Paikallinen vaihtelu pohjaveden korkeudessa voi olla suurta, kerrotaan ely-keskuksesta.

Rengaskaivo, jonka kansi on raollaan. Veden pinta siintää usean metrin syvyydessä.

Avaa kuvien katselu

Rengaskaivot ovat yleisiä alueilla, joilla ei ole kunnallista vesihuoltoa tai vesiosuuskuntaa. Kuva: Jarkko Riikonen / Yle

Pohjavedet ovat ajankohtaan nähden matalalla suuressa osassa Pohjois-Karjalaa. Tilanne oli samanlainen myös vuosi sitten.

Kuivuneista kaivoista on kuitenkin tullut maakunnasta viime syksyä vähemmän ilmoituksia, mikä kertoo siitä, että paikallinen vaihtelu on suurta.

– Yksityiskaivot ovat yleensä pienissä pohjavesimuodostumissa, jotka reagoivat nopeammin sademäärän muutoksiin, sanoo ympäristöasiantuntija Mika Huttunen Pohjois-Karjalan ely-keskuksesta.

Suomen ympäristökeskuksen vesi.fi-palveluun oli syyskuun loppuun mennessä tullut Pohjois-Karjalasta 23 ilmoitusta kuivuneista kaivoista, kun viime vuonna ilmoituksia oli tullut 34.

Ilmoittaminen vapaaehtoista

Koko viime vuonna ilmoituksia tuli 52. Osa kotitalouksista joutui silloin olemaan ilman kaivovettä jopa kuukausia.

Ilmoituksen tekeminen kuivuneesta kaivosta on vapaaehtoista, joten vuosittainen vaihtelu voi johtua myös kaivonomistajien aktiivisuudesta.

Selvästi alentuneesta kaivon vedenpinnasta on tänä vuonna tullut 12 ilmoitusta, kun koko viime vuonna niitä tuli 26.

Kuivinta on Pielisen alueella

Suurin osa kaivojen kuivumisilmoituksista on tänä syksynä tullut Pielisen lähialueelta Nurmeksesta, Lieksasta ja Juuasta.

Ympäristökeskuksen seurannan mukaan pohjavedet ovat selvästi ajankohdan keskiarvon alapuolella Tohmajärveltä Ilomantsin kautta Nurmekseen ulottuvalla alueella, mutta esimerkiksi Joensuun kaupungin ja Liperin alueella pohjavedet ovat normaalilla tasolla.

Muualla Suomessa pohjavedet ovat huomattavasti tavanomaista alempana Koillis- ja Ylä-Savossa sekä Keitele-järven alueella.