Pääkirjoitus|Hallitus perui leikkaukset kotimaisen elokuvan tuotantoon. Lähes kahdeksan miljoonan euron säästöllä olisi ollut tuhoisat seuraukset.
Suomalainen elokuva-ala sai huokaista helpotuksesta, kun hallitus ilmoitti peruvansa alan tukileikkaukset. Pelko suomalaisen elokuvan kuolemasta oli siis ennenaikainen, mutta pelko oli aiheellinen.
Hallituksen budjettiriihi päätti 7,8 miljoonan euron leikkauksista syyskuussa. Miljardien eurojen liikuttelussa muutama miljoona voi näyttää pieneltä yksityiskohdalta, mutta Elokuvasäätiön mukaan jopa puolet kotimaisista pitkistä elokuvista olisi jäänyt leikkausten toteutuessa tekemättä. Tuotantoyhtiöitä olisi mennyt konkurssiin, tekijöitä jäänyt työttömiksi, ja kymmeniä elokuvateattereita uhkasi sulkeminen.
Elokuva-alan tuotantotuki luokitellaan budjetissa yritystueksi. Siksi päätös elokuvaan kohdistuvista leikkauksista tehtiin budjettiriihen yritystukileikkauspöydässä. Leikkauslista oli valmisteltu jo ennen riihen alkamista. Elokuvatukien päätyminen listalle paljastui asiaa tunteville riihessä.
Tukea ei voitu enää poistaa listalta, koska hallituksen sopu laajasta säästökokonaisuudesta oli herkkä. Riihen ensimmäinen päivä oli käytetty pelisääntökeskusteluun rasismista. Dramaattiset seuraukset elokuva-alalle ymmärrettiin kuitenkin jo neuvotteluissa.
Elokuvasäätiön tuki on käytännössä projektitukea yksittäiselle elokuvalle, joka ei valmistuisi ilman tukea. Säätiö ei maksa koko elokuvan tekoa, mutta tuki on usein ratkaisevaa muun rahoituksen saamiseksi. Suomessa tehdään jonkin verran elokuvia ilman Elokuvasäätiön tukea, mutta ne on yleensä toteutettu pienellä budjetilla tai talkootyönä.
Päätöksen jälkeen alkoi laaja keskustelu kotimaisen elokuvan uhatusta tulevaisuudesta. Lopuillekin ministereille selvisi, mitä leikkaukset tarkoittaisivat. Vaihtoehtoisten säästökohteiden löytäminen oli kuitenkin vaikeaa. Kokoomuslainen tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie sai neuvoteltua leikkausten perumisen, ja kokoomus ottikin viestinnässään itselleen kunnian suomalaisen elokuvan pelastamisesta. Hallitusta voi kehua huonon päätöksen perumisesta.
Neuvottelut siitä, mistä korvaavat 7,8 miljoonan säästöt ensi vuonna otetaan, ovat kesken. Vain se tiedetään, että taiteen ja kulttuurin tuista niitä ei oteta.