Mika Koskinen

Valtion on hyvä jatkaa yksityistämisiä ja pörssiyhtiöiden osakkeidensa myyntiä, mutta rahat on sijoitettava kasvuun, ei budjetin tilkkeeksi, kirjoittaa Iltalehden Mika Koskinen.

Eilen klo 21:46

Postin toimitusjohtaja Antti Jääskeläinen (oikealla) ja talousjohtaja Timo Karppinen Postin listautumisinfossa 19.9.2025. Outi Järvinen

Helsingin pörssissä oli historiallinen päivä viime perjantaina, kun kaupankäynti kenraalikuvernööri Pietari Brahen 1638 perustaman Postin osakkeilla alkoi. Ja hyvin alkoikin. Kaupankäynti Postin osakkeilla oli vilkasta ja kurssi nousi valtion osakemyynnin 7,50 eurosta 8,00 euroon. Maanantaina osake kallistui vähän lisää.

Valtio myi listautumisen yhteydessä Postin osakkeita piensijoittajille ja instituutioille yhteensä noin sadalla miljoonalla eurolla. Lisäksi Posti keräsi noin 3 miljoonaa euroa myymällä uusia osakkeita henkilöstölle henkilöstöannissa. Sekä listautumismyynti että henkilöstöanti ylimerkittiin moninkertaisesti. Osakkeiden merkintäaika piti keskeyttää ennen aikojaan.

Sijoittajille jäänyt nälkä selittää perjantain kurssinousun ja vilkkaan vaihdon. Kurssia tukee myös bonusosake. Yksityissijoittajalle tarjottiin mahdollisuutta saada yksi bonusosake jokaista kymmentä merkittyä osaketta kohden, jos hän pitää bonusosakkeisiin oikeuttavat myyntiosakkeet 12 kuukauden ajan. Valtio on käyttänyt vastaavia houkuttimia aikaisemminkin. Se on hyvä tapa kannustaa osakesäästämistä ja edistää kansankapitalismia.

Postin osakkeiden kovaa kysyntää ja pirteää pörssistarttia voi pitää pienoisena yllätyksensä.

Yhtiö velkaantui aiemmin korviaan myöten tänä vuonna, kun valtio-omistaja pumppasi yhtiöstä itselleen 150 miljoonan euron ylimääräisen osingon. Posti rahoitti operaation ottamalla lainaa, jota sillä oli kesäkuun lopussa yhteensä 471 miljoonaa euroa. Lisäksi Postin tulos on kääntynyt tänä vuonna laskuun eikä kasvunäkymä ole kovin hyvä.

Valtio on saanut Postista tänä vuonna vajaan 250 miljoonan euron ylimääräiset tulot, kun varsinaista osinkoa ei lasketa. Perjantain 8 euron päätöskurssilla laskettuna Postin markkina-arvo on 320 miljoonaa euroa. Siitä valtion osuus on 211 miljoonaa euroa.

Kotimainen yleisö omistaa osakemyynnin jälkeen Postin osakkeista noin 8 prosenttia ja institutionaaliset sijoittajat noin 26 prosenttia. Loput noin 66 prosenttia omistaa valtio.

Yksi Petteri Orpon (kok) hallituksen ohjelman tavoitteista on kotimaisen omistajuuden vahvistaminen sekä piensijoittajien osallistumismahdollisuuksien edistäminen valtion osakeanneissa.

Valtion omistuksia myytäessä on toivottavaa, että yleisön osuus olisi jatkossa suurempi. Tavalliset sijoittajat luovat likviditeettiä, ja heidän kiinnostuksensa osallistua listautumisiin voi hiipua, jos saadut osakemäärät jäävät kovin pieniksi, kuten Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kirjoittaa Kauppalehden kolumnissaan.

Valtion salkusta löytyy lukuisia listaamattomia yrityksiä, joissa valtion omistus voisi olla nykyistä matalampi. Solidiumin ja omistusohjauksen salkuissa on lisäksi paljon keventämisen varaa, mutta osakemyyntejä pitää harkita tarkoin. Budjetin massiivisten alijäämien tilkkeeksi ei ainakaan hyvin tuottavia osakkeita kannata myydä.

Suomen talouden krooninen ongelma on kasvun puute ja keskinkertainen halukkuus ottaa riskiä. Monissa pörssiyhtiöissä tämä näkyy siinä, että investointien sijaan yhtiöt maksavat mieluummin osinkoja omistajilleen.

Valtionyhtiöiden listaamiset ja pörssiosakkeiden myynnit tulisi toteuttaa niin, että myynneistä saatavat varat menevät kasvuyhtiöiden riskirahoitukseen sekä TKI-toimintaan.

Molempia on lisättävä, jotta Suomi nousee kuopasta.