Sairaanhoitajana Kirsi Parkko tiesi, miten pienentää veritulpan riskiä pitkällä lennolla. Silti hän sairastui kesken Kanarian-loman, vaikka mitään riskitekijöitä ei ollut.
Matka Kanariansaarille oli monellakin tapaa erityinen. Kirsi Parkko oli kymmenen vuotta aikaisemmin jäänyt leskeksi 40-vuotiaana. Kolme vuotta myöhemmin hän oli tavannut nykyisen puolisonsa, ja matka oli heidän ensimmäinen yhteinen lomansa ulkomailla.
Matkaa edeltävät ajat olivat olleet työntäyteisiä, Kirsi 56, muistelee syksyä kuusi vuotta sitten.
”Olin jättänyt sairaanhoitajan työni ja jatkoimme puolisoni kanssa hänen sukunsa kiviveistämön yrittäjinä. Työ kiviveistämössä painottuu kesään, ja olimme kesän jäljiltä väsyneinä loman tarpeessa.”
Matka oli juhlamatka. Sillä juhlistettiin Kirsin ja mukaan lähteneen ystäväpariskunnan 50-vuotissyntymäpäiviä.
”Matkasuunnitelmiin kuului mukavaa yhdessäoloa; kävelyretkiä, nähtävyyksiin tutustumista, hyvää ruokaa ja lepoa.”
Neljäntenä matkapäivänä seurueen lomasuunnitelmat muuttuivat.
Lue myös: Vatsakipu oli alkusoittoa – bakteeri vei Rositan, 50, sairaalaan Thaimaassa
Hengittäminen vaikeutuu hotelliaamiaisella
Kirsi istui hotelliaamiaisella, kun hänelle tuli huono olo. Iholle nousi kylmä hiki, ruoka kuvotti ja oksetti.
”Taitaa olla matkamahatauti tulossa”, Kirsi aavisteli ja poistui hotellihuoneeseen lepäämään.
Huoneeseen johtavien portaiden nousu tuntui kummallisen raskaalta. Kirsin oli vaikea hengittää. Hänestä tuntui, että hän tukehtuisi.
”Minulle iski kuolemanpelko. Jotain pahaa oli tapahtumassa.”
Kirsin pohkeessa oli tuntunut aamulla kipua, mutta hän oli laittanut kivun pitkien kävelyretkien piikkiin. Nyt Kirsi alkoi epäillä muuta selitystä oireisiinsa.
”Minulla oli joko kuumeeton keuhkokuume tai keuhkoveritulppa. Kumpikin vaihtoehto oli huono.”
Hengittäminen helpottui makuulla, ja Kirsi jäi odottamaan huoneeseensa paikalle kutsuttua lääkäriä.
”Lääkäri oli kiinnostuneempi vakuutuksestani kuin voinnistani. Hänen mukaansa minun ei tarvitsisi olla huolissani. Lepo hoitaisi minut kuntoon.”
Kirsi väitti vastaan. Hän oli terve ja hyväkuntoinen ihminen. Äkillinen hengenahdistus oli hänellä täysin uusi oire, ja se oli hyvin voimakas.
”Vaadin ja sain lähetteen yksityissairaalaan tutkimuksiin.”
Lue myös: Voiko veritulppa jäädä huomaamatta? + 12 muuta kysymystä laskimotukoksista – lääkärit vastaavat
Keuhkoveritulppa molemmissa keuhkoissa
Sairaalassa Kirsi lähetettiin ensimmäisenä verikokeeseen, joka mittaa veren hyytymistekijän pitoisuutta. Siitä kertova arvo oli koholla, joten seuraavaksi Kirsi ohjattiin varjoainetutkimukseen.
”Molemmissa keuhkoissani oli veritulppa.”
Keuhkoveritulppa saa useimmiten alkunsa jalan laskimotukoksesta, joka siirtyy laskimoverenkierron kautta sydämeen ja sieltä keuhkoihin. Se voi ahtauttaa keuhkovaltimoita tavalla, joka johtaa pahimmillaan äkkikuolemaan.
”Minut kärrättiin sydänvalvontaan, ja minulle aloitettiin välittömästi veren hyytymistä ehkäisevä lääkitys.”
Kun hoito on aloitettu, veritulppapotilas saa liikuskella. Kuusi vuotta sitten Kanariansaarilla tulppapotilasta hoidettiin vielä toisin.
”Kun tulppa varmistui, en saanut pariin päivään kävellä metriäkään. En päässyt vessaan, enkä suihkuun. Totaalilevolla varmistettiin, ettei tulppa pääse tekemään keuhkoissa pahojaan.”
Kirsi olisi kaivannut suihkuun viilentämään ihoaan, jolle oli puhjennut aurinkoihottumaa. Iho kutisi ja siihen oli noussut kipeitä rakkuloita. Toistuva verenpaineen mittaus oli kivuliasta, kun mansetti puristi arkaa ihoa.
”Verenpaineeni nousi pelkästä pelosta, kun kuulin viereisestä huoneesta verenpainemittarin äänen. Siitä tiesin, että minä olin seuraavana vuorossa.”
Paluulennolle tanskalaislääkärin kanssa
Kirsi jäi sairaalahoitoon, kun puoliso ja ystäväpariskunta matkustivat paluulennolla kotiin.
”Vakuutusyhtiö ei korvannut puolison jäämistä seurakseni, enkä minä saanut veritulpan vuoksi lentää. Pahin vaara oli kuitenkin ohi, ja pärjäsin hyvin yksinkin”, Kirsi kertoo.
