Tiivistelmä jutusta

  • Suomessa yli 70 000 ihmistä sairastaa Alzheimerin tautia, ja sen yleisyys kasvaa iän myötä – jopa joka viides yli 85-vuotias sairastaa tautia.
  • Varhainen diagnoosi ja lääkitys voivat tuoda jopa 5–10 hyvää vuotta ennen taudin vaikeampaa vaihetta.
  • Tunnetuin riskigeeni ApoE4 voi moninkertaistaa sairastumisriskin, mutta myös elintavat vaikuttavat merkittävästi.
  • Terveellinen ruokavalio, liikunta, riittävä uni ja aivojen aktiivinen käyttö voivat viivästyttää taudin puhkeamista.
  • Souvenaid-ravintolisä voi hidastaa muistin heikkenemistä taudin alkuvaiheessa ja sopii myös riskiryhmille.
  • Uudet lääkkeet, kuten Leqembi, sekä kehittyvät hoitomenetelmät lupaavat tehokkaampaa ennaltaehkäisyä tulevaisuudessa.

Tiivistelmä on laadittu generatiivisella tekoälyllä. Toimitus on tarkistanut ja muokannut tiivistelmän.

Tälläkin hetkellä moni työikäinen käy läpi suuria tunteita, joita omalla vanhemmalla todettu Alzheimerin tauti herättää. Alzheimerin tautia nimittäin sairastaa Suomessa yli 70 000 ihmistä. Sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Yli 85-vuotiaista sitä sairastaa jopa joka viides.

”Moni muistisairaan lapsi tuntee huolta läheisestään ja siitä, mitä sairauden eteneminen tuo tullessaan. Myös oma jaksaminen voi mietityttää, ja se, onko sairaus perinnöllinen”, kertoo Muistiliiton neuvontakoordinaattori Mailis Heiskanen.

Sairauden edetessä läheisen jaksaminen voi olla kovilla, Heiskanen sanoo. Tällöin auttaa, jos hoitovastuuta voi jakaa ja muuta arjen kuormitusta keventää. Myös vertaistuki ja harrastukset auttavat jaksamaan raskaassa elämänvaiheessa.

Alzheimerin eteneminen on aina yksilöllistä. Lähtökohtaisesti ennuste on kuitenkin sitä parempi, mitä aikaisemmin diagnoosi tehdään.

”Jos muistisairaus todetaan ja lääkitys aloitetaan sairauden alkuvaiheessa, nykylääkityksellä voidaan saada viidestä kymmeneen hyvää vuotta. Iäkkäillä potilailla tämä tarkoittaa, ettei sairaus ehdi edetä niin pitkälle, että esimerkiksi laitoshoito tulisi ajankohtaiseksi”, kertoo neurologian ja geriatrian erikoislääkäri Raimo Sulkava.

Juuri nyt Alzheimerin taudin diagnosoinnissa ja hoidossa myös tapahtuu paljon.

Tämä on hyvä pitää mielessä etenkin silloin, jos sairauden perinnöllisyys huolestuttaa.

Raimo Sulkava, neurologian ja geriatrian erikoislääkäri, lääketieteellinen johtaja, Amia Muistiklinikka

Mailis Heiskanen, neuvontakoordinaattori, Muistiliitto

1. Geenit lisäävät riskiä

Alzheimerin taudissa aivoihin kertyy muun maussa beeta-amyloidi- ja tau-proteiineja. Nämä vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja, jolloin muisti ja tiedon käsittely heikkenevät.

Korkea ikä on Alzheimerin taudin suurin riskitekijä. Sairaudelle altistavat myös esimerkiksi runsas alkoholinkäyttö, tupakointi, keski-iän kohonnut verenpaine, diabetes ja korkea kolesteroli. Alzheimerin tauti on yleisempi naisilla kuin miehillä, ja tämän vuoksi myös estrogeenin, vaihdevuosien ja hormonikorvaushoidon yhteyttä sairauden riskiin tutkitaan.

