Kotkassa Alvar Aalto tunnetaan Sunilan asuinalueesta. Harvempi paikallinenkaan tietää, että myös Karhulasta löytyy Aallon suunnittelemia taloja. Karhunkadulla sijaitsevat kolmikerroksiset Karhulan Tennistalot edustavat arkkitehdin sodanjälkeistä tuotantoa.

Näistä toinen, Pohjola-taloksi nimetty kerrostalo, on toiminut kuvataiteilija Riikka Kronström-Johanssonin ja miehensä Jari Johanssonin kotina vuodesta 1998. Heidän 106 neliömetrin kokoinen asuntonsa sijaitsee talon ylimmässä kerroksessa.

Aalto suunnitteli sodanjälkeistä funktionalismia edustavat talot Ahlströmin insinöörien ja virkailijoiden kodeiksi vuosina 1945–47. Pohjola-talo valmistui vuonna 1946.

– Nämä olivat Ahlströmin herrojen taloja. Meilläkin on keittiön vieressä kotiapulaisen huone, Johansson kertoo.



Alvar Aalto suunnitteli Karhulan Tennistalot vuosina 1945–1947. Alun perin niissä asui Ahlströmin virkailijoita ja insinöörejä. Talot saivat nimensä pihalla olleesta tenniskentästä. Kimmo Seppälä

Talot nimettiin tenniskentän mukaan

Johanssonin mukaan talot saivat nimensä niiden yhteisellä pihalla olleesta tenniskentästä. Hän muistelee, että kenttä oli käytössä aina 1980-luvun alkuun asti, jolloin se purettiin uuden Ahlströmintien alta.

– Kävin tenniskentällä 1970-luvulla. Minulla oli pari kaveria, jotka asuivat näissä taloissa. Keskellä metsää sijannut tenniskenttä paviljonkeineen oli tosi viehättävä paikka, Kronström-Johansson sanoo.

Hiljattain 45-vuotishääpäiväänsä viettänyt pariskunta on asunut koko lähes elämänsä Karhulassa. Heillä on kaksi aikuista tytärtä ja viisi lapsenlasta, jotka asuvat niin ikään Karhulassa.

68-vuotias Riikka Kronström-Johansson on syntynyt Toivelinnassa, lähes kivenheiton päässä nykyisestä kodistaan. 71-vuotias Jari Johansson oli kolmevuotias, kun hän muutti perheensä kanssa Hämeenlinnasta Karhulaan.

Johansson kertoo ihailleensa Tennistaloja jo lapsena.

– Muistan, kuinka talon asukkaat puhuivat ruotsia ja olivat ainakin lapsen mielestä vähän parempaa väkeä.



Eteisen pyöreä seinä mahdollistaa valon kulun ovelle asti. Kimmo Seppälä



Eteisessä on muistojen seinä. Esillä on muun muassa kuva Juri Gagarinista, jota Jari Johansson pääsi lapsena koskettamaan. Kimmo Seppälä

Eteisessä on kaareva seinä

Ennen muuttoa Karhunkadulle pari asui rivitalossa Eskolassa. He olivat jo pitkään haaveilleet väljemmistä tiloista.

– Kyttäsimme Tennistaloja, jos näistä vapautuisi sopiva asunto, Johansson kertoo.

Lopulta oikea osui kohdalle. Neljän huoneen ja keittiön asunto alkuperäisine lautalattioineen kolahti heti.

– Meille ei ollut niinkään tärkeää, että talot olivat Aallon suunnittelemia, vaan näissä viehättivät tilavat valoisat huoneet ja paksut seinät, Kronström-Johansson sanoo.

Hänen mukaansa talon suunnittelussa on maksimoitu valon määrä. Ikkunat ovat suuria. Eteisen seinä on kaareva, jotta valo pääsee kulkemaan ulko-ovelle asti. Porraskäytävätkin ovat valoisat ja leveät.

– Seinät ovat niin paksut, ettei naapuriasunnoista kuulu mitään ääntä.



Tässä kodissa soi myös musiikki. Riikka Kronström-Johansson on soittanut pianoa neljävuotiaasta lähtien. Jari Johansson on kuunteluoppilaana. Kimmo Seppälä

Piano raahattiin pihajuhliin

Seinänaapureiden kanssa on tehty muuten tuttavuutta. Pari kertoo, että naapurit tuntevat toisensa ja käyvät toisillaan jopa kylässä. Vastikään heidät kutsuttiin viereiseen rappuun syömään blinejä.

– Tässä asuu paljon pitkäaikaisia asukkaita. Todennäköisesti pian on edessä sukupolvenvaihdos.

Heidän mukaansa menneinä vuosina taloyhtiö on hyvin yhteisöllinen, mutta asukkaiden ikääntyessä yhteinen toiminta on vähentynyt. Aiemmin pihapiirissä järjestettiin säännöllisesti erilaisia tapahtumia, kuten elokuiset pihajuhlat.

Kronström-Johansson kertoo, että kerran naapurit raahasivat pihalle jopa pianon. Lopulta selvisi, että piano oli häntä varten.

