Pakanafestarit järjestettiin tänä vuonna Espoon Dipolissa.
Avaa kuvien katselu
Mira Suovasen tyyliä Pakanafestareilla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Pakanafestarille osallistui viikonlopun aikana nelisentuhatta kansanperinteestä, mytologiasta, muinaisuskosta ja pakanuudesta kiinnostunutta henkilöä.
Tapahtuman musiikkitarjonnasta taas vastasivat muun muassa Havukruunu, Värttinä ja Kallomäki. Kuvagallerian kuvat ovat lauantailta.
Avaa kuvien katselu
Lauantaina festarilaisia hellii aurinkoinen, joskin tuulinen sää. ”Minulle pakanuus merkitsee vapautta olla oma itsensä: on ok olla erilainen eikä aina tarvitse olla jossakin tietyssä muotissa”, Maiju Peukkuri toteaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Peukkurin korvaa koristaa kanin leukaluusta, tarkemmin alaleukaluusta, tehty korvakoru. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Monessa mukana oleva Jessika Elo toimii Pakanafestareiden juontajana. ”Kiinnostus pakanuutta kohtaan kasvaa koko ajan. Kyse on reaktiosta: halutaan palata alkulähteille, koska teknologiaa ja vastaavaa on maailmassa jo niin paljon”. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kauhukirjailija Edgar Allan Poen Korppi-runossa (1845) todetaan, että ”aavemaisen kiillon luovat korpin silmät pahansuovat”. Tämä seesteistäkin seesteisempi korppi vaikuttaa (onneksi) hieman säyseämmältä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Krista Viitanen ja Sanna Vanhala, joka toimii myös Noita ry:n puheenjohtajana. ”Me keskitymme suomalaiseen kansanperinnemagiaan sekä vanhoihin tapoihin ja perinteisiin ja niiden tuomiseen tämän päivän arkeen”, Vanhala kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Sami Suomalainen valvomassa interaktiivista pistettä, jossa pääsee tutustumaan noitavainojen historiaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
”Mua polttaa liekit rovion”, kuten Gimmel-yhtye muinoin lauloi. Interaktiivisuuteen kuuluu se, että noitavainoista kertovan näyttelyn ohella yleisöllä on mahdollista kokeilla roviota, jonkalaisessa noitia tai noidiksi epäiltyjä aikoinaan poltettiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Päivän ensimmäisen esiintyjän, The Gallows Dance -yhtyeen musiikilliset juuret kurottuvat valtameren toiselle puolelle. Murhafolkiksi nimetty tyylilaji nivoo toisiinsa americanaa, kantria ja karmivia balladeja. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
The Gallows Dancen ääniarsenaaliin kuuluu myös vokalistin kettinkipinon kolistelu. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Niko Räsänen, Jutta Koskinen ja Mira Suovanen vaikuttavat Todellisuuspakolaiset ry:ssä. Pakanafestareilla he ovat elävöittämässä tapahtumaa. ”Pakanuus merkitsee minulle oman luontosuhteen tutkiskelua syvällisemmällä tasolla, mutta myös oman kansan mytologian juurien opiskelua”, Suovanen toteaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Huomaa pakanaskenen isolta nimeltä eli Heilung-yhtyeeltä napatut visuaaliset vaikutteet. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Pöydälle levitettyjen voimakorttien symmetriaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Neljä kappaletta kauriiden kalloja… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
…joita kauppaavat Mea Ihanamäki-Pelkonen ja Julia Mäkelä. ”Pakanuus merkitsee minulle yhteyttä luontoon, omaan perimään ja omiin juuriin”, Ihanamäki-Pelkonen kiteyttää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Ketjuseppä Loke Rottaparta intoutuu esittelemään huilistintaitojaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Käytettyjen kirjojen tarjontaa. Kuvassa muun muassa Rauni-Leena Luukasen Kuolemaa ei ole -klassikko vuodelta 1982. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Lisää kirjoja: Juha Jyrkäksen tänä vuonna ilmestynyt Rauni koostaa kansiensa väliin länsisuomalaisen kansanrunouden, joka on jäänyt Kalevalan ja itäsuomalaisen kansanperinteen varjoon. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Juha Jyrkäs tunnetaan intohimoisena suomen kielen puolestapuhujana: ”Englannin kielen ylivalta on uhkaavaa ja tällä hetkellä se tunkeutuu esimerkiksi suomalaiseen tieteeseen. Lisäksi ravintoloiden ruokalistat ovat englanniksi ja välillä Helsingissä ei edes saa palvelua suomeksi”. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Folk-kaksikko Pääskylä esiintymässä Kallolavalla. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
