Kirjaa lukemalla voi lisätä omaa hyvinvointiaan lukuisin tavoin.
Lapset ja nuoret lainaavat kirjastosta määrällisesti enemmän luettavaa kuin aikaisemmin, mutta kirjat ovat lyhyempiä ja kuvapainotteisempia kuin aikaisemmin. Kehityksessä heijastuu se digitaalinen kuvatulva, jonka meille digilaitteiden kautta tarjoutuu.
Silti vähäinenkin lukeminen voi kannustaa kohti laajempaa lukutaitoa. Ilman kunnollista lukutaitoa opiskelusta tulee tervanjuontia. Myöhemmässä elämässä lukutaito takaa edellytykset täysipainoiselle yhteiskuntaan osallistumiselle.
Lukeminen kehittää keskittymiskykyä ja laajentaa sanavarastoa. Se antaa sijaa mielikuvitukselle ja omalle ajattelulle. Lukeminen tarjoaa myös helpon ja huokean keinon stressin vähentämiseen. Tässä kirjastolla on myös tärkeä tasa-arvon edistäjän rooli, sillä kirjastossa kirjojen maailmat ovat kaikille avoinna.
Lukutaidon karttuessa voi tarttua yhä laajempiin teoksiin. Kun lukutaito on hyvä, lukija voi kokea lukemisen imua ja sellaista nautintoa, mitä on vaikea valmiiksi pureskelluista videoista tai edes äänikirjoista saavuttaa.
Lukiessaan voi myös nauttia hiljaisuudesta, mikä sekään ei ole nykypäivänä itsestäänselvyys. Jatkuvan äänisisältöjen kuuntelun on jo todettu olevan terveysriski. Myös jatkuva häly kuormittaa ihmistä.
Kaikkiaan lukemisella on niin monia suoranaisia terveyshyötyjä, että sen pitäisi olla kärkisijoilla kun mietitään keinoja lisätä henkilökohtaista hyvinvointia.
Tiettävästi on jo trendikästä näyttäytyä kirjan kanssa kahvilassa tai muualla julkisella paikalla, ja laittaa siitä postaus someen. Seuraava trendi voisi olla, että sitä kirjaa vielä luetaankin, näkipä kukaan tai ei.
Kirjoittaja on päätoimittaja.