Startupeista on tullut yhä merkittävämpi osa Suomen vientiä. Alan kultasormet Jyri Engeström ja Timo Ahopelto ovat kirjoittaneet startup-yhtiöistä käsikirjan nuorille.
Jos tavoitteena on saada nuoret innostumaan startup-yrittäjyydestä, millaisella hissipuheella te heitä siihen houkuttelisitte?
– Ihmisen perustarkoitus on toteuttaa itseään. Ja startup on paras tapa toteuttaa itseään niinä tunteina, jonka työlleen käyttää, Ahopelto sanoo.
– Meillä on tuossa kirjassa urakartta. Siinä kerrotaan, että jos sinua motivoivat raha ja rapujuhlat, kannattaa ehkä mennä pankkiiriksi Espalle. Mutta jos kiinnostaa tehdä asioita, niin startup on siihen paras ympäristö, jatkaa Engeström.
Miesten mukaan heidän Startup-käsikirjansa esikuvia ovat 1970- ja 1980-lukujen lapsille tutut Vakoilijan käsikirja ja Sudenpentujen käsikirja. Tarkoituksena on kertoa kepeällä otteella, miten startup-yritys perustetaan ja kasvatetaan Supercellin, Woltin tai Spotifyn kaltaiseksi jättiläiseksi.
Esikuvista muistuttavat erilaiset kuvitetut testit ja esimerkiksi luettelo yrittäjän tärkeimmistä varusteista. Kirja ei kuitenkaan ole pintaraapaisu – syvemmässä päässä käydään läpi sijoittajasopimusten yksityiskohtia, optio-ohjelmia ja esimerkiksi startup-yhtiön hallitustyöskentelyn käytäntöjä.
Faktalaatikko: Kuka
Jyri Engeström paalutti itselleen paikan Suomen startup-yhteisön keskiöön jo vuonna 2007, kun hän myi perustamansa Jaiku-yhtiön Googlelle.
Timo Ahopellon lääketutkimusratkaisuja CRF Healthista taas tuli yksi Suomen ensimmäisistä ”yksisarvisista”, kun se myytiin ensin brittiläiselle pääomasijoittajalle ja myöhemmin miljardikaupalla Yhdysvaltoihin.
Nykyisin miehet toimivat Lifeline Ventures -yhtiössä, joka on toiminut Supercellin, Woltin, Swappien ja monen muun kasvuraketin taustalla. Katso lista jutun lopusta.
Mikä itse asiassa on startup-yhtiö?
Useimmille tulee startup-yrityksestä mieleen joukko koodareita, jotka hörppivat energiajuomaa Slush-huppareissa. Startup-käsikirjassa kasvuyhtiön perustamista ja kehittämistä kuvataan kuitenkin vaiheittaisena prosessina, joka on toistunut pitkälti samanlaisena lähes jokaisen esimerkkitarinan taustalla.
Ahopellon mukaan nuorille tulee puhua kampaamon, autokoulun tai rakennusliikkeen kaltaisten yritysten perustamisesta. Startupeihin liittyy kuitenkin piirteitä, joihin on syytä erikseen tutustua.
– Startup on yritys, jonka tavoitteena on nousta globaaliksi kategoriajohtajaksi omalla alueellaan. Koulujen yrittäjyyskasvatuksessa pitäisi tehdä enemmän tällaisia suunnitelmia, hän sanoo.
Globaaliksi kategoriajohtajaksi pääsee varmimmin mullistamalla, eli ”disruptoimalla”, jonkin toimialan. Se onnistuu olemalla kilpailijoita kirkkaasti halvempi, nopeampi tai poistamalla kokonaan jokin työläs tai hankala vaihe.
Kirjan esimerkki on McDonald’s joka mullisti pikaruoan tarjoilemalla hampurilaiset autoon. Wolt ja muut lähettipalvelut disruptoivat vuorostaan tämän mallin ja toivat hampurilaiset kotiin asti.
Disruptio on muutos, joka alkaa vaarattoman näköisestä startupista, mutta päätyy muuttamaan kaiken.
Startup-käsikirja
Toinen keskeinen ero startupin ja perinteisen uusyrityksen välillä on rahoitus. Sen hakeminen rytmittää yrityksen kasvua ja antaa mahdollisuuden vallata markkinoita nopeammin kuin mikä olisi tulo- tai lainarahoituksella mahdollista.
– Startup on toisten rahoilla yrittämistä. Eli yrittäjä tuo idean ja muut tuovat rahat. Tällä yrittämisen alueella kämppä ei mene alta, jos tulee konkurssi, Ahopelto lisää.
Globaaliksi menestystarinaksi nousu on epätodennäköistä, mutta sijoittajat ovat valmiita maksamaan siitä, että joku yrittää. Startup-sijoittajia ei kiinnosta yritys, joka tavoittelee pientä paikallista markkinaa ja pelaa varman päälle.