”Tämä yhteisö kulkee käsi kädessä metalliskenen kanssa, joten Pakanafestareilla käymisestä on muodostunut minulle perinne”, Katariina Koponen sanoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Katariina Koposen näyttävää tyyliä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Veli-Matti Järvelä -niminen peikkomaisia piirteitä omaava olento ja keraaminen pääkallo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Käsillä tekeminen on tärkeä osa Pakanafestareita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tässä rakentuu yhteisöllinen taideteos langoista. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Erik Saxelin, Emilia Holm, Jódís Maria Rannveigardóttir ja Linnea Hellsten. ”Minulle tämä tarkoittaa tapahtumaa, jossa voi näyttää sellaiselta kuin haluaa ja lisäksi löytää jotakin creepya ja outoa oman kodin koristeeksi”, Hellsten summaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Rudolf Soutolahden viikinkiteemaista tyyliä. ”Olen kiinnostunut rautakaudesta ja viikinkiajasta. Se oli parempaa ja luonnonläheisempää aikaa, ja sitä kaipaan”. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Viikinkien ukkosenjumala Thorin vasara. Ja kaikkihan me tiedämme, mistä torstai-sana on lähtöisin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Heli Ahtiainen ja Teemu Raunio. ”Olen kiinnostunut vanhoista suomalaisista uskomuksista mutta myös vuodenpyörästä ja tarot-korteista. Tämä tapahtuma tarjoaa minulle lisätietoa näistä asioista”, Ahtiainen sanoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Teemu Raunion käsin kudottu lautanauha. Vanhimmat suomalaiset lautanauhat ovat peräisin 500-luvulta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Teemu Raunion ohimoa koristava tatuointi. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Jouhikkotaiteilija Ilkka Heinonen esiintymässä. Jouhikon historia siivilöityy halki pyhän ja maallisen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Dipolin edustaa ja ulkokuorta. Arkkitehti Reima Pietilän suunnittelema, vuonna 1966 valmistunut rakennus edustaa oman aikansa wau-arkkitehtuuria. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tietäjän sauvassa kohtaavat sysimusta ja vitivalkoinen, pimeä ja valo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Sepän takomia riipuksia. Mukana myös egyptiläinen ankh-risti, joka symboloi ikuista elämää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Puun kylkeen on ilmestynyt naavainen naama. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kirjankustantajan ruokatauko, joka materialisoituu vasta tämän kuvan ottamisen jälkeen. Salakirjojen Jon Hällström on kahmaissut käsiinsä pientä purtavaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Katariina Souri puhumassa auditoriossa tuoreesta Unimyytti-kirjastaan. Sourin mukaan ihmiskunnan varhaisimmat uskonnot ovat olleet matriarkaalisia eli naisvaltaisia. Kyseisen tematiikan pioneerina pidetään amerikkalaiskirjailija Merlin Stonea (1931-2011). Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Katariina Souri jakamassa nimikirjoituksia ja omistuskirjoituksia. Tilanteesta kehkeytyy pienimuotoinen jono. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Jos olet tullut Cafe Loitsuun perinteisin tavoin eli luudalla ratsastaen… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
…voit jättää ajoneuvosi luutaparkkiin. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kotimaisen nykykansanmusiikin pioneeriyhtye Värttinä palasi tänä vuonna näyttävästi parrasvaloihin Kyly-levyllään. Muinaissuomalainen kyly-sana viittaa saunomiseen ja kylpemiseen. Kuvassa yhtyeen Karoliina Kantelinen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Värttinän Mari Kaasinen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kansanperinnetutkija ja kirjailija Rimma Erkko on tutkinut ja käsitellyt kansanperinteen queer-historiaa. ”Sateenkaarevuus on ollut suomalaisessa kansanperinteessä hyvinkin avointa. Esimerkiksi 1800-luvun puolivälissä kerätyssä tarinassa kaksi miestä menee naimisiin”. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Rimma Erkon kansanperinnefantasiaromaanit Koukosielut ja Teräsjää. ”Kansanperinnettä on lähdetty alun perin keräämään tietyistä lähtökohdista, kuten romantiikan ajan isänmaallisuudesta. Sateenkaarevus on sopinut sellaiseen melko huonosti”, Erkko toteaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Minttu Erosen huiman valtikan pääkallo keikkuu Motonetin luudanvarren varassa, vyötäröllä oleva puukko taas on tehty isoisän kaataman hirven sarvista. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
