Perussuomalaisten Sakari Puistolla on ollut aikaa valmistautua elinkeinoministerin tehtävään kaksi vuotta.
Puistolle tarjottiin paikkaa jo sovittua aiemmin, kun tehtävää hoitaneen Vilhelm Junnila pesti päättyi toissa kesänä ennenaikaisesti. Junnilan lähdön taustalla olivat muun muassa aiemmat äärioikeistoviittaukset.
Puisto kuitenkin kieltäytyi, osin perhesyiden takia.
– Talousvaliokunnan puheenjohtajuus on ollut erinomaista valmistautumista tehtävään, hän sanoo Ylen haastattelussa.
Elinkeinoministerin tehtävään kuuluu muun muassa Suomen viennin edistäminen maailmalla.
Onko kaappisi sillä tavalla puhdas, ettei tule Junnilan kaltaista kohua?
– Eiköhän se ole, Puisto hymähtää.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Perussuomalaisissa Puistoa pidetään pätevänä ja häneen luotetaan. Häntä kuvaillaan älykkääksi asiapoliitikoksi, joka hallitsee talouskysymykset.
Puistoa pidetään ”tutkijatyyppinä” ja ”oman tiensä kulkijana”, joka ei erityisen voimallisesti pyri ottamaan roolia. Hänen katsotaan keskittyvän mieluummin asioihin kuin huutamaan poliittista palopuhetta.
Puisto katsoo, että politiikassa on mahdollista pärjätä ilman räyhäkkyyttä.
– Toki on erilaisia tyylejä ja tapoja tehdä politiikkaa. Itse näkisin, että olen saanut paljon vaikutusvaltaa ja jopa enemmän kuin joskus osasin pitää mahdollisenakaan.
Sakari Puisto
- Ikä: 48 v.
- Toisen kauden kansanedustaja Tampereelta. Talousvaliokunnan puheenjohtaja.
- Elinkeinoministeri 13. kesäkuuta alkaen. Wille Rydman (ps.) on hoitanut tehtävää sovitusti kaksi vuotta.
- Koulutus: Filosofian tohtori fysiikasta, Cambridgen yliopisto v. 2004.
- Perhe: Puoliso ja lapsi.
- Vapaa-aika: Harrastaa kuntoliikuntaa, lukee kaunokirjallisuutta ja matkustaa.
Puiston uralle mahtuu kuitenkin myös dramatiikkaa, sillä hän sai aikoinaan potkut työministerin erityisavustajan paikalta.
”Hänen kanssaan kukaan ei edes halua riidellä”
Muissakin puolueissa Puisto näyttää nauttivan arvostusta.
Talousvaliokunnan puheenjohtajan tehtävästä hänen kuvaillaan suoriutuneen ”ensiluokkaisesti”.
Avaa kuvien katselu
Sakari Puisto kertoo valmistautuneensa elinkeinoministerin tehtävään huolellisesti ja tavanneensa muun muassa virkamiehiä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Puistosta ei sanota pahaa sanaa edes oppositiopuolueista. Häntä pidetään rakentavana, yhteistyökykyisenä ja asioihin perehtyvänä.
Hänen katsotaan olevan taitava viemään asioita eteenpäin.
Puistoa tuntevat poliitikot muista puolueista kuvailevat, ettei hän pelaa – tai välttämättä edes osaa pelata – poliittisia pelejä eikä siksi saa vihamiehiäkään.
– Hänen kanssaan kukaan ei edes halua riidellä, Ylelle kuvaillaan.
Huippuyliopisto Cambridgen kasvatti päätyi politiikkaan
Puiston matka politiikkaan on kulkenut tieteen kautta.
Hän on huippuyliopisto Cambridgen kasvatti, joka teki yliopistoon väitöskirjan fysiikasta. Aiheena olivat metallipintojen nanorakenteet ja niillä tapahtuvat kemialliset reaktiot.
Yliopistouran jälkeen Puisto päätyi teknologiayhtiö Chungnamin palvelukseen Kiinaan, josta hän palasi Suomeen pienehköön teknologiayritykseen töihin.
