Taidemaalari Jan Neva harmistui tavasta, jolla taidekriitikko arvioi hänen maalaamaansa Matti Vanhasen puhemieskuvaa.

Matti Vanhasen puhemieskuva paljastettiin keskiviikkona 8. lokakuuta. Johannes Ijäs

Keskiviikkona 8. lokakuuta julkaistun Matti Vanhasen (kesk) puhemieskuvan maalannut taidemaalari Jan Neva ei niele teoksensa Helsingin Sanomissa saamaa kritiikkiä.

Neva lähestyi Iltalehteä kirjoittamallaan vastauksella, minkä lisäksi hän kommentoi asiaa puhelimitse.

HS:n jutussa taidekriitikko Timo Valjakka pitää Vanhasen muotokuvaa tyyliltään vanhahtavana.

– Minulla ei ole tästä maalauksesta mitään pahaa sanottavaa, mutta on se vähän toiselta vuosisadalta, Valjakka sanoo jutussa.

Taiteilija Neva ei pidä kriitikon käyttämästä ilmaisusta.

– Myönnän, edustan perinnettä. Mutta ilmaus ”vanhahtava” on negatiivinen ja halveksiva. Minä jatkan ylevän realistisen muotokuvamaalauksen perintöä. En aio rikkoa sitä, vaan olen sen jatkaja, Neva sanoo.

– On eri asia jatkaa jotakin traditiota. Minulla on siihen klassinen, pätevä taidekoulutus, joten pystyn jatkamaan sen ylevää perintöä. Näitä soihdunkantajia tarvitaan näinä kulttuurillisen rappion aikoina.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Taidemaalari Jan Nevan mukaan kulttuurivasemmisto hallitsee Suomen taidepiirejä. Jan Neva

Muotokuvan rappeutuminen

HS:n jutussa taidekriitikko Valjakka sanoo, että puhemiesten muotokuvissa on varsinkin viime vuosina poikettu perinteisestä linjasta. Esimerkkinä hän mainitsee Marjatta Tapiolan maalaaman puhemieskuvan Sauli Niinistöstä.

Neva huomauttaa, että Tapiolan maalauksen kaltaista luonnosmaista tyyliä tehtiin Suomessa jo sata vuotta sitten, joten myös Niinistön muotokuvan voi katsoa olevan vanhahtava.

Neva ei pidä Niinistön puhemieskuvasta eikä myöskään tämän mosaiikkimaisesta presidenttikuvasta, joka julkaistiin vuonna 2018.

– Ne molemmat ovat mielestäni hyvin epäonnistuneita. Niinistön muotokuvat ovat mielestäni muotokuvagenreä rappeuttava suuntaus. Jo termi ”muotokuva” viittaa henkilön muotoon, näköisyyteen. On mielestäni ehdoton prioriteetti, että kuvasta tunnistaa heti henkilön.

Neva sanoo, että taidekentällä vallitsee klisee realistisen näköispotretin automaattisesta persoonattomuudesta, joka ei pidä paikkaansa. Hän katsoo onnistuneensa vangitsemaan maalaukseensa Vanhasen ulkomuodon lisäksi myös tämän hillityn persoonan sekä aseman parlamentaarisen demokratian edustajana.

Sauli Niinistön puhemieskuva paljastettiin vuonna 2013. PASI LIESIMAA

”Vasemmistolaista ennakkotuomintaa”

Nevan mukaan vasemmistolaisten hallitsema taidekenttä käy sotaa perinteitä vastaan, mistä HS:n taidekriitikon arvio on esimerkki.

– Tässä olen vuoden työn raatanut, tehnyt tämän muotokuvan ja antanut kaikkeni. Sitten kriitikko arvioi sen valokuvan perusteella näkemättä itse muotokuvaa, Neva sanoo.

– Se on tätä vasemmistolaista ennakkotuomintaa, koska en kuulu niihin tiettyihin oikeisiin taiteilijoihin – tähän alastoman keisarin hoviin, jossa pitkälti kulttuurivasemmistolainen taidekenttä päättää, kuka on oikea taiteilija.

Neva sanoo nykyajan ongelman olevan, että ihmiset ovat hylänneet klassiset ihanteet, kuten velvollisuuden ja arvokkuuden. Hänen mukaansa tämä kulttuurinen rappio alkoi viimeistään 1900-luvun alussa Akseli Gallen-Kallelan ja Albert Edelfeltin jälkeen.

– Jopa sitä ennen. Mutta erityisesti ensimmäinen maailmansota tappoi vanhan hyvän Euroopan. Ja toinen maailmansota viimeisteli sen tuhon. Olemme eläneet masennuksen vuosisataa, jossa ihmiset ovat hylänneet vanhat ihanteensa ja tilalle on tullut hengetöntä materialismia.

Taidepiirejä vasemmistolaisesta ahdasmielisyydestä syyttävä Neva sanoo, ettei politiikka vuoda hänen teoksiinsa, vaikka hän nyt ottaakin asiaan kantaa.

– En ole käsitellyt politiikkaa puhemies Vanhasen muotokuvassa enkä myöskään vapaassa taiteessani. Minua se ei sillä tavalla kiinnosta, mutta koska se näyttelee niin merkittävää roolia kuvataidekentässä, niin sitä ei voi olla ohittamatta.

Jan Nevan maalaama Matti Vanhasen puhemieskuva edustaa realistista muotokuvaperinnettä. Jussi Tiainen