”Tulin tänne, koska olen kiinnostunut vaihtoehto- ja alakulttuureista”, Minttu Eronen kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Inni Liljan jylhää goottityyliä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tässä hyödynnetään Ursula Lunardakinin astrologisia palveluita. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Pakanafestareilla on myös mahdollista taotuttaa ihoonsa teemaan liittyviä tatuointeja. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Hieman – voisiko sanoa – karnevalisoidumpi kalloasetelma. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Viulisti ja etnomusikologi Tuomas Rounakari on aiemmin vaikuttanut muun muassa Korpiklaani-yhtyeessä. Tässä hän esittää karhunpeijaisiin liittyvää musiikkia. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Tällaisella töppösellä on hyvä polkea musiikkiin tahtia ja kulkusten helinää. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Karhuteemalla jatkamme, eli kuvassa komeilee Suomessa kaadetun isokokoisen karhun kallo par exellence. Karhun eli otson eli mesikämmenen eli kontion kallon hintahaitari pyörii jopa tuhansissa euroissa ja siihen vaaditaan tietenkin asianmukaiset luvat. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Nurmeksessa sijaitseva Zappi, josta karhun kallokin löytyy, on erikoistunut luukoruihin. Kuvassa tämän syksyn hittituote, hirven sierainluista valmistettu hiuspanta. ”Tällä hetkellä kaikki luontoperäinen kiinnostaa etenkin nuoria. Orgaanisissa esineissä, kuten kalloissa, kiehtoo varmaan sekin, että luu elää koko ajan, vaikka eläin itse olisi kuollut”, Zappin Miira Väisänen kertoo. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Festarijohtaja Elina Sjöblom: ”Noituus on minulle elämäntapa. Jos joku kysyy, mikä on ammattini, vastaan että noita”. Katso Elina Sjöblomin haastattelu tämän kuvagallerian lopusta. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Trio Kavenin dramaattista tanssiesitystä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Esitys nivoutuu Kallomäki-yhtyeeseen… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
…joka astuu lavalle heti Trio Kavenin jälkeen. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Kallomäki tunnetaan näyttävästä visuaalisesta tyylistään ja pakanallisesta metallimusiikistaan. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Hunajakeiju-yrityksen loihtimia, mehiläisvahasta valmistettuja kynttilöitä, joista tulee mieleen asteekki-intiaanien ihmisuhreista rakennettu pääkalloteline, tzompantli. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Lisää keijuja ja keijumaisuutta. Pakanafestarilta löytyy myös söpömpää tavaraa. Tässä esimerkkinä lohikäärmeistä vaikutteita napannut keijukainen, joka löytyy Faerienookin myyntipöydältä. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
”Luonnonhenget ovat aina puhutelleet meitä. Keijut eivät sinänsä ole hyviä tai pahoja, vaan ne tekevät asioita luonnon sääntöjen mukaan”, Faerienookin Ruu Kokkonen ja Nelli Huhtala kertovat. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Havukruunu-yhtyeen Stefan eli Timo Kosenius ennen keikkaa… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
…ja keikkalavalla. Pakanallista mustaa metallia esittävän yhtyeen valinta lauantain pääesiintyjäksi toi tapahtumaan runsaasti myös metallikansaa. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Havukruunun tänä vuonna julkaistulta dramaattiselta Tavastland-albumilta löytyy muun muassa Kun veri sekoittuu lumeen -niminen kappale. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Pakanafestareiden lauantaipäivä päättyy FlowingLindan tulishowhun Dipolin ulkopuolella. Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Liekit valaisevat pimeää syysiltaa… Kuva: Jussi Mankkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
… ja kerosiinin tuoksu täyttää ilmanalaa. Kuva: Jussi Mankkinen / YleKatso tästä video Pakanafestareilta.