Kun Kirsi viikon kuluttua siirtyi sairaalasta hotelliin odottamaan paluulentoa Suomeen, hänelle valkeni, millaisessa vaarassa hän oli ollut. Ellei hän olisi vaatimalla vaatinut pääsyä sairaalaan ja tutkimuksiin, hänelle olisi voinut käydä todella huonosti.
”Olin onnekas, että sain tulpan Kanarialla. Olin matkustellut paljon lasteni kanssa, ja edellisenä vuonna olimme lomailleet pienessä kylässä Malesiassa. Siellä en olisi välttämättä saanut ajoissa apua.”
Vakuutusyhtiö hankki Kirsille kotimatkalle saattajan, tanskalaisen eläköityneen lääkärin, Pallen. Lääkäri tutki Kirsin ennen paluulentoa ja varmisti, että hän on varmasti lentokunnossa.
Lennolla Kirsi katseli Pallen kanssa tabletilta tanskalaista rikossarjaa. Sen katselu keskeytyi säännöllisin väliajoin, kun lääkäri seurasi Kirsin veren happipitoisuutta ja patisteli jaloittelemaan.
”Lennolla koin oloni turvalliseksi. Pallella oli mukana lisähappea siltä varalta, että tulppa uusiutuisi. Perillä hän poistui seurastani vasta, kun minua noutamaan tullut poikani oli luonamme.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Kirsi, 50, on sairastanut kaksi veritulppaa: ”Pelko uudesta tukoksesta on aina takaraivossani”
Veritulppariskiä pienemmäksi
Pitkät lentomatkat ja niihin liittyvä paikallaanolo altistavat laskimotukoksille. Kirsi tietää sen. Hän oli varautunut Kanarian-lennolle lentosukilla. Koneessa hän oli pumpannut pohkeitaan ja pyöritellyt nilkkojaan. Hän oli juonut paljon vettä, sillä kuiva lentokoneilma lisää nestehukkaa, joka on laskimotukoksen riski.
”Minulla ei ollut mitään veritulpalle altistavaa tekijää. Myöhemmissä tutkimuksissa selvisi, ettei minulla ole myöskään perinnöllistä alttiutta tulpille. Tulppa voi tulla kenelle tahansa.”
Veritulpan hoitoa hyytymisenestolääkityksellä jatketaan pitkään, sillä hyytymän hajoaminen vie aikaa ja tulppa saattaa uusiutua. Kirsi käytti lääkettä puoli vuotta. Lisäksi hän on tehnyt elämässään ratkaisuja, jotka pienentävät veritulpan uusiutumisen riskiä.
”En voi käyttää vaihdevuosioireisiini hormonihoitoa, mutta onneksi oireeni ovat olleet lieviä.”
Pitkät lentomatkat ovat jääneet. Nykyään Kirsi palautuu puolisoineen kiireisestä kesäkaudesta Kreetalla.
”Varaudun neljän tunnin lentoon hepariinipistoksella eli napapiikillä, enkä syvenny matkustamossa kirjaan tai elokuvaan, vaan jumppailen.”
Tutkimusten mukaan lentosukat ja jaloittelu saattavat olla hepariinia tehokkaampia keinoja estää laskimotukosta. Kuten Kirsi tietää, aina nekään eivät auta.
”Tulppa tulee, jos tulee. Kaikkeen ei voi varautua, eikä kaikkea kannata pelätä.”
Kirsin oivallus
”Suunnittelen ja aikataulutan mielelläni asioita ennakkoon, kuten yrittäjän kannattaakin. Olen oppinut kantapään kautta, että muuten elämässä näin ei kannata tehdä.
Elämää ei voi hallita. Helpommalla pääsee, kun ottaa vastaan sen, mitä tulee. Jokaiselle meistä voi tapahtua asioita, jotka kääntävät hetkessä kaiken mullin mallin.”
Keuhkoveritulppa voi olla sukuvika
1. Normaalitilanteessa verta hyydyttävä ja sen juoksevana pitävä järjestelmä ovat verenkierrossa tasapainossa. Ikä, leikkaukset, tupakointi, tulehdustilat, ylipaino, syöpä, pitkä paikallaanolo ja naisilla raskaus, suun kautta otettu estrogeeni ja yhdistelmäehkäisy voivat siirtää tasapainon hyytymisen puolelle.
2. Veritulpalle altistava tekijä jää tunnistamatta noin 25–40 prosentissa tapauksista. Jos tulppa tulee alle 45-vuotiaalle, kannattaa selvittää taustalla mahdollisesti oleva perinnöllinen alttius eli geenimuutos. Se tulee selvittää myös, jos lähisukulaisen tukokseen ei löydy syytä.
3. Joka viidennen tukoksen taustalla on perinnöllinen hyytymishäiriö. Geenivirheen aiheuttamia tukoksia voidaan ehkäistä verenhyytymiseen vaikuttavalla lääkkeellä, jota saatetaan tarvita koko loppuelämä.
Asiantuntijana sisätautien ylilääkäri Mika Lehto, HUS Jorvin sairaala
Juttu on julkaistu Annassa 41/25.
Sinua voi kiinnostaa myös:
-
Voiko veritulppa jäädä huomaamatta? + 12 muuta kysymystä laskimotukoksista – lääkärit vastaavat
-
Esa Jokinen istuu niin vähän kuin mahdollista, sillä keuhkoveritulppa säikäytti
