Vuokra-asuntoja tarjoava Juli Living kertoo muuttaneensa toimintatapojaan julkisuudessa esillä olleen häirikköasukkaan tapauksen takia.
– Olemme muuttaneet käytäntöjä asukasvalintaan liittyen. Otimme myös opiksemme, miten viestimme tällaisissa tilanteissa aktiivisemmin talon muita asukkaita, toteaa maajohtaja Milla Kettunen Juli Livingistä.
Juli Livingin Kalasataman vuokrataloon liittyneet häiriöt saivat laaja julkisuutta vuoden alussa.
Useat kellarimurrot ja taloon pyrkivä epämääräinen porukka heikensivät talon muiden asukkaiden viihtyvyyttä.
Osa asukkaista koki turvattomuutta kotitalossa liikkuessaan.
Asiasta uutisoivat Helsingin Uutisten lisäksi ainakin Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.
Uutisoinnissa asukkaat arvostelivat vuokranantajan hidasta reagointia, ontuvaa tiedottamista ja verkkovuokrauskäytäntöä, jossa vuokralaisten taustoja ei tarkisteta.
Juli Livingin Kettunen sanoo, että nyt talossa vallitsee taas rauha.
Toimituksen tavoittama yksi talon asukas kuvaa niin ikään nykytilannetta rauhalliseksi.
Poliisia ei ole enää tarvittu Kalasataman vuokratalolla. Lukijan kuva
Kettunen haluaa kertoa, miten häiriöt talossa selvisivät vuokranantajalle, millaisiin toimenpiteisiin ryhdyttiin ja mitä virheitä tapauksen tiimoilta tehtiin.
Hän uskoo, ettei tapaus ollut ainutlaatuinen Helsingin vuokramarkkinoilla. Pahentunut päihdeongelma näkyy jatkossakin vastaavanlaisina tapauksina niin vuokranantajille kuin naapureillekin.
Juli Livingin 108 asunnon kohde Kalasatamassa jakautuu kahteen rappuun. Ongelmat kohdistuivat pääasiassa 12-kerroksisen talon toiseen rappuun, jossa on 91 asuntoa.
Yhteen asuntoon kohdistuvista häiriöistä alkoi tulla ilmoituksia viime syksynä.
Hyvin pian vuokranantajalle selvisi, ettei asunnossa asunut henkilöä, joka oli sen vuokrannut.
– Emme tavoittaneet häntä missään vaiheessa. Hän ei siellä asunut
Tavoittamattoman asukkaan häätöprosessi käynnistettiin jo lokakuussa 2024.
Kettunen ei osaa ottaa kantaa siihen, oliko asunnossa useampia asukkaita tai mihin ulkopuolisten käynnit asunnossa liittyivät.
– Varmasti kyseessä oli jonkinlaista päihteiden käyttöön liittyvää lieveilmiötä.
Muille rapun asukkaille tilanne näyttäytyi epämääräisenä porukkana rapussa ja ihmisinä, jotka pyrkivät samalla oven avauksella sisään. Ovissa näkyi myös murtoyrityksen jälkiä. Kellarimurtoja oli useita.
– Minulla ei ole tiedossa, että talossa olisi ollut konflikteja muiden asukkaiden ja vierailijoiden kesken.
Varastotiloista vietyjä tavaroita myös löydettiin toisaalta ja niitä palautettiin omistajilleen.
Kettunen huomauttaa, että osa asukkaista ei kokenut häiriötä, onhan talo kuitenkin iso.
Osa asukkaista kuitenkin päätyi muuttamaan talosta pois.
– Meillä oli selvä notkahdus talon käyttöasteessa keväällä. Nyt se on palautunut lähes ennalleen, Kettunen sanoo.
Vuokratalon alaovissa näkyi murtojälkiä. Lukijan kuva
Kettunen kertoo vuokranantajan lisänneen jo viime syksyllä vartiointia kohteessa. Alkuun vartijat olivat paikalla kahdeksan tuntia päivässä.
