Pelvimetria eli lantion mittakuvaus tulee raskaana ollessa ajankohtaiseksi silloin, jos vauva on perätilassa eikä sikiön ulkokäännös onnistu tai raskaana oleva halua yrittää sitä.
Pelvimetria tehdään nykyisin useimmiten magneettikuvauksena. Kuvaamalla lantio raskauden lopussa saadaan arvioitua, mikä perätarjonnan alatiesynnytyksen mahdollisuus on.
Pelvimetria auttaa siis suunnittelemaan synnytystä sen lisäksi, että arviossa otetaan huomioon tiedot aiemmista synnytyksistä, nykyisen raskauden kulusta ja sikiön tarkemmasta asennosta.
Lantion tilavuus arvioidaan synnytystä varten myös vastaanottokäynnillä, ja sikiön paino voidaan arvioida ultraäänitutkimuksella.
– Pelvimetria tehdään yleensä raskausviikolla 36–37 synnytystapa-arvion yhteydessä, mutta voidaan tarvittaessa tehdä milloin tahansa ennen synnytystä. Kyseessä on magneettipelvimetria, eli MRI-kuvaus, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Tarja Myntti HUSista kertoo.
Lue myös: Perätila ja perätilasynnytys – sektio ei aina ole paras valinta
Mitä pelvimetria-kuvauksessa tapahtuu?
Pelvimetria itsessään kestää noin 15 minuuttia eikä edellytä jälkiseurantaa sairaalassa.
Magneettikuvauslaite pitää melko voimakasta ääntä, minkä takia odottaja saa kuulokkeet tai korvatulpat tutkimuksen ajaksi.
Tutkimusasento pyritään saamaan raskaana ollessa mahdollisimman mukavaksi, mutta joillekin se voi aiheuttaa vaikeuksia.
– Tutkimuksen aikana pitää maata magneettiputkessa eli pystyä olemaan paikallaan lievästi kallistetussa selinmakuuasennossa. Tutkimuksen tekeminen voi olla hankalaa, jos raskaana olevalla on hankala ahdistus ahtaisiin tiloihin liittyen, Myntti huomauttaa.
Pelvimetriaan ei liity riskejä, sillä magneettikuvaus on turvallinen raskaana olevillekin. Siinä ei nimittäin käytetä ionisoivaa säteilyä, minkä takia se ei aiheuta säderasitusta sikiölle.
Magneettikuvaus, kuten pelvimetria, voidaan tehdä missä tahansa raskauden vaiheessa. Alkuraskaudessa magneettikuvausta tosin vältetään, jos se ei ole välttämätöntä.
Vatsan tai lantion alueen röntgenkuvausta ei sen sijaan suositella raskaana oleville, ja tarpeettomia röntgentutkimuksia vältetään raskauden aikana.
Pelvimetria auttaa hahmottamaan riittävät mitat
Vauvan painoarvion täytyy olla alle neljä kiloa täysiaikaisen perätilasynnytyksen yrittämiseksi. Pelvimetriaa varten on olemassa raja-arvot synnytyskanavan eri mittoja varten, ja lääkäri arvioi, ovatko kuvauksessa saadut mitat riittävän isot perätilan alatiesynnytykseen
Riittävät pelvimetrian mitat täysiaikaista perätilasynnytystä varten ovat:
Myntin mukaan yksittäisen mitan ollessa alle 0,5 cm raja-arvoa pienempi, voidaan alatiesynnytystä kuitenkin harkita kokonaisuus huomioiden.
Mutta jos useampi kuin yksi mitta on alle raja-arvon, suositellaan sektiota.
– Täytyy arvioida kokonaisuutta, eli pelvimetriamittoja, vauvan kokoa, sitä miltä lantio tuntuu käteen ja millä raskausviikoilla ollaan. Jos vauva on siro ja kyseessä uudelleensynnyttäjä, voidaan alatiesynnytykseen suuntautua herkemmin kuin kookkaamman vauvan ja ensisynnyttäjän ollessa kyseessä. Mutta tilanne tulee arvioida yksilöllisesti jokaisen synnyttäjän kohdalla, Myntti lisää.
Perätilasynnytyksen riskit liittyvät vauvan ulosauttoon
Pelvimetria tehdään kerran elämässä eli sitä ei ole tarve uusia seuraavissa synnytyksissä, koska aikuisen ihmisen lantioluiden mitat eivät muutu.
– Jos pelvimetria on tehty joskus aiemmin, voidaan mitat katsoa aiemmista kuvista ja lausunnosta ja toimia niiden mukaisesti, Myntti toteaa.
Mikäli pelvimetriassa selvinneet lantion mitat ja muut tekijät mahdollistavat perätilasynnytyksen yrittämisen, tulee synnytyksessä olla paikalla lääkäri. Joskus myös apuvälineet ovat tarpeen perätilasynnytyksessä.
Perätilasynnytyksen suurimmat riskit liittyvät vauvan ulosauttoon ja ensimmäisiin elintunteihin. Vauvan pään kanssa voi tulla synnytyksessä ongelmia yleensä siksi, koska se ei ole muovautunut lantioon hyvin.
Muuten perätilasynnytys hoituu sinänsä normaalisti äidin ja sikiön vointia seuraten, ja kivunlievityksen vaihtoehdot ovat samat kuin sikiön ollessa raivotarjonnassa.
Lähteet: Terveyskirjasto, Tyks, HUS
Artikkeliin liittyvät aiheet