Helmikuussa 2025 haulikkoampuja Noora Antikainen oli juuri palannut Qatarista kisoista.
Antikainen teki Qatarissa uuden ennätyksen, 125 kiekkoa. Pariisin olympialaisten pettymys alkoi unohtua.
Kotiuduttuaan Antikainen meni nukkumaan, mutta havahtui yöllä. Hän kääntyi puoliunessa kyljelleen, ja käsi jäi vasemman rinnan alle.
Hän oli välittömästi täysin hereillä.
Vasemmassa rinnassa tuntui patti, jota Antikainen ei ollut aiemmin huomannut.
Loppuyö oli levoton. Heti aamulla leikkaussalihoitajana työskentelevä Antikainen laittoi työkaverilleen viestiä. Patti päätettiin tutkia mahdollisimman nopeasti.
Vasemmassa rinnassa tuntui patti, jota Antikainen ei ollut aiemmin huomannut.
10. päivä maaliskuuta Antikainen meni mammografiaan. Patti oli kadonnut lähes olemattomiin, mutta se päätettiin tutkia.
Ratkaisu oli elintärkeä, sillä kystaksi osoittautunut patti paljasti jotain paljon vakavampaa.
13. maaliskuuta 2025 Antikaisen maailma pysähtyi. Diagnoosi oli karu ja odottamaton, rintasyöpä. Kasvain vasemmassa rinnassa ja yksi etäpesäke imusolmukkeessa.
– Mitä tapahtuu? Tämä ei voi olla totta. Tämä ei voi tapahtua minulle. Tällaiset lauseet pyörivät päässäni, Antikainen muistelee.
Sillä hetkellä hän tuskin uskoi kisaavansa seitsemän kuukautta myöhemmin MM-areenalla.
Noora Antikainen kertoo videolla, millaisen tunnemyrskyn rintasyöpädiagnoosi sai aikaan.
Sairauden taustalla geenivirhe
Syöpädiagnoosia seurasivat pelko ja epätietoisuus.
Antikaisella oli ammattinsa kautta saatavilla kaikki mahdollinen tieto, mutta kun sairaus osui omalle kohdalle, ajatukset eivät olleet aina rationaalisia.
– Sana syöpä toi ensimmäisenä mieleen kaiken pahan, mitä tauti voi tuoda tullessaan, Antikainen kertoo.
– Lääkäriystäväni sanoi, että jos hänen pitäisi johonkin syöpään sairastua, se olisi rintasyöpä. Suomessa on paras rintasyövän hoito. Se lohdutti ja päätin luottaa prosessiin.
Antikainen leikattiin viikko diagnoosin jälkeen. Leikkaus meni hyvin, mutta toipuminen ei sujunut vaikeuksitta. Hermokipu kainalossa ja haavan paranemisongelmat kysyivät sinnikkyyttä.
Antikaisen syöpä oli gradus 3 -tyyppiä eli melko nopeasti leviävää. Tässä syöpätyypissä kasvaimessa on runsaasti jakautumassa olevia soluja. Leikkauksen ja sädehoidon lisäksi Antikainen tarvitsi sytostaatteja.
Avaa kuvien katselu
Noora Antikainen on trap-ammunnan moninkertainen arvokisamitalisti. Kuva: Ilkka Loikkanen
Antikaiselta löytyi myös geenivirhe, joka selitti rintasyövän 44-vuotiaana. Löydön ansiosta iso joukko Antikaisen sukulaisia tutkittiin.
– Olin nähnyt, kuinka huonoon kuntoon äitini meni sytostaateista. Kammosin niitä ja pelkäsin, etten pysty hoitamaan arkisia askareita. Ymmärsin myös, että kisa- ja leirireissut jäävät tauolle, Antikainen sanoo.
Noora Antikainen leikkasi päänsä kaljuksi, kun hiukset alkoivat lähteä sytostaattihoitojen aikana.
Hiusten lähteminen muistuttaa sairaudesta joka päivä.
Energisyys ei kadonnut syöpähoitojen aikana, sillä Antikainen maalasi perheen omakotitalon.
Naapurissa asuva siskontyttö toi omien poikien lisäksi iloa vaikeisiin päiviin.
Maalasi talon hoitojen aikana
– Hiusten puuttuminen muistuttaa sairaudesta päivittäin.
Antikainen leikkasi hiuksensa lyhyiksi, jotta lapset ehtisivät tottua äitinsä pian muuttuvaan ulkonäköön. Peruukki jäi kaappiin, mutta erilaiset huivit ja hatut olivat kovassa käytössä.
– Se oli rankkaa ja ahdistavaa. En sano enää ikinä kenellekään samasta asiasta kärsivälle, että se on vain tukka, kyllä se kasvaa takaisin, Antikainen tuhahtaa.