– He sanoivat, että etkö sinä soita juhlissa, nelivuotiaasta pianoa soittanut Kronström-Johansson naurahtaa.



Jari Johansson pelasi koripalloa Peli-Karhuissa SM-tasolla. Valokuva on 1970-luvun lopulta Karhuvuoren urheilutalolta, jossa PeKa kamppaili Äänekosken Huiman kanssa. Johansson on kuvassa korin alla. Kimmo Seppälä

Taiteilija ja entinen koripalloilija

Riikka Kronström-Johansson on tehnyt taidetta 1990-luvun alusta lähtien. Täysipäiväisenä taiteilijana hän on toiminut syksystä 2020, jolloin hän jäi eläkkeelle virike- ja taidekasvatuksen opettajan työstä.

Sähköasentajana työskennellyt Johansson on taustaltaan koripalloilija. Hän pelasi Peli-Karhujen miesten joukkueessa koripalloa 1970-luvun alusta 1980-luvun alkuun. Näillä vuosille mahtuu neljä kautta SM-sarjassa.

Vuodesta 1965 PeKan toiminnassa ollut Johansson palkittiin viime vuonna Peli-Karhujen elämäntyöpalkinnolla. Mies vitsailee, että nykyään hän toimii vaimonsa palkattomana assistenttina.

– Me molemmat pidämme taiteesta, mutta välillä kotona tulee taiteen ja käytännön yhteentörmäyksiä.



Yksi makuuhuoneista toimii pehmeiden materiaalien ateljeena. Riikka Kronström-Johansson ompelee siellä vaatteita ja tekee tekstiilitaidetta. Kimmo Seppälä

Kotona toinen ateljee

Kronström-Johansson työskentelee pääosin ateljeessaan, joka sijaitsee kävelymatkan päässä Sammonkadulla. Toinen työtila löytyy kotoa. Yksi makuuhuoneista on muutettu pehmeiden materiaalien ateljeeksi, jossa taiteilija ompelee vaatteita ja tekee tekstiilitaidetta.

Ateljeen erikoisuus on suuri ja värikäs nukkekoti, jonka Kronström-Johansson on sisustanut osin itse tehdyin huonekaluin. Nukkekodin seinillä on oikean kodin tapaan tauluja ja koriste-esineitä.

– Nukkekoti on ollut minulla jo parikymmentä vuotta. Tässä ajassa tavaroiden määrä on koko ajan kasvanut. Kun lapsenlapset olivat pienempiä, he tykkäsivät leikkiä tällä. He tekivät nukkekotiin talvipihankin.



Riikka Kronström-Johanssonin nukkekodista löytyy tauluja ja taidetta. Kimmo Seppälä

Kodissa vanhaa ja kierrätettyä

Kronström-Johansson käyttää usein taiteessaan kierrätysmateriaaleja. Kierrätysaate näkyy myös kodin sisustuksessa, joka koostuu kirpputorilöydöistä, perintöhuonekaluista ja taiteesta. Kodissa ei ole Artekin sisustusklassikoita.

– Tiedän, että jotkut sisustavat Aalto-kotinsa Artekin huonekaluilla, mutta ihmiset ovat aina asuneet näissä taloissa omalla tavallaan. Meillä on paljon vanhaa tavaraa sekä Jarin että minun kotoa. Emme halua hävittää omaa menneisyyttämme.

Yksi näistä rakkaista esineistä on Riikka Kronström-Johanssonin isän tekemä olohuoneen pöytä. Toinen tärkeä huonekalu on Jari Johanssonin suvussa kulkenut vanha tarjotin, joka on peräisin Suomen Joutsen -purjelaivan ensimmäiseltä matkalta Hyväntoivonniemeen.



Keittiön seinällä on Jari Johanssonin vanha perintötarjotin, joka on peräisin Suomen Joutsen -purjelaivan ensimmäiseltä matkalta Hyväntoivonniemeen. Johansson kertoo, että värikkäät kuviot on tehty perhosten siivistä. Kimmo Seppälä

Katot päällystetty styroksilla

Remontin tarpeessa ollut asunto on kunnostettu lähes kauttaaltaan. Viimeisimpänä remonttikohteena on ollut asunnon kylpyhuone, jonka pinta-ala kaksinkertaistui laajennuksen myötä.

Kronström-Johansson kertoo, että ostohetkellä asunnon katot oli vuorattu styroksilevyillä, joita irrotettaessa niskaan satoi valkoista styroksipurua. Levyjen alta paljastuivat kauniit, mutta halkeilleet betonikatot.

Kattojen lisäksi seinät ja lattiat vaativat kunnostusta. Seinistä revittiin irti vanhat tapetit. Lattialaudat hiottiin ja lakattiin.

– Olemme tehneet remontin yhdessä. Valitsimme yhdessä myös kodin värit.



