Juttu tiivistettynä
- Matti Rag Paanasen kuvataidetta on nyt ensimmäistä kertaa esillä museonäyttelyssä. Paikka on Aboa Vetus Ars Nova -museo.
- Taiteilijakoti Ragala Turun Hirvensalossa on täynnä maalauksia. Yhteensä Paananen teki noin 700 taulua.
- Kuvataiteilijana Paanasta voi luonnehtia naivistiseksi ITE-taiteilijaksi. Vaikutteita on nähtävissä pariisilaisilta modernisteilta.
- Vaikka maalauksia on paljon, Paananen koki itsensä ennen kaikkea säveltäjäksi. Pelkästään sinfonioitakin on seitsemän.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Matti Rag Paanasen taiteilijakoti Ragala Turun Hirvensalossa on taideteos jo itsessään. 1860-luvulla rakennettu puutalo on kuin entinen isäntänsä: omintakeinen, kulmikas ja moniulotteinen.
Yhdeksän huoneen seinät ovat täynnä maalauksia. Pieniä ja vähän suurempia akryylitöitä, lattiasta kattoon.
Taiteilija itse on edelleen kovasti läsnä talossa. Isossa salissa on ikkunan alla hänen työpöytänsä. Pensselit ja värit käyttövalmiina.
Vaikka taiteilijakodista on viety 130 maalausta Aboa Vetus Ars Nova -museon näyttelyyn, niiden puuttumista ei heti huomaa. Onhan töitä yhteensä liki 700.
Maalaa taulu nopeasti. Elämä on lyhyt.
Matti Rag Paanasen aforismi
Paanasen taidenäyttely on hänen museodebyyttinsä. Elinaikanaan taiteilija koki olevansa aliarvostettu, myös katkeruus kuului kuvaan. Monivuotista taiteilija-apurahaa hän ei saanut koskaan.
Sen sijaan valtion taiteilijaeläke myönnettiin Paanaselle vuonna 1999.
– Ei Matti saanut vastaavaa arvostusta kuin moni muu, paljon vähemmän tehnyt taiteilija. Hän toivoi, ettei hän ihan tuntemattomana kuolisi, kertoo Ammi Paananen, elämänkumppani jo vuodesta 1958 lähtien.
Ammi Paananen kertoo, että monipuolisuudestaan huolimatta hänen puolisonsa koki itsensä ennen kaikkea säveltäjäksi.
Ammi Paananen muistelee, että hänen miehensä monipuolisuus ärsytti tiettyjä ihmisiä kovasti.
– Kirjoitin päiväkirjaani vähän väliä: Voi Matti parka! Hän sai vihamiehiä tuntemattomistakin ihmisistä.
Lopputulos on pääasia. Myös häviten saavutettu.
Matti Rag Paanasen aforismi
Näyttelyn kuratoinut Niina Tanskanen arvelee, että Rag Paanasen saama tunnustus on jäänyt kaiken muun jalkoihin.
– Pelkästään kuvataiteellinen tuotanto on niin eklektinen, eri aineksia yhdistelevä, että se on nähty vielä viime vuosikymmeninä jotenkin epäilyttävänä.
Tanskanen kokee, että teosten lukumäärä kutsuu katsomaan, mitä taiteilijalla oli sanottavaa. Sitä selkeästi oli.
– Kenties kaiken luomistyön taustalla on maailman ja elämän ihmeellisyys. Paanasen mielestä taide on ihmislajille erityinen tapa olla olemassa. Siksi sitä piti harjoittaa.
