Asiantuntija katsoo, että lännellä on vielä harjoittelemista sen suhteen, miten Venäjän provokaatioihin tulisi reagoida.

Venäjä-asiantuntija ja Vaasan yliopiston resilienssitutkimuksen työelämän professori Hanna Smith pitää puheita Venäjän valmistautumisesta konfliktiin Natoa vastaan jokseenkin kummallisina.

– Onhan tämä hassua sinänsä, kun Venäjä on sodassa tällä hetkellä. Siis Venäjä ihan konkreettisesti perinteisellä tavalla sotii Ukrainassa, ja sen talous on sotataloudessa ja täysin riippuvainen siitä, että maa on sotatilassa, hän sanoo.

– Ja sitten jos huomioidaan, mitä Venäjän johto on jo pidemmän aikaa sanonut. Kremlin argumentaatiohan on jo useamman vuoden ollut se, että he ovat sodassa länttä ja Natoa vastaan.

Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War arvioi äskettäisessä raportissaan, että Venäjän ”pienet vihreät miehet” Viron rajalla olivat osa sen jo jonkin aikaa jatkunutta valmistautumista konfliktiin Natoa vastaan.

ISW viittasi tähän termillä ”vaihe nolla”.

Smith muistuttaa, että Venäjä on sotatilassa monella tasolla: muun muassa taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja konkreettisesti.

–  Tähän nähden se ei ole erityinen yllätys, jos siellä tapahtuu kaikennäköistä sellaista, mikä meidän mielestämme on omituista, hän sanoo.

Kreml toitottaa jatkuvasti, kuinka Nato valmistautuu hyökkäykseen Venäjälle. Tällöin Smithin mukaan Venäjän konkreettisten toimien on pakko olla sellaisia, jotka se voi argumentoida niin, että se valmistautuu puolustamaan itseään Naton hyökkäykseltä.

– Meidän näkökulmastamme se näyttää siltä, että Venäjä valmistautuu hyökkäykseen Nato-maihin. Venäjän argumentaatio menee toisinpäin. Tässä voidaan arvuutella, miten tämä nyt oikeasti on menossa, hän sanoo.

– Nato-näkökulmasta voidaan sanoa, että kuka hullu oikeasti lähtisi hyökkäämään Venäjälle. Siihen ei ole mitään syytä eikä halukkuutta. Nato ei uhkaa Venäjää millään tavalla.

”Jotain hämärää”

Iltalehden sota-asiantuntija Emil Kastehelmi selvittää, että ISW viittaa ”vaiheella nolla” Yhdysvaltain kuusivaiheiseen operaatiomalliin. Tässä viitekehyksessä ”vaiheessa nolla” toteutettavat toiminnot tähtäävät näyttämön valmisteluun tulevia operaatioita varten.

– ISW perustelee, että nyt ollaan nollavaiheen informaatiotilaan ja psykologiseen vaikuttamiseen liittyvissä toiminnoissa. Nollasta ei kuitenkaan automaattisesti siirrytä seuraaviin vaiheisiin, hän sanoo.

Kastehelmen mukaan yhdysvaltalaislähtöisen operaatiomallin termistön soveltaminen ja sitominen juuri tähän yhteyteen ei välttämättä heijasta tilanteen kehitystä parhaalla mahdollisella tavalla, vaikka antaakin siihen yhden tulokulman.

– Suomalaisittain voitaisiin puhua harmaasta vaiheesta, hän sanoo.

ISW laskee nollavaiheeseen myös Venäjän aiemmat toimet, kuten viimeaikaiset häirinnät ja Nato-maiden ilmatilaan tunkeutumiset.

Smith muistuttaa, että tilanne ei ole olennaisesti muuttunut viime aikoina, sillä Venäjän nykyiset lisääntyneet aktiviteetit ja liikkeet ovat jatkuneet jo pitkään. Hän ottaa esimerkiksi toimet Suomen rajan tuntumassa ja Suomen päätöksen sulkea raja.

– Ja nyt Viron rajalla tapahtuu jotain sellaista, josta ajatellaan, että tässä on jotain hämärää tai että tämä ei ole ihan normi juttu, hän sanoo.

Venäjän johdolla voi tapahtua virhearvioita, kun se on niin pahasti sotamoodissa, että voi ”hieman uskoa” omaan propagandaansa. EPA/AOP

Vanha pelikirja

Smithin mukaan kannattaa kuitenkin pitää mielessä, että Venäjän johto on niin pahasti sotamoodissa, että siellä voidaan ”hieman uskoa omaan propagandaan” ja rummutukseen siitä, että Nato hyökkää kohta.

– Tällaisessa tilanteessa Venäjän johdollakin voi tapahtua virhearvioita, hän sanoo.

Venäjällä ei Smithin mukaan riitä paukut Ukrainan lisäksi hyökätä toiseen valtioon, jolla on jonkinlaista sotilaallista vastustuskykyä. Tämä koskee myös Viroa, jolla on Naton tuki takanaan.

– Täytyy kuitenkin muistaa, että provokaatio on eri asia, hän sanoo.

– Tämä menee mielestäni vahvasti siihen, että Venäjällä haetaan nyt sellaisia asioita, joilla saataisiin mikä tahansa Nato-maa tai Nato kokonaisuudessaan ylireagoimaan. Se olisi polttoainetta Venäjän omalle propagandalle siitä, että Nato uhkaa heitä.

