Iltalehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Kari Kivelä kuvailee kirjassaan, miten Alexander Stubb putosi huipulta ”politiikan pimeyden ytimeen”.
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin nousu politiikan huipulle alkoi Iltalehden Iltatyttöön liittyvästä sattumuksesta, jota ilman Stubb olisi voinut jäädä ”golfkentille jämähtäneeksi mailaveikoksi”.
Näin arvioi Iltalehden kustantajana ja vastaavana päätoimittajana vuodet 2005–2017 toiminut Kari Kivelä muistelmateoksessaan Punkkari ja mediapomo (Otava, 2025).
Stubbin poliittinen ura sai merkittävän edistysaskeleen, kun vähäpukeisissa kuvissa Iltatyttönä esiintynyt, myöhemmin julkisuudessa ”kohublondina” tunnettu Johanna Tukiainen kiinnitti silloisen ulkoministerin, nyt jo edesmenneen Ilkka Kanervan (kok) huomion.
Kanerva lähetteli Tukiaiselle tekstiviestejä puutarhan kunnossapidosta sekä koskettelusta yökerhossa.
Loppu on historiaa.
Kanerva erosi kohun saattelemana huhtikuun alussa 2008 ja pääministeri Jyrki Katainen nosti ulkoministerikseen europarlamentaarikon ja EU-tutkija Alexander Stubbin.
Matka ”pimeyden ytimeen”
Kivelä muistelee Stubbin nousseen jo ensimmäisenä ministerivuotenaan todelliseksi kansansuosikiksi. Stubb arvioitiin ahkerimmaksi, hyödyllisimmäksi ja edustavimmaksi ministeriksi, hän kirjoittaa.
Stubb halasi Jorma Ollilaa Maabrändi-työryhmän selonteon luovutuksen yhteydessä vuonna 2010. JYRKI VESA
Suosio eteni niin pitkälle, että Stubbista puhuttiin Iltalehden lööpeissä pelkkänä Alexina. Hän halaili Nokian hallituksen puheenjohtajaa Jorma Ollilaa (kok) ja valloitti olemuksellaan suomalaiset, kirjassa muistellaan.
Kaikki päättyi kuitenkin nopeasti. Stubb ajautui matkalle ”politiikan pimeyden ytimeen, oman hallituksensa raatelemaksi ja oman puolueensa pettämäksi”, kuten Kivelä kirjoittaa.
Syksyllä 2014 Stubb oli noussut kokoomuksen puheenjohtajaksi ja pääministeriksi Jyrki Kataisen nimitettyään itsensä EU-komissaariksi. Nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok) syrjäytti Stubbin puheenjohtajan paikalta keväällä 2016.
Kiurun likainen temppu
Välissä tapahtui politiikan kulisseissa junailtu operaatio Stubbin kaatamiseksi, jossa omaa rooliaan pelasi Kivelän mukaan SDP:n kansanedustaja, entinen ministeri Krista Kiuru.
Kivelän mukaan puheliasta ja sosiaalista Kiurua ei vielä tunnettu toimituksissa ”politiikan alamaailman moniosaajana, jollaisena hänet on opittu sittemmin tuntemaan”.
Opetusministeri Krista Kiuru antamassa haastattelua vuonna 2013. INKA SOVERI
– Kiurun likaisten temppujen lista oli vielä lyhyt: yksi räikeä porilaisen toverin virkanimitys opetusministeriöön, itsensä kutsuminen opettajaksi ilman muodollista opettajan pätevyyttä sekä viestintäministerin tehtävässä Yleisradion taivuttelu omalle agendalle, Kivelä kirjoittaa.
Opetus- ja viestintäministerinä Stubbin hallituksessa toiminut Kiuru vaati Kivelän mukaan lisärahoitusta luokkakokojen pienentämiseksi, vaikka samaan aikaan hallitus oli sopinut koulutusmenojen hillitsemisestä. Luokkakokojen pienentämiseen oli jo laitettu 250 miljoonaa euroa vaalikauden aikana, mutta Kiuru halusi lisää.
– Korealla äänellä puhuva porilainen valeopettaja vaikutti aidolta aatteen kantajalta vastustaessaan hallituksen omia esityksiä ja raadellessaan pääministerinä kokemattoman Stubbin eduskunnan täysistunnoissa, Kivelä kirjoittaa.
SDP:n juoni
Kuvion taustalla oli Kivelän mukaan se, ettei Antti Rinteen johtama SDP aikonut sitoutua syrjäytetyn Jutta Urpilaisen ja Brysseliin kadonneen Jyrki Kataisen johdolla laadittuun hallitusohjelmaan.
Rinne kaatoi SDP:n vasemmisto- ja ay-siiven tukemana valtiovarainministeri Urpilaisen puheenjohtajan paikalta kesken hallituskauden 2014, koska hänen talouspolitiikkansa koettiin liian oikeistolaiseksi.
