Tekoälyn käyttö työnhaussa on peräti tuplaantunut, paljastaa Duunitorin tuore tutkimus.
Tekoäly helpottaa työhakemuksen laatimista, mutta sen käyttöön liittyy myös riskejä.
Kun yhä useampi laatii hakemuksensa tekoälyn avustuksella, hakemukset voivat alkaa muistuttaa yhä enemmän toisiaan. Riskinä on, että työhakemuksesi hukkuu osaksi samankaltaista, tekoälyn tuottamaa massaa.
Tutkimuksen mukaan tekoälyn käytön seurauksena voi olla tasalaatuinen ja geneerinen kieli, mikä vaikeuttaa hakijoiden erottumista. Toisaalta taitavimmat tekoälyn käyttäjät osaavat kääntää tämänkin edukseen.
– Tekoälyä taitavasti hyödyntävät työnhakijat voivat vahvistaa hakemusten persoonallisuutta ja saada siten etumatkaa, tekoälyyn erikoistuneen Reilu rekrytointi tutkimushankkeen tutkija Heidi Lehtovaara sanoo tiedotteessa.
Tekoälyn laatimien hakemusten geneerisyys vaikeuttaa myös sopivien osaajien löytämistä, varsinkin, kun hakijoita on paljon.
Myös työnantajat tiedostavat, että yhä useampi hakija käyttää tekoälyä apuna hakemuksensa laatimisessa. Esimerkiksi runsas ajatusviivojen ja luetteloiden määrä sekä liiallinen sanojen toisto voivat paljastaa työnantajalle, että hakemuksen laatimiseen on käytetty tekoälyä.
– Se voi vaikuttaa epäaidolta ja mekaaniselta.
Tekoälyn tuoma murros voi pakottaa jotkut työnantajat miettimään rekrytointiprosessejaan uusiksi.
Hakijoiden osaaminen ja yksilöllisyys voivat kadota työhakemuksista tekoälyn tuottaman massatuotannon seurauksena. Lehtovaara sanoo, että työnantajien olisi hyvä yrittää keksiä keinoja tämän estämiseksi.
Tekoäly voi olla riski myös työnhakijan yksityisyydelle.
– Suositut tekoälypalvelut, kuten ChatGPT ja Gemini, saattavat käyttää etenkin ilmaisversioiden keskusteluja arvaamattomilla tavoilla. Tämä on erityisen ongelmallista työnhaun kontekstissa, jossa käsitellään usein arkaluonteisia ja henkilökohtaisia tietoja. Lehtovaara sanoo.
Duunitorin työnhakijatutkimuksen mukaan 37 prosenttia aktiivisista työnhakijoista käyttää tekoälyä. Vuosi sitten vastaava luku oli 18 prosenttia.