Miksi Maa on pysynyt elämälle suotuisana, mutta Mars on ollut suurimman osan ajasta aavikko? Curiosity-mönkijän tuore löytö ja mallinnus paljastavat syitä.
Yhdysvaltalainen tutkimus aiheesta ilmestyi tällä viikolla arvostetussa Nature-julkaisussa.
“Mallimme mukaan elämälle suotuisat ajanjaksot Marsissa ovat olleet poikkeus eivätkä sääntö”, sanoo tutkimusta vetänyt Edwin Kite Chicagon yliopistosta. ”Yleistapauksessa Marsin tasapaino hakeutuu aavikkoplaneetaksi.”
Tärkeä aiheeseen liittyvä todiste on tämän vuoden huhtikuulta, jolloin julkistettiin Curiosity-mönkijän löytö karbonaatteja sisältävistä kivistä.
Curiosityn tutkimusalueella Galen kraatterin keskusvuoren rinteellä mönkijä on päässyt todistamaan Marsin historiaa kerrostumista, jotka ovat ulottuneet 4 kilometrin korkeuseron matkalle.
Marsissa kuten Maassakin esiintyi alkujaan runsaasti hiiltä ja vettä. Löydöt Marsin pinnalta kertovat veden virtaamisen jäljistä ja jopa kokonaisesta muinaisesta valtamerestä. Planeettojen hiilikierto muodostui kuitenkin erilaiseksi.
Hiilikierrossa hiilidioksidia sitoutuu veden vaikutuksesta kaasukehästä karbonaattimineraaleihin. Maapallolla tulivuoritoiminta vapauttaa sitä jatkuvasti lisää ilmaan, kun taas Marsissa tulivuoritoiminta on ajoittaista ja hiipunut harvinaiseksi ja pieneksi planeetan nuoruusajoista.
Tulevat kartoitukset karbonaattien yleisyydestä Marsin pinnalla saattavat antaa tukea mallille.
Aiheesta lisää University of Chicago (englanniksi)