Ruokailutilan seinät on maalattu kirkkaankeltaiseksi. Pöytää vastapäätä on Riikka Kronström-Johanssonin tekemä maalaus. Ruokapöydän yläpuolella olevassa lampussa on hänen teoksensa ”Taivaallinen valo”. Pirut ja enkelit edustavat ihmisen kahta eri puolta. Kimmo Seppälä

Paita päätyi mattoon

Väriä Johanssonien kodissa riittääkin. Ruokailutilan seinä on maalattu kirkkaankeltaiseksi. Kronström-Johanssonin mukaan keltaisella värillä haluttiin tuoda pimeään takaseinään valoa.

– Keltainen väri myös lisää viihtyvyyttä. Se sopii hyvin tilaan, jossa istutaan yhdessä pidempiä aikoja.

Makuuhuoneen päätyseinät ovat luumun väriset. Vuonna 2012 remontoidussa keittiössä on savenharmaa ikkunaseinä. Ateljeehuoneesta puolestaan löytyy vihreää väriä.

Lisäväriä tuovat erilaiset tekstiilit. Pari kertoo, että sisustuksen väri muuttuu vuodenaikojen mukaan. Nyt talvella on meneillään turkoosi kausi.

Olohuoneen lattiaa hallitsee pyöreä matto, jonka Kronström-Johansson virkkasi aikansa kuluksi jalkaleikkauksen jälkeen. Idea matosta syntyi hänen päällään olleesta turkoosista paidasta.

– Otin paidan päältäni, leikkasin sen siivuiksi ja virkkasin siitä maton keskustan.



Kodissa on paljon taidetta. Vanha hylly on kirpputorilöytö. Päätyseinällä on viinakaappi, jonka oviin Riikka Kronström-Johansson on maalannut seireenin. Kimmo Seppälä



Viinakaapin oviin on kirjoitettu elämänviisauksia. Kimmo Seppälä

Seireeni houkuttelee viinakaapin ovessa

Kuten voi olettaa, taiteilijan kodissa on myös paljon taidetta. Kronström-Johansson tunnetaan etenkin keramiikkaveistoksistaan ja installaatioistaan.

Taiteilijan omien töiden lisäksi esillä on myös muiden taiteilijoiden ja lastenlasten teoksia. Yksi hauskimmista töistä on ruokahuoneen seinällä oleva kaksiosainen viinakaappi, jonka oviin Kronström-Johansson on maalannut paheisiin kutsuvan seireenin.

Alemman kaapin sisäpuolella on teksti: ”Kun annat sille pikkusormen, se vie koko käden”. Yläkaapin ovien sisäpuolella on toinen aforismi: ”Viina on viisasten juoma”.

– Hyllyjen reunoihin olen maalannut vauhtiviivat. Se kuvastaa sitä, miten viinaa juodessa silmissä vilisee, Kronström-Johansson nauraa.



Makuuhuoneen ikkunassa on Riikka Kronström-Johanssonin tekemä unisieppari, joka pitää pahat unet poissa. Kimmo Seppälä

Rappuset pitävät kuntoa yllä

Pariskunta sanoo viihtyneensä Karhunkadulla hyvin. Sijainti keskellä Karhulaa on ihanteellinen. Kaikki tarvittava on kävelymatkan päässä.

Ainoa huono puoli on talon hissittömyys. Johanssonin mukaan kipuaminen kolmanteen kerrokseen käy vuosi vuodelta raskaammaksi. Toisaalta päivittäinen portaiden kulkeminen pitää kuntoa yllä.

– 25 vuotta sitten ei ollut mikään temppu kiivetä kolmanteen kerrokseen, mutta nyt välillä haaveilen ensimmäisen kerroksen asunnosta.

Tosissaan pari ei kuitenkaan muuttoa harkitse, sillä kodissa on niin paljon hyvää. Yksi bonuksista on kahta taloa yhdistävä aittakäytävä. Alkuperäiset aitat toimivat nykyään ulkovarastoina.

– Näissä taloissa on hurjasti säilytystilaa. Aitan lisäksi meillä on kolme kellarikomeroa ja yksi vinttikomero. Kaikki ovat täynnä tavaraa, Kronström-Johansson summaa nauraen.



Jari Johansson ja Riikka Kronström-Johansson ovat asuneet Karhulan Tennistaloissa vuodesta 1998 lähtien. Kimmo Seppälä

Katso lisää kuvia asunnosta:



Parveke on ahkerassa käytössä kesät talvet. Päätyseinällä on Alvar Aallon suunnittelema kukkalaatikko, joka kuuluu asunnon alkuperäiseen kalustoon. Kimmo Seppälä



Keittiö remontoitiin vuonna 2012. Ikkunaseinä on maalattu saven väriseksi. Kimmo Seppälä



Entisestä piian kammarista on tullut kirjasto ja työhuone. Jari Johansson lukee etenkin historiateoksia. Kimmo Seppälä



Piian huonetta vastapäätä on alkuperäinen kutsukello, jolla isäntäväki on hälyttänyt kotiapulaisensa töihin. Kimmo Seppälä



Iso vanha kaappi on Jari Johanssonin perintöhuonekalu. Se on aikoinaan toiminut keittiökaappina. Kimmo Seppälä



Sohvatyynyt ovat Riikka Kronström-Johanssonin tekemät. Kimmo Seppälä