Tutkimuksen mukaan simulaattoriharjoitusten todentuntuisuus ja niiden avulla saatava palaute piti yllä varusmiesten palvelusmotivaatiota.
Avaa kuvien katselu
Varusmiehet Martti Pesonen, Lauri Uimonen ja Kaarlo Valtonen harjoittelivat ampumista simulaattorin avulla. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Simulaattorit parantavat varusmiesten palvelusmotivaatiota ja auttavat säilyttämään kiinnostuksen koulutukseen.
- Tutkimus osoittaa simulaattoriavusteisen koulutuksen lisäävän todellisuuden tunnetta taisteluharjoituksissa.
- Kouluttajien antama aktiivinen palaute parantaa varusmiesten suorituksia simulaattorin avulla kerätyn tiedon perusteella.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Lappeenrannan Maasotakoulussa kolme varusmiestä makaa lattialla rynnäkkökiväärit ampuma-asennossa.
Noin kymmenen metrin päässä heidän edessään on valkokangas, johon on heijastettu ampumaradan kolme maalitaulua.
Miehet tekevät normaalin latausliikkeen, tähtäävät ja laukaukset alkavat kaikua. Maalitauluihin ilmestyy mustia pilkkuja eli ainakin osa laukauksista osuu tauluun.
Avaa kuvien katselu
Viestimies Lauri Uimonen Kainuun prikaatista ampumassa. Taustalla varusmiehet Kaarlo Valtonen ja Martti Pesonen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Harjoituksen jälkeen miehet kokoontuvat harjoituksen vetäjän Timo Härkösen tietokoneen ympärille saamaan palautetta ampumasuorituksesta.
– On siitä hyötyä, kun saa heti selville, että mitä pitää parantaa ja miten, viestimiehenä Karjalan prikaatissa varusmiespalvelustaan suorittava Martti Pesonen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Harjoituksen vetäjä Timo Härkönen antaa palautetta ammunnasta. Kuva: Kare Lehtonen / YleSimulaattorit auttavat säilyttämään palvelusmotivaatiota
Varusmiehet saavat koulutusta Puolustusvoimissa yhä enemmän erilaisten simulaattoreiden avulla. Ampumakoulutuksen lisäksi simulaattoreita käytetään esimerkiksi taistelukoulutuksissa ja erilaisten kulkuneuvojen koulutuksessa.
Maasotakoulussa kasvatustieteen opettajana työskentelevän Timo Härkösen mukaan simulaattoreilla on myönteinen vaikutus varusmiesten palvelusmotivaatioon.
Katso tästä video Puolustusvoimien simulaattorikoulutuksesta:
Palvelusmotivaation kasvuun viittaa Härkösen Itä-Suomen yliopistolle tekemä tuore väitöstutkimus ”Simulaattoriavusteinen taistelukoulutus”.
– Varusmiehet säilyttivät mielenkiintonsa simulaattoriavusteiseen koulutukseen aivan asepalveluksen loppuun saakka, Härkönen summaa tutkimuksensa keskeistä tulosta.
Tutkimukseen osallistui 1 316 varusmiestä, joista 773 osallistui taistelukoulutukseen tutkimusradoilla. Varusmiehille tehtiin 421 haastattelua.
Avaa kuvien katselu
Harjoitteluase ampumasimulattorissa muistuttaa tavallista rynnäkkökivääriä. Se jopa potkaisee aidon aseen tapaisesti ammuttaessa. Potku saadaan aikaan aseeseen kytketyllä paineilmaletkulla. Kuva: Kare Lehtonen / YleTodentuntuisuutta koulutukseen
Härkösen mukaan tutkimuksessa seurattujen varusmiesten yleinen palvelusmotivaatio laski palveluksen aikana.
Minkä vuoksi sitten simulaattoriavusteisessa koulutuksessa palvelusmotivaatio säilyi korkealla?
Tutkimuksen mukaan yksi syy tähän oli simulaattoriharjoitusten tuoma harjoitusten todentuntuisuus. Tutkimuksessa tehdyissä haastatteluissa varusmiehet kuvailivat simulaatioavusteisten taisteluharjoitusten luovan jopa kuolemanpelkoa.
– Kolme päivää simuharjoitusta. Hyökättiin pimeällä ja valoisalla. Kuolemanpelon tuovat mukaan. Ei sitä halua tipahtaa. Osaa piiloutua simujen kanssa paremmin. Osumia tuli vihollisiin ja omiin.
Tutkimukseen osallistunut varusmies.
Todellisuuden tunne syntyy osaltaan siitä, että varusmiehiin kiinnitetyt anturit antavat heti tiedon osumista taisteluharjoituksessa.
– Se tuo todentuntuisuutta lisää. Ei tarvitse kinastella muiden taistelijoiden kanssa osumista
Tutkimukseen osallistunut varusmies.
Palaute lisää motivaatiota
Simulaattoriavusteissa koulutuksessa varusmiesten toimintaa pystytään analysoimaan perusteellisesti simulaattorin keräämän tiedon pohjalta.
Härkösen mukaan juuri kouluttajan simulaattorin avulla antamalla palautteella onkin suuri merkitys palvelusmotivaation säilyttäjänä. Varusmiesten suoritukset taisteluradalla paranivat erityisesti silloin, kun kouluttaja antoi aktiivisesti palautetta suorituksesta.
– Pelkkä simulaattori ei riitä motivaation luomiseen vaan tarvitaan myös aktiivinen kouluttaja, joka antaa palautetta ja hyödyntää simulaattorista saatua tietoa, Härkönen korostaa.
Avaa kuvien katselu
Timo Härkösen väitöstutkimuksessa selvisi, että varusmiehet kokevat simulaatioavusteisten harjoitusten tuovan harjoitteluun todentuntoisuutta. Kuva: Kare Lehtonen / Yle
Simulaattorin avulla saatava palaute ammunnasta voi olla hyvinkin yksityiskohtaista.
– Simulaattorista saa tietoa esimerkiksi aseen asennosta ammuttaessa, paineesta olkapäähän ja liipasimen käytöstä, Härkönen kertoo.
Tämä antaa ampujalle selkeän käsityksen siitä, miten ammuntaa pitää parantaa.
Karjalan prikaatissa Kouvolan Vekaranjärvellä on jo käynnissä kokeilu, jossa varusmiehille tarjotaan mahdollisuutta sisäammuntasimulaattorin käyttöön myös vapaa-ajalla.
Härkösen mukaan ampumasimulaattorin käyttö on ollut suosittua.
– Moni sinne poikkeaa matkallaan sotkuun tai sieltä pois, Härkönen sanoo.