Amos Rex -taidemuseon johtajan motiivit työntekijöiden vaihtoon ovat jääneet toistaiseksi epäselviksi, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Päivi Puukka.
Avaa kuvien katselu
Helsingin ydinkeskustassa sijaitsevan Amos Rex -taidemuseon tulevaisuus puhuttaa. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle
13:58•Päivitetty 14:33
Helsinkiläinen taidemuseo Amos Rex on tunnettu jonoistaan, jotka kiemurtelevat pitkälle ulos asti. Esillä on ollut kiinnostavien kansainvälisten taiteilijoiden töitä ja yleisö on ottanut omakseen vuonna 2018 Lasipalatsiin avatun museon.
Viime vuoden alussa museon johtajana aloittaneelle Kieran Longille tämä ei selvästikään riittänyt.
Hän on alkanut uudistaa museota vaihtamalla ison osa henkilökuntaa.
Ketään ei irtisanottu, mutta kuudelle työntekijälle räätälöitiin irtisanomispaketti. Heitä pyydettiin myös allekirjoittamaan salassapitosopimus, jonka mukaan he eivät saa puhua museon asioista ulospäin.
Sama henkilökunta on luotsannut Amos Rexin ennennäkemättömään suosioon.
Jäljelle jääneet työntekijät ovat kertoneet kiristyneestä ilmapiiristä ja jopa pelosta johtajaa kohtaan.
Museovieraana ja kulttuuritoimittajana kysyn: miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki?
Tulevaisuus mietityttää
Museonjohtaja Kieran Long on esittänyt näkemyksiään Ylelle vain sähköpostilla. Hän viestittää, että nyt tehdyt organisaatiomuutokset auttavat museota tavoitteessa laajentaa sen ohjelmaa.
– Amos Rex haluaa nostaa profiiliaan, tulla kansainvälisesti tunnetuksi taideinstituutioksi ja poikkeukselliseksi julkiseksi tilaksi Helsingissä.
Tuntuu erikoiselta, että tavoite lisätä museon kansainvälistä tunnettuutta tai rakentaa siitä vetovoimainen julkinen tila ei onnistuisi henkilökunnalla, joka on tehnyt museosta menestyvän.
Sekin mietityttää, haluaako yleisö käydä museossa, jossa huhutaan huonosta ilmapiiristä. Myös museon houkuttelevuus työnantajana voi nyt kärsiä.
Kieran Longin tapa tehdä Amos Rexiin henkilökuntapuhdistus on herättänyt huolta myös museoalan liitoissa.
Liitot ilmoittivat omassa lausunnossaan, että irtisanomispaketit ja salassapitolausekkeet eivät yksinkertaisesti kuulu museoalalle.
Järjestöt pelkäävät myös, että mielivaltaiselta vaikuttava henkilöstöpolitiikka lisää epävarmuutta koko alalla.
Avaa kuvien katselu
Amos Rex -museo on maan alla, mutta sillä on ”silmät” maan päällä. Kuva: Jyrki Lyytikkä / YleOmistaja vaikenee
Museon omistajatahon, Konstsamfundetin, toimitusjohtaja Stefan Björkman ei ole yrityksistä huolimatta suostunut Ylen haastattelupyyntöihin. Olisimme halunneet kysyä, mitä irtisanomispaketit museolle maksavat, mitä rajuilla muutoksilla ajetaan takaa ja kuinka ne vaikuttavat työskentelyilmapiiriin. Björkman viestitti vastuun olevan museon johtajalla.
Konstsamfundet on myös väistänyt kysymyksen siitä, miksi Kieran Long ylipäätään nimitettiin helsinkiläisen taidemuseon johtajaksi, vaikka hänen tiedettiin ajautuneen hankauksiin henkilöstön kanssa aiemmissa työpaikoissaan Ruotsissa ja Englannissa.
Long lähti Lontoon Victoria and Albert -museosta ilmeisen riitaisissa tunnelmissa.
Kun Long jätti pestinsä, hän julkaisi Instagram-päivityksen, jossa kritisoi, ettei saanut kutsua puhumaan näyttelyn oheisohjelmassa, eikä kirjoittaa näyttelyluetteloon: ”So a big fuck to the V&A for not inviting me to write in the catalogue or speak in the programme”. Yle on nähnyt kuvakaappauksen jo poistetusta julkaisusta.
Ruotsin valtion arkkitehtuuri ja designmuseossa Arkdesistä irtisanottiin tai irtisanoutui 35 ihmistä Longin kuuden vuoden kauden aikana. Se on huomattava määrä museotyöntekijöitä. Hänen johtamistapaansa kuvailtiin ilkeäksi ja epäasialliseksi.
Tästä kaikesta huolimatta Kieran Long tuntuu nauttivan suurta arvostusta Suomessa, jossa hän on myös muun muassa tulevan Arkkitehtuuri- ja designmuseon kansainvälisessä neuvonantajaryhmässä.
Amos Rex on tähän mennessä rakentanut menestyneen näyttelyn toisensa jälkeen. Sellainen tulee varmasti myös nyt esillä olevasta argentiinalaistaiteilija Ludovico Erlichin näyttelystä.
Longin omia avauksia Amos Rexissä ei ole vielä nähty.