14.8. 14:38
Heinäkuun poikkeuksellinen hellejakso pohjoisessa olisi ollut lähes mahdoton ilman ilmastonmuutosta, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa heinäkuun 12.–25. päivinä koettu hellejakso oli tutkimuksen mukaan nyt vähintään kymmenen kertaa todennäköisempi kuin ilman ihmisen aiheuttamaa ilmaston lämpenemistä.
Pohjoisen hellejakso oli ilmastonmuutoksen vuoksi myös noin kaksi astetta kuumempi kuin esiteollisessa ilmastossa.
Suomessa lämpötila kohosi heinäkuun 12. päivästä eteenpäin 22 päivää peräkkäin yli 30 asteen, mikä oli koko mittaushistorian ennätys. Edellinen ennätys oli 13 päivän putki vuodelta 1972.
Lapissa Ylitorniolla lämpötila ylitti 25 astetta peräti 26 päivänä putkeen, mikä oli pisin yksittäisellä havaintoasemalla Lapissa mitattu helleputki. Vertailukelpoiset helletilastot alkavat vuodesta 1961.
– Pohjois-Fennoskandian kesäiset lämpöennätykset ovat siirtymässä luonnollisen vaihtelun ulkopuolelle. Kesä 2024 oli lämpimin kahteen tuhanteen vuoteen, ja tänä vuonna koimme Lapin mittaushistorian pisimmän helleaallon, Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen tiedotteessa.
Varautumista tulee lisätä
Heinäkuun hellejakso muun muassa kuormitti terveydenhuoltoa ja lisäsi hukkumisia. Kuumuus myös synnytti sinileväkukintoja ja lisäsi maastopalojen riskiä. Lapissa poikkeuksellinen helle näkyi siinä, että porot hakeutuivat kaupunkialueille varjoon.
Tutkijat tuovat esille, että Pohjoismaissa tarvitaan lisää varautumista vastaaviin hellejaksoihin, sillä tulevaisuudessa ne ovat entistäkin todennäköisempiä.
Nykyisellä päästökehityksellä on odotettavissa, että maapallon keskilämpötila nousee 2,6 asteeseen vuoteen 2100 mennessä. Tällöin vastaavia hellejaksoja esiintyy viisi kertaa nykyistä useammin ja ne ovat keskimäärin vielä 1,4 astetta kuumempia.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksia hellejaksoon selvitti kansainvälinen tutkimusryhmä World Weather Attribution. Mukana oli myös Ilmatieteen laitos.