardin euron elvytyspaketilla saatiin aikaiseksi. Eric VIDAL

Sarvamaan mukaan niin ihmiset, valtiot kuin EU:kin sortuvat ajattelemaan, että kaikki on ikuista. Valtiot saavat joukkovelkakirjoilleen ostajia ja sitä kautta lisää lainaa niin kauan kuin sijoittajat uskovat valtion kykyyn maksaa lainansa takaisin.

Jos valtion julkinen talous on liian pahassa syöksykierteessä, sen velkakirjoista maksama korko tyypillisesti kasvaa ja luottoluokitus laskee. Näin on käynyt Ranskassa, jonka kurimuksen Sarvamaa sanoo uhkaavan koko Eurooppaa.

– Ranskassa ollaan ihan oikeasti nyt sellaisessa kriisissä, että jos ne eivät saa tilannetta hallintaan, meistä ei kukaan pysty sanomaan, minä päivänä markkinat pistävät stopin tälle hommalle, Sarvamaa sanoo.

Koko euro vaarassa

Ranskan valtionvelka on jo 114 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen ja alijäämä on kuuden prosentin luokkaa. Komission alijäämämenettelyssä oleva maa ei ole saanut sovittua sopeutustoimista, vaan jo kolme hallitusta on kaatunut yrittäessään viedä parlamentissa läpi säästöpaketteja.

Sarvamaa muistuttaa vuonna 2012 Kreikan rahoituskriisistä, joka oli kaataa koko euron. Kriisin taustalla oli nimenomaan se, että lainoittajien usko Kreikan kykyyn selviytyä valtavista veloistaan loppui ja maata uhkasi vararikko. Vain muiden euromaiden antama tuki pelasti Kreikan.

– Siinä puhuttiin kuitenkin loppupeleissä maksimissaan kolmensadan miljardin euron suuruisesta takauksesta. Ja nyt, kun puhutaan Ranskasta, siihen voi heittää surutta nollan perään, Sarvamaa sanoo.

Jos Ranskan luotonsaanti loppuisi, se aiheuttaisi valtavan kriisin koko Euroopalle. EKP joutuisi todennäköisimmin ostamaan Ranskan velkakirjoja ja luopumaan puhtaan fiskaalisesta päätöksenteosta. Tilanteesta tulisi heti poliittinen ja koko euro olisi uhattuna.

– Se olisi täysin eri kertaluokassa oleva tilanne kuin Kreikka oli, Sarvamaa sanoo ja korostaa spekuloivansa.

– Pelastusoperaatioon ei yksinkertaisesti löytyisi nappulaa.

EU-rahaa ilman kuitteja

Ranskaan liittyvien riskien lisäksi tilintarkastajaa huolettaa tapa, jolla komissio haluaa jakaa rahaa seuraavassa budjetissa. Maatalous- ja koheesiotukien yhdistäminen kansallisiksi rahastoiksi muistuttaa Sarvamaan mielestä kohutun elvytyspaketin tapaa jakaa rahaa.

Sarvamaa vertaa tilannetta siihen, että hankkeita rahoitettaisiin ilman, että tarvitaan mitään kuitteja siitä, mitä rahalla on hankittu. Juuri näin toimittiin koronapaketin kanssa. Komissiolle toimitettiin raportteja siitä, millaisia tavoitteita on rahalla saavutettu.

– Ei tarvitse esittää kuitteja siitä, mitä mikäkin maksoi, vaan pitää esittää kansalliset suunnitelmat komissiolle. Sitten komissio antaa rahan jäsenvaltioille ja jäsenvaltiolla on erittäin pitkälle menevä suvereniteetti käyttää rahaa kuten parhaaksi katsoo, Sarvamaa kuvailee budjettiesitystä.

EU-tukien käyttöä valvottaisiin uudessa budjetissa kansallisesti, mikä huolestuttaa Sarvamaata.

– Viimeisen kahdeksan vuoden aikana olemme osoittaneet koheesiorahoissa läjäpäin virheitä jäsenvaltioissa, joita jäsenvaltioiden kansalliset viranomaiset eivät ole huomanneet, hän sanoo.

– Kun rahamäärä ja kiire kasvavat, se ei ole hyvä yhtälö.