Lisäksi tietyt geenit lisäävät Alzheimerin taudin riskiä. Tunnetuin näistä on apolipoproteiini E4 eli ApoE4-geeni. Yli puolet vanhuuden Alzheimerin tautiin sairastuneista kantaa tätä geeniä.

”Muitakin Alzheimerin taudin riskiin vaikuttavia geenejä on. Tähän mennessä niitä on löydetty noin 75, ja yhteensä niitä voi olla yli sata”, Sulkava sanoo.

Mikään tunnistetuista geeneistä ei automaattisesti aiheuta tautia. Sen puhkeamiseen vaikuttavat myös esimerkiksi muu perimä ja elintavat. Kuitenkin ApoE4-geeni lisää riskiä tuntuvasti.

”Jos ApoE4-geenin perii toiselta vanhemmaltaan, riski nousee nelinkertaiseksi. Jos sen saa molemmilta vanhemmiltaan, riski on 15-kertainen.”

Lisäksi nuorena alkavassa Alzheimerin taudissa on tiettyjä geenejä, jotka periytyvät dominantisti. Jos tämän geenimuodon saa, periytyy Alzheimerin tauti varmasti. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisia.

Tällaisesta perinnöllisyydestä voi kieliä se, jos sukulaisen muistisairaus on alkanut oireilla alle 55-vuotiaana. Vanhempana alkanut sairaus liittyy todennäköisemmin muihin riskitekijöihin, kuten korkeaan ikään ja sydän- sekä verisuonisairauksiin.

”Jos suvussa on henkilöitä, joiden muistisairaus on alkanut oireilla nuorena, omasta tilanteesta on hyvä keskustella lääkärin kanssa. Riskiä voidaan kartoittaa geenitestillä, johon voi päästä neurologian poliklinikan kautta.”

”Jos Alzeimerin tauti on tullakseen, ei sitä nykytiedoilla varmuudella voi ehkäistä. Kuitenkin sen puhkeamista ja etenemistä voi hyvässä tapauksessa viivästyttää vuosilla.”

Raimo Sulkava

2. Hae unettomuuteen apua sinnikkäästi

Terveelliset elämäntavat suojaavat muistisairauksilta.

”Jos Alzeimerin tauti on tullakseen, ei sitä nykytiedoilla varmuudella voi ehkäistä. Kuitenkin sen puhkeamista ja etenemistä voi hyvässä tapauksessa viivästyttää vuosilla”, Sulkava kertoo.

Liikunnallinen arki, terveellinen ruokavalio, alkoholin käyttö vain kohtuudella ja tupakoinnin lopettaminen ovat tässäkin mielessä fiksuja valintoja. Myös unettomuuden hoito on tärkeää.

Uni puhdistaa kuona-aineita aivoista. Jos syvää unta ei tule riittävästi, ei puhdistusmekanismi toimi kunnolla. Mikäli unettomuus pitkittyy, voi aivoihin alkaa kertyä Alzheimerin tautia aiheuttavia beeta-amyloidi- ja tau-proteiineja. Siksi uniongelmiin kannattaa sinnikkäästi hakea apua.

Lisäksi kaikki sellainen, mikä aktivoi aivoja, suojaa aivoja muistisairauksilta.

”Kun aivoja käyttää aktiivisesti, myös niiden puhdistussysteemi toimii paremmin.”

Esimerkiksi ystävien tapaaminen ja uusien taitojen opettelu tukevat aivoterveyttä.

Uusi ravintovalmiste voi hidastaa muistin heikkenemistä muistisairauden varhaisessa vaiheessa.

3. Uusi ravintolisä voi hidastaa muistisairauden etenemistä

Sydänterveellinen ruokavalio suojaa myös aivoja. Lisäksi ravintolisät voivat tutkitusti vähentää muistisairauden riskiä tai hidastaa sellaisen etenemistä.

”Erityisesti D- ja B12-vitamiinitasot voi olla hyvä mittauttaa. Näin voi varmistaa, että kyseisiä vitamiineja saa riittävän paljon.”

Tutkimuksissa on saatu lupaavaa näyttöä siitä, että varhaisen Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty ravintovalmiste voi hidastaa muistin ja tiedollisten toimintojen heikkenemistä muistisairauden varhaisessa vaiheessa. Ravintolisää myydään suomalaisissa apteekeissa Souvenaid-tuotemerkillä.