Alkuvuodesta otettiin käyttöön äärimmäinen keino: vartioinnista tehtiin ympärivuorokautista.
– Varasimme vartijoiden käyttöön yhden asunnon häiriöasunnon läheisyydestä.
Asunto toimi vartijoiden taukopaikkana. Asunnosta käsin vartijat saattoivat myös seurata, onko kerroksessa häiriötä.
Vuokranantaja otti myös pääovien ovikoodit pois käytöstä. Taloon pääsi ainoastaan avaimella.
Ovet asukkaiden kellarivarastoihin lukittiin yön ajaksi. Sisään ei päässyt edes avaimella.
Ulko-oviin asennettiin murtorautoja ja asuntojen oviin laitettiin ketjulukot asukkaiden toiveesta.
Kameravalvonnan tulo viivästyi toimittajan kiireiden takia.
– Kameravalvontaa tuotiin aulatiloihin, mutta vuokranantajalla ei ole oikeutta valvoa kameroilla sitä, kuka vierailee missäkin asunnossa, Kettunen huomauttaa.
Kettunen sanoo, että yksi vuokranantajan suurimmista virheistä oli, ettei se kertonut aktiivisesti muille asukkaille niistä toimista, joita talossa oli tehty ja oltiin tekemässä.
– Meidän viestintä lähti liian hitaasti liikkeelle.
Asukkaat kokivat, ettei vuokranantaja tiedottanut ongelmista. Asukkaat viestivät toisilleen lapuilla. Lukijan kuva
Joissakin tapauksissa varovaista viestintää voi selittää se, että häiriöihin puuttuminen aloitetaan aina yhteydenotolla ja keskustelemalla. Asukkaalle annetaan mahdollisuus muuttaa käyttäytymistään.
– Tässä tapauksessa tilanne oli kuitenkin melko pian meillekin selvä, kun asukasta ei kerta kaikkiaan tavoitettu.
Tilanteen edistyessä vuokranantajalla oli oma sisäinen tiiminsä, joka hoiti viestintää talon asukkaiden suuntaan.
Hänestä vuokranantajan oman asiakaspalvelijan ja kyseisen talon isännöitsijän tiivis yhteistyö on tärkeää vastaavissa tilanteissa.
Häiriöasunto tyhjeni maaliskuusa 2025. Häätöprosessi kesti siten noin viisi kuukautta.
Juli Living toiminta on ollut vahvasti verkkovuokrausta. – Kyseisen tapauksen jälkeen olemme tehneet vuokralaisista entistä tarkemmat elämäntilannekartoitukset.
Kettunen sanoo, että verkkovuokrauksen kautta tulleen sopimuksen teon yhteydessä asiakkaan elämäntilanne ja tulorekisteritiedot tarkistetaan.
Asiakkaaseen ollaan yhteydessä puhelimitse.
– Jos asunnon yrittää vuokrata toisen henkilön tiedoilla, sellainen yleensä selviää siinä vaiheessa, jos emme tavoita asiakasta tai emme saa häneltä pyytämiämme liitteitä.
Vuokranantaja voi myös arvioida, sopiiko vuokrahinta hakijan tulotasoon.
Takuuvuokrakäytäntöä yrityksellä ei edelleenkään ole.
– Asunnon hakija maksaa ennakkovuokran vuokrasopimusta tehtäessä, ja sen suuruus vaihtelee asunnon koon mukaan. Tämä hyvitetään hänelle kolmannen kuukauden vuokrassa.
Aiemmin hyvitys tehtiin ensimmäisen kuukauden vuokrassa. Hyvityksen myöhäistäminen mahdollistaa sen, että häätötoimet voidaan käynnistää nopeammin, jos vuokranmaksussa tai asumisessa ilmenee heti ongelmia.
Juli Livingillä on tällä hetkellä noin 600 asuntoa Helsingissä.
Tämä juttu on julkaistu aiemmin Helsingin Uutisissa.