Politiikkaan hän lähti vuonna 2013. Perussuomalaisissa Puistoa vetivät puolueen ajatukset EU:sta ja maahanmuutosta sekä konservatismi.
– Perussuomalaisia olin äänestänyt jo aika pitkään ennen tuloa politiikkaan.
Sakari Puisto kertoo, miten kansainvälisen tausta on vaikuttanut hänen maahanmuuttoajatteluunsa.
Hetki politiikkaan lähdölle oli sopiva. Elettiin eurokriisiä, ja Puisto arveli voivansa hyödyttää puoluetta talousosaamisellaan.
Perussuomalaisista ”ylivoimaisesti maltillisimmasta päästä”
Kun perussuomalaiset jakautui vuonna 2017, Puisto työskenteli työministeri Jari Lindströmin erityisavustajana.
Sinisiin eli ”soinilaisiin” lähtenyt Lindström erotti Puiston. Puiston mukaan hänen katsottiin olevan henkisesti liian lähellä silloisia Halla-ahon johtamia perussuomalaisia.
Puisto itse jakaa tulkinnan.
Potkujen jälkeen Halla-aho kutsui hänet puoluetoimistolle töihin poliittiseksi suunnittelijaksi.
Avaa kuvien katselu
Perussuomalaisissa Puistoa pidetään siinä mielessä maltillisena, ettei hän ole vaatimassa esimerkiksi EU-eroa. Hänen kerrotaan kuitenkin jakavan vahvasti perussuomalaisten arvot ja identiteetin. Kuva: Silja Viitala / Yle
Puiston mukaan hänen ajattelunsa on varsin samantyyppistä kuin Halla-ahon.
– Kyllä siinä on paljon yhteistä. Kun on tutkittu vaalikonevastauksiamme, ne ovat yllättävän lähellä toisiaan. Myös Halla-aho on väitellyt tohtoriksi, ja hänellä on artikuloiva ja akateeminen tyyli.
Halla-aho puolusti Puistoa, joka erityisavustaja-aikanaan yritti leikata somalijärjestöjen avustukset kotouttamistoiminnasta. Puisto kertoi tuolloin noudattaneensa käskyjä, mutta ei avannut sitä, tulivatko ne Lindströmiltä.
Muista puolueista Puiston katsotaan olevan nykyisistä perussuomalaisista ”ylivoimaisesti maltillisimmasta päästä”.
Puiston katsotaan ymmärtävän työperäisen maahanmuuton hyödyt, eikä hänen ole havaittu viljelevän haittamaahanmuuton kaltaisia termejä.
– Hänestä ei ole syntynyt nuivaa kuvaa, Ylelle kuvaillaan oppositiosta.
Halla-aho ja kaksitoista muuta kansanedustajaehdokasta allekirjoittivat vuoden 2011 eduskuntavaalien alla niin sanotun Nuivan manifestin, jossa maalaillaan maahanmuuton uhkia.
Oppositiolähde sanoo, että Puistolla on joka tapauksessa ”vahva tahto ja agenda”.
Oppositiosta arvioidaan, että Puisto vie elinkeinoministerinä hallituksen hankkeita härkäpäisesti eteenpäin. Hänen liikkumavaraansa tehtävässä pidetään ylipäätään pienenä.
Suomen maakuvaan liittyvät huolet ovat Puiston mielestä ylireagointia
Puisto itse havahtui maahanmuuttoon yhteiskunnallisena kysymyksenä vuosituhannen alussa asuessaan Englannissa.
Ruotsin esimerkki huolestuttaa Puistoa. Hänen mielestään Suomessa tulee tehdä juuri sellaista maahanmuuttopolitiikkaa kuin nyt.
– Kiinnitetään vakavaa huomiota erilaisiin lieveilmiöihin, myös negatiivisiin vaikutuksiin turvallisuudelle ja julkiselle taloudelle, mutta kuitenkin pidetään ovi auki sellaiselle maahanmuutolle, joka hyödyttää yhteiskuntaa aidosti.