Itse asiassa, Ahopelto ja Engeström väittävät kirjassaan, että onnistumisen todennäköisyys on aina sama – riippumatta yrityksen kunnianhimon tasosta.
”Yrittäjyyden perusaksioomaksi” kutsutun väitteen mukaan kunnianhimoinen tavoite houkuttelee parempia työntekijöitä, vahvempia kumppaneita, uskollisimpia asiakkaita ja innokkaampia sijoittajia.
Mikä on disruptio? TapasimmeJyri Engeströmin ja Timo Ahopellon helsinkiläisstudiolla, jossa nauhoitettin ääniversiota startup-käsikirjasta. Kokeile kisälli-menetelmää
Ensimmäinen askel on osaaminen. Kirjan mukaan startup-yrittäjän tulee valita ala, jolla hän haluaa toimia ja oppia se niin hyvin, että maailmassa on vain harvoja, jotka osaisivat sen paremmin.
Sen jälkeen yrittäjän tulee altistaa itsensä tekemiselle.
– Ja yhtäkkiä huomaat, että maailmalla on syntynyt uusi teknologia, jonka avulla pystyt kehittämään uuden ratkaisun, Engeström sanoo.
Hän sanoo myös uskovansa kisälli-menetelmään. Sillä hän tarkoittaa, että startup-ura kannattaa aloittaa siitä, että menee töihin isompaan startup-yhtiöön.
– Tällaisissa yhtiöissä oppii niiden perustajilta. Esimerkiksi [Woltin perustaja] Miki Kuusi meni aluksi töihin Supercellille ja tapasi siellä Ilkka Paanasen, josta tuli hänelle mentori. Suurin osa meidän parhaiden firmojemme perustajista on ensin ollut kisällinä jonkun muun huippufirman perustajalla.
”Ainoa tapa pitää yhteiskuntaa nykymuodossa yllä”
Startupeissa on Suomen toivo. Tämä väite on kuultu ennenkin, mutta kansien väliin on koottu väitteelle katetta.
Kun ensimmäinen Slush järjestettiin vuonna 2008, suomalaisten startup-yritysten vienti oli noin 0,3 miljardia euroa, viime vuonna Startup-käsikirjan mukaan jo yhdeksän miljardia. Samaan aikaan Suomen koko vienti kasvoi 87 miljardista 111 miljardiin euroon.
Tämän perusteella miehet laskevat, että yli kolmannes Suomen kokonaisviennin kasvusta on syntynyt startup-yhtiöistä.
– Ja tämä on syntynyt edellisen 10–15 vuoden aikana. Ei ole pöhkö idea panostaa kansakuntana internetiin, tekoälyyn ja muihin nouseviin teknologioihin. Koska on vääjäämätöntä, että siellä luodaan todella paljon arvoa tulevaisuudessa, Ahopelto sanoo.
– Mielestäni se on ainut tapa, jolla me voimme pitää tätä yhteiskuntaa nykymuodossa yllä.
Engeström ja Ahopelto sanovat, että Suomi tarvitsee lisää yksisarvisia. Sellaiseksi kutsutaan startup-yhtiötä, jonka arvoksi muodostuu rahoituskierroksen, yrityskaupan tai pörssilistautumisen yhteydessä yli miljardi dollaria.
Engeströmin mukaan yksisarvisia on myös tulossa. Vuosien 2019–2024 välillä kuusi suomalaista kasvuyhtiötä ylitti tuon maagisen rajapyykin.
– Ja me ennustamme, että seuraavan 5–6 vuoden syklin aikana niitä voi tulla kymmenestä viiteentoista.
Kuten alla oleva lista kertoo, Ahopellon ja Engeströmin sijoitusyhtiö on onnistunut löytämään suuren osan Suomen tähänastisista yksisarvisista.
Suomen yksisarviset
Startup-yhtiöt, joiden arvoksi on laskettu rahoituskierroksen, yrityskaupan tai pörssilistautumisen yhteydessä yli miljardi dollaria.
Lihavoituna ne yhtiöt, joissa Lifeline Ventures on ollut mukana. Tähdellä merkitty CRF Health, jossa Timo Ahopelto oli perustajana.
- Tietokantayhtiö MySQL
- Peliyhtiö Supercell
- Pelimarkkinointiyhtiö Applifier
- Peliyhtiö Rovio
- Puhelinvalmistaja HMD
- Terveysteknologiayhtiö CRF Health*
- Lähettialustayhtiö Wolt
- Ohjelmistoyhtiö Aiven
- Markkinatietoyhtiö Alphasense
- Peliyhtiö Small Giant
- Ohjelmistoyhtiö Relex
- Avaruusteknologiayhtiö Iceye
- Terveysteknologiayhtiö Oura
- Henkilöstöetusovellusyhtiö Epassi
- Mainosteknologiayhtiö Smartly
- Kvanttitietokoneyhtiö IQM