Tamperelainen valokuvaaja Anna-Liisa Nikus halusi tuoda taiteen arjen keskelle ja loi ehkä Tampereen pienimmäin taidegallerian.
Moro, Pyynikintori
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Tamperelainen Anna-Liisa Nikus esittelee vaihtuvien taiteilijoiden taidetta liiketilansa ikkunassa Pyynikintorin laidalla Tampereella.
Taideikkunan näyttelyt vaihtuvat kahden kuukauden välein, ja ikkuna on buukattu ensi kesään asti.
Nikus haluaa tuoda taiteen helposti lähestyttäväksi ja ilahduttaa naapurustoa.
Pyynikintorin laidalla yksi katutason ikkunoista ei ole aivan tavallinen. Ikkunassa pystyy ihastelemaan kahden kuukauden välein vaihtuvia taideteoksia. Taideikkuna toiminnan takana on tamperelainen mainosvalokuvaaja Anna-Liisa Nikus.
Taideikkuna sai alkunsa, kun Nikuksella ei ollut mainoskuvaajana tarvetta mainostaa omia töitään liiketilansa ikkunassa. Eräänä unettomana yönä hän mietti, mitä tekisi ikkunalle ja yllättäen idea pälkähti mieleen.
”Ajattelin, että olisi ihanaa, jos taide olisi esillä ilman, että tarvitsee astua isoon valkoiseen näyttelytilaan. Lähtökohtaisesti tämä oli oma idea enkä ole tällaiseen toimintaan ennen törmännyt, mutta todennäköisesti tällaista jossain muuallakin on”, Nikus kertoo.
Nikus halusi tuoda myös iloa naapurustoon. Ikkuna toimii tilana, jossa taide on helposti lähestyttävää ja näkyvillä kaikille ohikulkijoille.
Liiketilan ikkunassa on esillä lasitaiteilija Heidi Vehmaksen teoksia. Hänen teoksiaan on ollut esillä näyttelyissä Suomessa, mutta myös Tšekeissä. Kuva: Laura Talvitie / Aamulehti
Taiteilijoita moneen lähtöön
Ensimmäiset näyttelyt lähtivät liikkeelle, kun Nikus laittoi sosiaaliseen mediaan ja muutamaan ryhmään ilmoituksen, että etsii taiteilijoita ikkunaan. Siitä lähtien on ollut jonoa, ja tällä hetkellä ikkuna on buukattu ensi kesään asti.
Mukaan voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella sähköpostitse. Nikuksella ei ole taiteilijoiden suhteen tarkkoja valintakriteereitä, vaan tarkoitus on pitää tarjonta mahdollisimman laajana. Esillä on ollut niin kokeneiden taiteilijoiden töitä kuin ensikertalaistenkin. Hän kuitenkin korostaa, että ikkuna on tarkoitettu taiteelle ei kaupallisille töille.
”Haluan tukea taidetta, koska se on ihanaa. Sitä ei voi olla liikaa”, Nikus sanoo.
Vaikka taiteilijat maksavat ikkunasta vuokraa noin 50 euroa, taideikkuna ei ole Nikukselle bisnes. Pienoinen vuokrasumma menee kustannuksiin, kuten sähkökuluihin, verhoihin sekä työaikaan.
”Olen aina paikalla, kun näyttely pystytetään ja puretaan, ja siihen voi kulua useampi tunti. Päivitän myös nettisivuilleni tiedot näyttelyistä”, Nikus kertoo.
Palautteesta Nikus on hyvin onnellinen. Ihmiset pysähtyvät, koputtavat oveen ja kertovat, kuinka hienoa on nähdä taidetta arjen keskellä. Hän usein välittää palautteen myös suoraan taiteilijoille.
”Se on saanut minut jatkamaan tätä”, Nikus toteaa.
Syksyn aikana Nikus laittaa esille ensimmäistä kertaa omia töitään, kun hänen yrityksensä täyttää 20 vuotta.
”Joissain tapauksissa mitä runsaammin ikkuna on täytetty niin sitä enemmän se houkuttelee pysähtymään ja tutkailemaan”, Anna-Liisa Nikus kertoo. Kuva: Laura Talvitie / Aamulehti
Yksi taideikkunan tavoitteista on Nikuksen mukaan luoda yhteisöllisyyttä. Kuva: Laura Talvitie / Aamulehti