Avaa kuvien katselu
Kiinassa asunut Puisto on kiinnostunut Itä-Aasian taloudesta. Kiinan kehitystä kannattaa Puiston mukaan seurata tarkasti lännessä. Kuva: Silja Viitala / Yle
Englannissa ja Kiinassa kaikkiaan kahdeksan vuotta asunut Puisto näkee myönteisenä esimerkiksi erityisosaajien ja innovatiivisten yrittäjien tulon Suomeen.
Puisto itse näkee, että kiristyksiä on tehty pikemminkin turvapaikkapolitiikkaan.
– Siinä on mielestäni tapahtunut kansallisesti ylireagointia. Suomi on oikeinkin hyvä paikka kansainvälisille osaajille.
Puisto pitää leikkauksilla ilakoivaa saksikuvaa virheenä
– Ylämäkiä ja alamäkiä on, mutta näkisin, että tietynlaista itsetutkistelua täytyy aina käydä, niin myös erityisesti nyt, Puisto pohtii.
Puisto näkee tärkeimmäksi tehtäväkseen elinkeinoministerinä saada Suomeen talouskasvua. Se on hänen mukaansa välttämätöntä Suomen taloudelle ja hyvinvointiyhteiskunnalle. Hän uskoo sen heijastuvan lopulta myös perussuomalaisten kannatukseen.
Puiston mukaan kannatusalho voi johtua siitä, että luvattua talouskasvua ei ole vielä kuulunut.
Hän kokee, ettei perussuomalaiset ole myöskään täysin onnistunut viestinnällisesti narratiivien hallinnassa.
Kysyttäessä, oliko Purran leikkauksilla ilakoiva saksikuva liikaa, Puiston vastaus on selvä.
– Totta kai se oli ihan selvä virhe.
Sakari Puisto pohtii perussuomalaisten kannatusta ja kertoo, mitä ajattelee Purran saksikuvasta.
Tulevana elinkeinoministerinä Puisto katsoo, että osana kasvutoimia Suomen tulee kehittää pääomamarkkinoita ja yritysrahoitusta.
– Jos katsotaan vaikka Ruotsia, he ovat tehneet pitkäjänteisesti töitä ja siellä syntyy valtava määrä erilaisia start up -yrityksiä sekä niiden listautumisia, jopa enemmän kuin joissain Keski-Euroopan maissa.
Tämä tarve ei koske Puiston mukaan ainoastaan teknologiayrityksiä, vaan akuutisti myös esimerkiksi vaikeuksissa olevia maatiloja.
Puisto katsoo, että viime aikoina Suomessa puhuttaneisiin datakeskushankkeisiin tulee kiinnittää tarkempaa huomiota sähkön riittävyyden ja turvallisuuskysymysten takia ja myös Suomen tulee hyötyä datakeskuksista.
Avaa kuvien katselu
Avaa kuvien katselu
Elinkeinoministerin tehtävää pidetään Puistolle näytön paikkana
Elinkeinoministerin tehtävä on Puistolle näytön paikka.
Puolueesta huomautetaan, ettei Puisto ei ole vielä ollut todellisen kovan paikan edessä – siis puolustamassa ministerinä julkisuudessa vaikkapa hallituksen linjaa asiassa, josta ei välttämättä itse ole samaa mieltä.
Puisto itse katsoo, että hän on ollut jo kovissa paikoissa.
– Totta kai intensiteetti tulee ministerin pestissä kasvamaan.
Avaa kuvien katselu
Sakari Puisto oli mukana perussuomalaisten puheenjohtajakisassa elokuussa 2021. Äänestyksen voitti Riikka Purra. Kuva: Jorge Gonzalez / Yle
Puisto kisasi vuonna 2021 perussuomalaisten puheenjohtajan paikasta. Ensi viikonlopun puoluekokouksessa Puisto ei ole ehdolla.
Syy on Puiston mukaan ilmeinen: hän haluaa keskittyä elinkeinoministerin tehtävään. Puisto ei pidä kysymystä myöskään tulevaisuuden aikeista ajankohtaisena.
Osa perussuomalaista uskoo, että Puisto havittelee puheenjohtajuutta ennemmin tai myöhemmin.
– Hän ei ole kansanvillitsijätyyppiä, mutta ei ollut Halla-ahokaan, kuvaillaan perussuomalaisista.