Sulkava kertoo suosittelevansa ravintolisää lähes kaikille muistisairaille potilailleen. Hänen mukaansa sitä voivat kokeilla myös oireettomat henkilöt, joilla on kohonnut riski Alzheimerin taudille.

”Jos käytössä on verenohennuslääke, tuotteen käytöstä tulee keskustella lääkärin kanssa. Muuten en näe sen käytölle estettä.”

Työikäisellä stressi, masennus ja työuupumus ovat yleisempiä syitä unohteluun kuin alkava muistisairaus.

4. Ota muistin haasteet vakavasti

Nykylääkityksellä Alzheimerin taudin hoidossa tärkeintä on se, että sairaus todetaan mahdollisimman aikaisin. Silloin lääkityksellä saadaan mahdollisimman paljon terveitä vuosia.

Jos oma muistisi alkaa tulevina vuosina sakata, ota tilanne vakavasti. Työikäisellä stressi, masennus ja työuupumus ovat yleisempiä syitä unohteluun kuin alkava muistisairaus.

Sulkavan mukaan silti joskus on viisikymppisiä, joilla ongelmat johtuvat esimerkiksi Alzheimerin taudista.

Huolestuttavia merkkejä ovat reaktiokyvyn hidastuminen ja se, että asioiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottaminen heikkenee. Etenkin se pitää aina ottaa vakavasti, jos muistiin tulee selkeitä aukkoja, joita myöhemminkään ei pysty täyttämään. Joskus muistisairauden merkkejä ovat myös ärtyisyys, estottomuus ja passivoituminen.

Muistisairauksia tutkitaan tyypillisesti muistitesteillä. CERAD-testi on näistä yleisin. Sellaiseen voit hakeutua työterveys- tai terveyskeskuslääkärin lähetteellä. Myös yksityiset terveysasemat tarjoavat muistitestejä.

”Virkeänä päivänä tarkka ihminen kuitenkin voi saada CERAD-testistä normaalin rajoissa olevan tuloksen, vaikka muistissa olisi ongelmia”, Sulkava sanoo.

Yhden testikerran varaan siis ei tule tuudittautua, eikä tilannetta kannata jäädä seurailemaan, jos selkeästi huomaat muistisi pätkivän.

Jos selkeitä muistisairauden oireita on, diagnoosia voidaan selvittää myös verikokeella. Sitä ei kuitenkaan tehdä varmuuden vuoksi eikä sitä suositella oireettomille tai alle 50-vuotiaille.

Alzheimerin taudin hoito kehittyy

Jo nyt Yhdysvalloissa ja Japanissa on käytössä suoneen annosteltavia lääkkeitä, jotka pilkkovat aivoihin kertyvää ja niiden toimintaa rappeuttavaa beeta-amyloidia. Se on proteiini, joka vaurioittaa hermoratoja ja aivosoluja, jolloin muisti heikkenee.

Vuoden hoidolla voidaan saavuttaa tilanne, jossa beeta-amyloidia on aivoissa saman verran kuin terveillä ihmisillä, erikoislääkäri Raimo Sulkava kertoo.

”Euroopan lääkevirasto on ottanut myönteisen kannan tämän Leqembi-lääkkeen myyntiin EU-alueella”, Sulkava sanoo.

Beeta-amyloidin vasta-aineita sisältävien lääkkeiden rinnalla kehitetään myös niin kutsuttuja aivopesureita, jotka tukevat aivojen omaa puhdistusjärjestelmää beeta-amyloidin poistamisessa.

”Juuri nyt muistisairauksien tutkimuksessa käy kova kuhina. Uskoisin, että 10 vuoden kuluessa Suomessakin saadaan jo käyttöön tehokkaita ennaltaehkäiseviä hoitoja ja menetelmiä, jotka aikaisin aloitettuna parantavat Alzheimerin taudin ennustetta oleellisesti.”

Juttu on julkaistu Kauneus ja Terveys -lehdessä 5/2025.