Puolustusministeri Antti Häkkänen painotti tiukkaan sävyyn, että mikäli jokin Euroopan maa ei aseista tosissaan Ukrainaa, se ei silloin myöskään tue rauhaa.
Suomen puolustusministeri Antti Häkkänen osallistui keskiviikkona Brysselissä Naton puolustusministerikokoukseen. Kaisa Vehkalahti
Suomi ostaa Yhdysvaltain asevoimien varastoista aseita ja lahjoittaa ne Ukrainalle.
Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) järjesti keskiviikkoiltana Naton päämajassa tiedotustilaisuuden. Häkkänen korosti, että Ukrainan tappiot rintamalla kasvavat dramaattisesti, jos maan asevoimat ei saa jatkossakin moderneimpia amerikkalaisia asejärjestelmiä.
Häkkänen ei peitellyt turhautumistaan vaan arvioi, että Euroopan maat ovat menneet rämpien ja rahaa kasaan raapien eteenpäin Ukrainan aseavun rahoittamisessa.
Eurooppalaisten pitää Häkkäsen mielestä ratkaista viimeistään nyt, miten rahoitus taataan pitkäjänteisesti.
USA:n jättämä rahoitusvaje on paikattava eurooppalaisin voimin.
– Ei voi olla niin, että joka kuukausi muutamilta Ukrainaa vahvasti tukeneilta mailta eli Pohjoismailta, Saksalta ja Hollannilta koko ajan pyydetään lisää rahaa. Tässä pitää tehdä mielellään EU-tasoinen iso rahoituspäätös vuositasolle: 40–50 miljardia euroa ja jakaa se suhteessa jäsenmaiden kansantalouksiin, Häkkänen vaati.
Kunnon sivallus
Suomen puolustusministeri antoi harvinaisen suorapuheisen lausunnon.
Hänen mielestään ne Euroopan maat, jotka eivät aseista Ukrainaa reippaasti, eivät todellisuudessa tue rauhan saamista Eurooppaan eivätkä Ukrainan säilymistä itsenäisenä maana.
– Kaikki puhuvat mielellään rauhasta, mutta eivät ole valmiita tukea antamaan. Ainoa vaihtoehto tällä hetkellä, miten rauhaan päästään, on vahvistaa Ukrainan tukea ja heikentää Venäjää kaikin mahdollisin keinoin, Häkkänen sanoi ennen kuin sivalsi:
– Se ei sen monimutkaisempi konsepti ole. Jos ei tätä linjaa noudata, niin käytännössä silloin ei ole rauhaa edistämässä.
Häkkänen kritisoi sitä, että EU on laajentamassa lennokkien torjuntahankkeitaan koko maanosan laajuisiksi.
– EU:n pitää ensinnäkin löytää rahaa näihin hankkeisiin, kun ne kerran on luvattu. Olen ehkä hieman huolestuneena kuunnellut ja nähnyt niitä julkisia mediatietoja, että tämä droonipuolustushanke muutetaankin koko mannerta koskevaksi droonipuolustushankkeeksi, hän sanoi.
Puolustusministerin huolena on, että tuhlataan ruutia, byrokratiaa ja rahaa, eikä kyky torjua Venäjän lennokkeja parane.
– Siis Venäjän uhkahan on – kaikkienhan se pitäisi ymmärtää – suurimmillaan Venäjän rajalla olevilla mailla. On selvä, että etulinjan maat ovat aina pahimmassa paikassa. Siksi niukat resurssit pitäisi EU:n puolellakin kohdistaa ensisijaisesti etulinjan maiden ilma-, ohjus- ja droonipuolustusjärjestelyihin, Häkkänen korosti.
Rutten diili
Amerikkalaisten aseiden ostamisessa on kyse niin sanotusta Naton pääsihteeri Mark Rutten diilistä, jonka virallinen englanninkielinen nimi on PURL (Prioritized Ukraine Requirements List).
Ukraina saa tietoja Yhdysvaltain asevoimien varastoissa olevasta materiaalista. Sen jälkeen Ukrainan asevoimat laatii listan sotatarvikkeista, joita ukrainalaiset tarvitsevat, mutta joita ei ole saatavilla Euroopassa.
Eurooppalaisilta Nato-mailta on tarkoitus kerätä joka kuukausi noin miljardin euron hankintakassa. Amerikkalaisvarastoista tehdään ostoksia kahdesti kuukaudessa.
Nato-lähteet kertovat, että PURL-mekanismin avulla Ukrainalle hankitaan muun muassa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia Venäjän ballististen ohjusten torjuntaan, Himars-raketinheittimiä maavoimille ja erilaisia kriittisen tärkeitä ammuksia.