Smith katsoo, että Venäjän poliittinen johto hakee strategisiin ja poliittisiin päätöksiinsä suoraan mallia Neuvostoliiton kylmän sodan aikaisesta pelikirjasta, jossa länsi on vastustaja, sisäiset viholliset vangitaan tai eliminoidaan muilla keinoin ja talous on pitkälti sotataloutta.

– Venäjä hakee ongelmiinsa ratkaisuja Neuvostoliiton pelikirjasta ja yrittää näyttää paljon voimakkaammalta kuin on, hän sanoo.

– Mutta samalla se on nykypäivän Venäjä, joka on arvaamattomampi kuin Neuvostoliitto. Siinä mielessä olemme uudessa tilanteessa ja siksi meidän on oltava koko ajan varpaillaan.

Venäjä-asiantuntija Hanna Smith katsoo, ettei länsi vielä tiedä, miten suhtautua tai reagoida siihen, miten Venäjä provosoi, haastaa ja aiheuttaa todellista haittaa. Inka Soveri

Miten reagoida?

Smithin näkemyksen mukaan länsi on ”aika pitkälle” sisäistänyt ja hyväksynyt, että Venäjä omassa argumentaatiossaan näkee olevansa sodassa länttä ja Natoa vastaan.

Asia on erityisesti näin kaikkien niiden keskuudessa, jotka seuraavat Venäjää aktiivisesti.

– Ei siltä argumentaatiolta voi välttyä, jos Venäjää tarkkailee. Se on läsnä venäläisessä televisiossa, sotajohdon tasolla ja mediassa, joka tosin on valtion hallinnassa. Mutta se näkyy myös tavallisten venäläisten haastatteluissakin, hän huomauttaa.

Eri asia on, miten länsi suhtautuu ja reagoi siihen, miten Venäjä provosoi, haastaa ja aiheuttaa todellista haittaa, kuten kaapelikatkoja ja lentoliikenteen häirintää. Smith muistuttaa uudelleen, että Venäjä on itse vahvasti sitä mieltä, että me olemme sodassa.

– Mutta me emme ole sellaisessa sodassa, mikä meidän logiikkamme mukaan on sota, vaikka me tiedostamme, että toinen osapuoli sitä käy koko ajan omasta mielestään, hän sanoo.

– Tämä on se, missä meillä on vielä harjoittelemista. Miten tällaiseen tilanteeseen pitäisi suhtautua ja miten Venäjän provokaatioihin tulisi reagoida? Mutta kyse ei ole siitä, etteikö lännessä ymmärrettäisi, mikä Venäjän ajattelu sodasta on.

Suomen tilanne

Smith katsoo, ettei Suomen ole Venäjän viimeaikaisten provokaatioiden tai Viron rajalla nähtyjen ”pienten vihreiden miesten” vuoksi tarvetta tehdä mitään muutoksia.

– Suomen raja on kiinni. Vaikka siitä syntyikin kritiikkiä, ehkä nämä viimeaikaiset ympärillä tapahtuneet asiat ovat osoittaneet, että on ihan hyvä seurata tilannetta ja pitää se raja kiinni, hän sanoo.

Kun raja pysyy kiinni, Smithin mukaan Suomi kykenee seuraamaan eri tavalla tilannetta ja huomaamaan heti isommat muutokset rajan läheisyydessä. Hän lisää, että Suomi ehtisi nähdä ja reagoida, jos Venäjä lähtisi tulemaan sotilaallisesti rajan yli.

Suomella, kuten muillakin lännessä, on Smithin mukaan harjoittelemista siinä, miten ”itseään, Ukrainaa, länttä ja vähän kaikkia vastaan” sotivan Venäjän kanssa pitäisi olla.

Tämän suhteen Suomella on sama haaste kuin lännellä yleisesti. Suomi kykenee vastaamaan suoriin fyysisiin uhkiin, pystyy teknologialtaan vastaamaan Venäjälle ja Suomella on maailmanluokan kalustoa.

– Mutta kun nämä Venäjän toimet eivät ole suora ja selkeä kokonaisuus, niin miten me osaamme olla provosoitumatta? Kuinka olla valmiustilassa, mutta ei kuitenkaan pelätä eikä tehdä pelon pohjalta päätöksiä? Tässä on harjoittelemisen varaa, Smith sanoo.

Smith ottaa esille usein esiintyvät puheet EU:n heikkoudesta ja pohdinnat, kykeneekö Nato tekemään sitä tai tätä.

– Omaan korvaan nämä keskustelut ovat jotenkin uskomattomia. Niissä pääsee unohtumaan, että talouden, sotilaskapasiteetin ja väestön osalta Eurooppa saati sitten Nato on paljon vahvempi kuin Venäjä, hän sanoo.

– Ja silti täällä käydään keskustelua, että apua, mitä tehdään ja pystytäänkö vastaamaan tähän tai tuohon? Voihan olla, että Venäjä tulee ensin heittämällä läpi jostain, mutta mitä sitten? Ukrainassa on nyt käyty taisteluja neljättä vuotta. Sanoisin, että meidän pitäisi osata katsoa omia vahvuuksiamme.