Varsinais-Suomessa 71 prosenttia pelloista oli kasvipeitteisiä vuonna 2024, mikä on hieno onnistuminen maatalouden vesiensuojelun kannalta, kirjoittavat Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ely-keskuksesta ja Maiju Narikka Sykestä.
Talven yli kasvipeitteisenä pidetty pelto. Kuvituskuva. Kuva: Juhani Reku
Yliö
Mikko Jaakkola & Maiju Narikka
Suomen ympäristökeskus Syke on tuottanut uuden valtakunnallisen paikkatietoaineiston, joka kannustaa viljelijöitä kohdentamaan talviaikaista kasvipeitteisyyttä. Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen on tärkeää, sillä se edistää vesiensuojelua.
Paikkatietoaineisto on suunnattu erityisesti maatilojen neuvonnan ja viljelysuunnittelun tueksi. Aineisto täydentää aiemmin käyttöön otettua suojavyöhykkeiden kohdentamisaineistoa huomioimalla laajemmin talviaikaisen kasvipeitteisyyden suojavyöhykkeitä.
Peltojen talviaikaisella kasvipeitteisyydellä on monenlaisia ympäristöhyötyjä niin maaperän kasvukunnon, vesistökuormituksen, eroosion hallinnan, monimuotoisuuden, veden pidätyskyvyn kuin ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta. Nämä hyödyt riippuvat osittain esimerkiksi kasvilajista sekä peltolohkon sijainnista ja ominaispiirteistä.
Kohdennusaineiston määrityksessä on huomioitu peltolohkon sijainti suhteessa vesistöihin, pohjavesialueisiin, Natura-alueisiin ja tulvaherkkiin alueisiin. Lisäksi siinä on huomioitu lohkon eroosioherkkyys.
Aineiston perusteella kasvipeitteisyyttä suositellaan valtakunnallisesti 61 prosentille peltopinta-alasta. Yleisimmin kasvipeitteisyyttä suositellaan, kun peltolohko sijaitsee alle kymmenen metrin etäisyydellä vesistöstä tai kun peltolohko on erityisen herkkä eroosiolle.
Kohdennusaineisto on tuotettu paikkatietotarkasteluna, jossa lähtöaineistoina hyödynnettiin Suomen ympäristökeskuksen, ely-keskusten, Luonnonvarakeskuksen, Maanmittauslaitoksen ja Ruokaviraston tuottamia paikkatietoaineistoja.
Talviaikainen kasvipeitteisyys vähentää kokonaisfosforin ja maahiukkasiin sitoutuneen fosforin huuhtoumaa pelloilta. Se kuitenkin lisää rehevöittävän vesiliukoisen fosforin huuhtoumaa.
Kun kasvipeitteistä peltoa muokataan ajoittain, fosfori ei pääse rikastumaan pintamaahan. Silloin myös vesiliukoisen fosforin huuhtouma vähenee.
Jos peltolohko on eroosioherkkä, sitä ei tarvitse muokata kovin usein. Siinä tapauksessa tärkeintä on torjua maahiukkasiin sitoutunutta fosforihuuhtoumaa. Suositeltavaa peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä ovat esimerkiksi suojavyöhykkeet ja muut talven yli säilytettävä nurmet, sänki ja syyskylvöiset kasvit.
Kohdennusaineistosta on julkaistu peltolohkokohtainen hakutoiminto sekä interaktiiviset kartat Vesi.fi-sivustolle.
Sivuston hakutoiminnolla voi tarkistaa peltolohkonumerolla, kuuluuko kyseinen lohko kohdennusaineistoon eli suositellaanko sille talviaikaista kasvipeitteisyyttä.
Kartoilta puolestaan voi tarkastella kohdennusaineistoon kuuluvia peltolohkoja, kohdennussuosituksen perusteita eli suosituksen määrityksessä huomioituja aineistoja sekä peltojen sijaintia suhteessa niihin. Sivustolta löytyy myös lisätietoa aineiston määrityksestä.
Talviaikaisen kasvipeitteisyyden toteuttamiseen on mahdollista saada tukea muokkaamattomasta peltojen pysyvien kasvien ja pysyvän nurmen alasta, joka on sänki- tai kasvipeitteistä. Kasvipeitteisyysalat ilmoitetaan vuoden 2026 alkupuolella syysilmoituksella.
Tuki ei ole sidoksissa kohdentamisen tueksi tuotettuun neuvonnalliseen aineistoon. Kohdennuslohkojen lisäksi talviaikaista kasvipeitettä onkin suositeltavaa ylläpitää myös muilla lohkoilla.
Lisäksi suojavyöhykkeiden perustamiseen voi hakea ympäristökorvausjärjestelmästä tukea 350 euroa hehtaarilta. Tätä tukea saa ainoastaan erilliseen suojavyöhykkeiden kohdennusaineistoon merkityille lohkoille.
Varsinais-Suomessa 71 prosenttia pelloista oli kasvipeitteisiä vuonna 2024, mikä on hieno onnistuminen maatalouden vesiensuojelun kannalta. Uuden kohdentamisaineiston myötä kasvipeitteisyyden vaikutusta voidaan nyt tehostaa lisäämällä aitoa talviaikaista kasvipeitteisyyttä niille peltolohkoille, jotka kuormittavat vesistöjämme eniten.
Uusi aineisto on tuotettu osana Saaristomeri-ohjelman toimeenpanoa ja on konkreettinen apuväline maatalouden vesiensuojelun toimenpiteiden toteuttamiseen. Aineiston kehitysvaiheessa sitä testattiin Saaristomeri-ohjelman pilottialueilla. Sen jälkeen laadittiin valtakunnallinen aineisto, jonka tavoitteena oli lisätä talviaikaista kasvipeitettä ja vähentää maatalouden ravinnekuormitusta valtakunnallisesti.
Aineisto tuotettiin Suomen ympäristökeskuksessa yhteistyössä Varsinais-Suomen ely-keskuksen kanssa ja sen kommentointiin osallistuivat myös ympäristöministeriön ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat.
Mikko Jaakkola
Varsinais-Suomen ely-keskus
Maiju Narikka
Suomen ympäristökeskus Syke