Lapsen silmän toiminnallista heikkonäköisyyttä – tai laiskaa silmää – kutsutaan amblyopiaksi. Kyse on siitä, että näöntarkkuus on alentunut sen seurauksena, että näön kehitys on häiriintynyt jollain tavalla.
– Näköaistijärjestelmä kehittyy syntymästä alkaen noin 10–12 vuoden ikään asti. Jos kehitykseen tulee matkalla häiriö, se sotkee näön kehitystä. Paras mittari näköön on muutenkin, mutta varsinkin laiskaa silmää epäiltäessä, käydä näöntutkimuksessa, silmätautien erikoislääkäri Aurora Heickell ohjeistaa.
Näön kehittymiseen tarvitaan aivojen, silmien, hermojen ja lihasten toimintaa. Erityisen kriittinen aika näön kehitykselle ovat ensimmäiset kolme kuukautta syntymän jälkeen. Mahdollinen synnynnäinen kaihi tulisi leikata 1–3 kuukauden iässä.
Amblyopia eli laiska silmä on melko harvinainen vaiva
Lapsen laiskan silmän eli amblyopian yleisimpiä syitä ovat silmien taittovirhe, karsastus ja yläluomen laskeuma ja harvinaisempia kaihi tai glaukooma.
Amblyopia esiintyy 2–4 prosentilla väestöstä.
– Noin viidellä prosentilla väestöstä on jonkinasteinen karsastus, ja vain puolella tästä on riski saada toiminnallinen heikkonäköisyys, Heickell kertoo.
Jos lapsen silmät ovat eripariset, eli toisen silmän taittovoima on plus- tai miinusvahvuinen ja toinen normaali, tekee toinen silmä dominoivana enemmän työtä ja laiskempi silmä voi siksi alkaa karsastaa.
Heickellin mukaan ihan pieni silmien eriparisuus tai karsastus ei haittaa, mutta muuten tilanne kannattaa aina hoitaa – ja ajoissa.
– Esimerkiksi peitto- tai tippahoidosta ei ole vahvaa hyötyä enää 10 ikävuoden jälkeen.
Amblyopian hoitokeinoja on useita
Amblyopiaa voidaan korjata silmälaseilla. Myös peittohoito, eli paremman silmän peittäminen heikomman silmän toiminnan tehostamiseksi, on mahdollista.
Toinen vaihtoehto on tippahoito, jossa paremman silmän näköä sumennetaan. Sekä tippa- että peittohoitoa suositellaan tekemään säännöllisesti.
– Suositus on treenata heikomman silmän näköä peittämällä parempaa silmää noin kolme tuntia päivässä. Lapsen laiskan silmän hoitoa on paras tehdä perheelle sopivana ajankohtana, välttäen esimerkiksi kiipeilyä ja pyöräilyä haavereilta välttymiseksi, Heickell huomauttaa.
Amblyopia ei välttämättä korjaannu kokonaan, mutta lapsen toiminnallinen heikkonäköisyys voi lieventyä aktiivisen ja varhain aloitetun hoidon myötä.
– Heikkonäköisyyden vahvuudesta riippuen toinen silmä ei välttämättä tule koskaan yhtä vahvaksi kuin toinen, mutta vaikka täydellistä lopputulosta ei saataisi, lapsi tulee kyllä pärjäämään.
Näin eri ikäisten lasten toiminnallista heikkonäköisyyttä tutkitaan
- 2–3-vuotiaat: LEA-testillä lähinäköä (symbolit ympyrä, neliö, talo ja omena). Alle 0.5 näöntarkkuus voi kertoa toiminnallisesta heikkonäköisyydestä.
- 4–5-vuotiaat: LEA-testillä lähinäköä ja E-taululla kaukonäköä (mihin suuntaan E:n sakarat osoittavat). Alle 0.6 näöntarkkuus voi kertoa toiminnallisesta heikkonäköisyydestä.
- 6-vuotiaat ja vanhemmat: LEA-testillä lähinäköä ja E-taululla kaukonäköä. Alle 0.8 näöntarkkuus voi kertoa toiminnallisesta heikkonäköisyydestä.
Amblyopialla on vahva perinnöllinen taipumus
Jo vastasyntyneiltä katsotaan, onko silmien tai luomien rakenteessa poikkeama, ovatko mustuaisreaktiot ja punaheijasteet normaalit ja onko toisessa silmässä jatkuva karsastus.
Vauvakarsastusta, eli silmien kulkeminen eri suuntiin vähän miten sattuu, voi olla noin kahdeksan kuukauden ikään asti. Vanhempana karsastus on sen sijaan sitä, kun johonkin kohteeseen katsoessa toinen silmä on kääntyneenä vähän enemmän ulospäin tai sisäänpäin.
Amblyopia, taittovirhe ja karsastus sisältävät kaikki vahvan perinnöllisen taipumuksen.
– Jos vain toisella vanhemmista on näönpoikkeavuutta, on riski periytymiselle pienempi, Heickell toteaa.
Neuvolassa tehdään näöntutkimus 4, 8 ja 18 kuukauden sekä 3, 4 ja 5–6 vuoden iässä.
Kouluterveydenhoitaja tutkii näön 1., 5. ja 8. luokalla osana laajaa terveystarkastusta.
Mikäli vanhemmilla herää epäilys lapsen laiskasta silmästä tai muusta näön poikkeavuudesta, suosittelee Heickell ottamaan heti yhteyttä neuvolaan, kouluterveydenhuoltoon tai suoraan silmälääkärille näön tutkimiseksi.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskylä
Piditkö lukemastasi?
Tilaa Kaksplussan ilmainen uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan sähköpostiisi kahdesti viikossa!
Artikkeliin liittyvät aiheet