Avaa kuvien katselu
Noora Antikaisen pelot sytostaattihoidoista osoittautuivat turhiksi. Kuva: Ilkka Loikkanen
Muuten Antikainen huomasi, ettei hänen tarvinnut luopua tärkeistä asioista.
Pelot sytostaattihoidoista olivat turhia, sillä Antikainen voi hoitojen aikana hyvin. Hän kävi töissä ja liikkui paljon.
Kotiarki kahden pojan ja aviomiehen kanssa pidettiin mahdollisimman normaalina. Antikainen ei halunnut erityiskohtelua sairautensa takia.
Sytostaattihoitojen aikana Antikainen muun muassa maalasi perheen kaksikerroksisen omakotitalon.
– Ymmärsin, että määrittelen itse, mihin kuntoni ja olotilani riittävät. En tehnyt mitään siksi, että näyttäisin muille olevani energinen ja reipas. Tein kaiken oman henkisen hyvinvointini takia, Antikainen kertoo.
En sano enää ikinä kenellekään samasta asiasta kärsivälle, että se on vain tukka, kyllä se kasvaa takaisin.
Noora Antikainen
Antikaisen aviopuoliso laittoi perheen kalenteriin sinisen tarran jokaisen sytostaattihoitopäivän kohdalle. Antikainen suhtautui hoitoihin kuin urheilusuoritukseen. Hän sai kaikki kuusi sytostaattihoitokertaa suunnitellusti.
– Ajattelin, että nyt tämä hoidetaan. Minulla oli työvuorolista sairauden kanssa. Oli tärkeää tietää hoitopäivät ja asennoitua päiviin, jolloin olo olisi huonompi, Antikainen kertoo.
Työ leikkaussalihoitajana piti Antikaisen arjessa kiinni.
Satu Mäkelä-Nummela (vas.), Mäkelä-Nummelan tytär Sara Nummela ja Noora Antikainen juhlivat joukkuekisan EM-pronssia elokuussa 2025. Sara on Antikaisen kummityttö.
Ammunnasta voimaa ja valoa
Kun arki sujui, myös ammunta alkoi kutkutella. Antikainen palasi noin kuukausi leikkauksen jälkeen ampumaradalle.
– Menimme valmentajani kanssa katsomaan, miltä ampuminen tuntuu. Jos se olisi tuntunut pahalta, emme olisi jatkaneet, Antikainen kertoo.
– Oli ihana huomata, ettei vuosien työ ollutkaan kadonnut minnekään. Pystyin edelleen luottamaan taitoihini. Se toi paljon voimia. Tajusin, että mitä enemmän teen asioita, jotka tuovat mielihyvää, sitä paremmin voin.
Antikainen palasi nopeasti myös kilpailuihin. Elokuun EM-kisoista tuli trapin joukkuepronssia.
Tämän jutun julkaisua seuraavalla viikolla hän kilpailee MM-kisoissa, vaikka vielä seitsemän kuukautta sitten ajatus tuntui epärealistiselta.
Avaa kuvien katselu
Ammuntayhteisö on ollut Antikaisen tukena sairauden aikana. Urheilu on tuonut valoa synkkiin hetkiin. Kuva: Ilkka Loikkanen
Avaa kuvien katselu
Tällä hetkellä Noora Antikaisen rintasyöpä on hallinnassa. Kuva: Ilkka Loikkanen
Trap-ammunnan moninkertainen arvokisamitalisti ei suostu katkeroitumaan tai miettimään, miksi juuri hänelle kävi näin.
– En kestä enää turhanpäiväistä valittamista, Antikainen sanoo.
Sairausjakson aikana Antikainen löysi ystävän, joka käy läpi samoja asioita. Vertaistuki on ollut tärkeää. Puhuminen on ollut pelastus monena vaikeana hetkenä.
– Tämä on ollut elämäni suurin kriisi. Varsinkin alkuvaiheessa surua ja murhetta oli toivoa enemmän, Antikainen sanoo.
Sairaus ei ole enää koko ajan Antikaisen mielessä eikä hallitse hänen perheensä elämää. Lääkehoito jatkuu vielä pitkään. Geenivirheen takia edessä on ainakin yksi operaatio, jolla pienennetään taudin uusiutumisen riskiä.
– Terveen papereita en saa, mutta nyt tauti on hallinnassa. Hoidot on käyty ja nyt ollaan kädet ristissä, ettei tule mitään muuta, Antikainen toivoo.
– Luotan tulevaan. Siihen, että kaikki menee hyvin.
Haulikkolajien MM-kisat käydään 8.–19. lokakuuta Ateenassa Kreikassa. Noora Antikainen osallistuu trap-ammuntaan, jonka henkilökohtaiset kisat ovat ohjelmassa 15.–17. lokakuuta.