Matti Rag Paananen 1939–2022
- säveltäjä, sovittaja, pianisti, runoilija ja taidemaalari
- kuvataiteellinen tuotanto käsittää noin 700 maalausta
- itseoppinut; vaikutteita pariisilaisista modernisteista (esim. Marc Chagall, Vincent van Gogh, Claude Monnet, Picasso)
- säveltänyt seitsemän sinfoniaa ja julkaissut yli 20 albumia; aloitti jazz-pianistina
- toinen nimi, Rag, tulee rakastamastaan ragtime-musiikista
- runoilijana kirjoittanut kymmenosaisen aforismikokoelman Taide ja nerous, jossa yli 3 000 sivua pohdintoja taiteesta
- valtion taiteilijaeläke vuonna 1999
Synkät uutiset heijastuivat värien käyttöön
Matti Rag Paanasen huikea tuotteliaisuus jakaantuu selviin teemoihin: matkat, uutisaiheet ja musiikki. Itä-Afrikka, Amazonin sademetsät ja Pariisi innoittivat taiteilijaa niin kuvina, musiikkina kuin runoinakin.
Paanaset ovat aina seuranneet uutisia. Niiden vaikutus näkyy erityisen paljon Rag Paanasen viimeisten elinvuosien maalauksissa: Isis-terroristit, koronaepidemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Notre-Damen katedraalin tulipalo…
Notre-Dame oli ehtymätön lähde maalaustöille. Katedraalin tornit näyttäytyvät eri väreissä; milloin valuvina, milloin leimuavina, milloin itsepuolustuksen omaisesti piikikkäinä.
– Matti ihastui syvästi Notre-Dameen jostain kumman syystä. Sinne mentiin Pariisin-matkoilla joka kerta, muistelee Ammi Paananen.
Tulipalo tuhosi Notre-Damen vuonna 2019. Katedraalin kauneutta Paananen alkoi maalata jo 15 vuotta aiemmin.
Rag Paananen maalasi sarjan Antikoni-teoksia. Tässä Antikoni X, Ylösnousemus (2017).
Antikoni X, Ylösnousemus -maalauksen taakse Rag Paananen on liittänyt nuotit sävelmästä Antikoni. Siellä on myös teksti:
”Sävelsin sademetsän hyväksi ja villieläinten suojelemiseksi, tein rasismin vastaisen levyn ja konsertoin huumeita vastaan. Lopuksi haluan vielä maalata terrorismin vastaisia ikoneita.”
Näyttelyn kuratoinut museoamanuenssi Niina Tanskanen kertoo, että Matti Rag Paananen näytti, miten luovan työn ei tarvitse aina olla täydellistä.
Rag Paananen tallensi myös koronapandemian vaiheita. Samoihin aikoihin hänellä todettiin keuhkofibrioosi.
– Olimme täällä kotona kuin vankeina. Sanottiin, ettei Matti saa saada minkäänlaista hengitystieinfektiota. Kotiimmekaan ei saanut tulla kukaan, joten hän keskittyi koronatauluihin.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Matti Rag Paananen tunnetaan vakavien aiheiden lisäksi huumoristaan, varsinkin mustasta sellaisesta. Lähipiiri muistaa hyvin, miten hän osasi nauraa itselleenkin.
– Onhan täällä tauluja, joissa ei ole päätä eikä häntää. Matilla oli sellainen tyyli, että aluksi hän oli ihan tosissaan, mutta lopussa oli joku jäynä, Ammi Paananen luonnehtii.
Kekseliäskin taiteilija oli, kun rahat olivat tiukilla.
– Hirvensalon sillan kulmalla oli aikanaan Unionin huoltoasema. Montakohan Matin taulua omistajalla on, sillä Matti sai aina bensaa tietyn määrän yhdellä taululla.
Ylen musiikkiaiheinen tv-ohjelma Iltatähti esitteli vuonna 1974 psykedeelisen musiikkikuvaelman Matti Rag Paanasen ja Vesa-Matti Loirin kokeelliselta popjazzlevyltä Merirosvokapteeni Ynjevi Lavankopoksahdus.
Matti Rag Paanasen näyttely on esillä Turussa Aboa Vetus Ars Nova -museossa 10.10.2025—22.3.2026.