Kotimaisten kielten keskuksen Kotus-blogissa käsitellään herättänyttä EU-linjausta. Kielenhuoltaja Henri Satokangas kirjoittaa uutisesta, jonka mukaan Euroopan unioni aikoo ”kieltää” soijanakin ja vegeburgerin kaltaiset sanat. Mistä tässä on kyse – eikö mitään saa enää sanoa, blogikirjoituksessa pohditaan.
EU-parlamentti hyväksyi lokakuun alussa äänin 355–247 linjauksen, jonka mukaan kasviraaka-aineista tehtyjä tuotteita ei saisi nimetä eikä markkinoida lihaan liittyvillä sanoilla. Satokangas painottaa, että ”ei saa sanoa” -tyyppiset muotoilut koskevat tällaisissa tapauksissa vain tiettyjä kielenkäytön lajeja.
– Jos asetus tulisi voimaan, se luonnollisesti koskisi tuotteiden rekisteröityjen nimien, pakkausmerkintöjen ja markkinoinnin kaltaisia kielen osa-alueita. Suurimmassa osassa kirjallisiakin kielenkäyttötilanteita tietenkin ’saisi sanoa’ asiansa niillä sanoilla, jotka osuvimmiksi kokee, Satokangas toteaa.
Kotus-blogissa pohditaan myös sitä, onko esimerkiksi kasvismakkara kielellisesti jotenkin epäkelpo yhdyssana.
– Yhdyssanoja ei voida palauttaa yksioikoisesti osiensa merkityksiin, muistuttaa Satokangas.
– Esimerkiksi sana pulla viittaa erittäin vakiintuneesti jauhoista leivottuun herkkuun, jota kelpaa tarjoilla kahvin kyljessä. Silti suomenpuhujille ei tuottane ongelmia hahmottaa, mikä lihapulla on.
Satokangas toteaa, että siinä, että vaikkapa sanalla pihvi viitataan kasvisruokiin, ei sitä paitsi ole mitään uutta.
– Kielenhuoltajakollegani sukelsi oitis historiallisiin aineistoihin ja teki kiinnostavia löytöjä. Aamulehdessä 13. huhtikuuta 1912 suositellaan perjantairuuaksi ”porkkanapihwiä ja piimäpuuroa”. Kasvispihvistä löytyi vielä vanhempi esiintymä Kansalainen-nimisestä sanomalehdestä marraskuulta 1898. Lehdessä julkaistussa menuehdotuksessa on tarjolla ”kasvispihviä ja porkkanaputinkia”, Satokangas taustoittaa.