Antti Rinne ja Jutta Urpilainen tanssimassa SDP:n puoluekokouksessa 9. toukokuuta 2014. Rinne oli juuri syrjäyttänyt Urpilaisen puheenjohtajan paikalta. JARNO JUUTI
Kataista seurannutta Stubbia vietiin ”teuraalle”, koska SDP tavoitteli lähestyvissä vaaleissa pääministerin paikkaa ja yhteistyötä keskustan kanssa, Kivelä kirjoittaa.
Kivelän mukaan kuvion käsikirjoitus jäi huomaamatta politiikan toimituksissa.
– Raadollisessa valtapolitiikassa kaikki on mahdollista. Kuten sekin, että valtakunnan johtavana ’koulukiusaajana’ mestaroi opetusministeri.
Krista Kiuru ei vastannut Iltalehden kommenttipyyntöön.
Puukkoja selkään
Lopullinen isku tuli, kun Stubb kampesi kokoomuksen kevään 2015 eduskuntavaaleissa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi ja itsensä valtiovarainministeriksi Juha Sipilän (kesk) hallitukseen.
Kivelän arvion mukaan aiempi pääministeriys ja suostuminen kokoomuksen puheenjohtajaksi olivat Stubbille toissijainen vaihtoehto. Kärkitavoite olisi ollut nousu Jean-Claude Junckerin komissioon, mutta Katainen ehti napata tehtävän itselleen.
Stubb ei onnistunut vakuuttamaan kokoomuksen eliittiä, vaan ”sai tuntea selkäpiissään hiotut puukot”.
Raivoa ja oksennuspusseja
Katkeruus kokoomuksessa lisääntyi entisestään, kun sote-uudistus nostatti kiistan hallituksessa marraskuussa 2015. Iltalehden kokoomuslähteet kertoivat tuolloin, että Stubb istui työhuoneessaan kuuntelemassa Bo Kaspers Orkesteria, kun muut ”hieroivat sopua pää punaisena”.
– Se touhu sai muut raivon partaalle, mukaan lukien kepulaiset, kokoomuslähde kertoi.
Kivelä avaa tilannetta kirjassaan yksityiskohtaisesti. Hänen mukaansa Timo Soinin perussuomalaisten tukemalla Sipilällä oli sote-väännöissä vahvimmat kortit.
Riidan pohjalla oli perustettavien sote-alueiden määrä: keskusta halusi 18 aluetta, kun taas kokoomus ajoi enintään yhdeksän sote-alueen perustamista.
– Stubbin kanssa kokoomuksen eduskuntaryhmään tilannetta selvittämään tullut Sipilä saneli ryhmälle ehtonsa ja huomautti arvelevansa maakuntahallinnon oksettavan kokoomuslaisia ja tarjoavansa siitä hyvästä ryhmälle oksennuspussit, Kivelä kirjoittaa.
Ulkoministeri Timo Soini ja valtiovarainministeri Alexander Stubb kuiskuttelivat toistensa korviin pääministeri Juha Sipilän hallituksen ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa. Matti Matikainen
Kivelän mukaan Sipilän uhkailua ja sanelua hiljaa kuunnellut Stubb ärsytti osaa kokoomuksen kansanedustajista niin paljon, että kansanedustajat alkoivat arvostella lehdistössä nimettömänä puheenjohtajaansa.
– Tämähän on härskeintä, mitä poliittisen urani aikana on tapahtunut, kiteytti kokoomuksen kokenut kansanedustaja Pertti Salolainen kirjan mukaan.
Julmaa menoa
Valtiovarainministeri Stubb mokasi myös eduskunnan edessä väittäessään, että 90 prosentin hallintarekisterihankkeen lausunnoista oli myönteisiä, vaikka todellisuudessa niistä suurin osa oli kielteisiä. Virhettään Stubb selitti Ylellä sanomalla ”sori siitä”, mikä jäi yhdeksi politiikan lentävistä lauseista.
Stubb leimattiin valehtelijaksi Iltalehdessä ja nimettömät ilmiannot lisääntyivät. Kivelän kirjan mukaan Iltalehteä kehotettiin selvittämään Stubbin opinnäytteiden aitous, kotiapulaisen pimeät palkat ja koulukiusaaminen. Kivelän mukaan väitteet osoittautuivat perättömäksi koulukiusaamista lukuun ottamatta.
– Meno voi olla julmaa, minkä Stubb sai kokea, kun ajolähtö oli päällä, hän kirjoittaa.
Vaikka Stubb loisti ulkoministerinä, hän epäonnistui kokoomuksen puheenjohtajana, pääministerinä ja valtiovarainministerinä.
Stubbin polku kotimaan politiikassa tyssäsi, kun Petteri Orpo syrjäytti hänet kokoomuksen puheenjohtajan paikalta vuoden 2016 puoluekokouksessa. Petteri Paalasmaa
Kotimaan politiikassa jyrän alle jäänyt Stubb karisti eduskunnan tomut jaloistaan ja siirtyi Euroopan investointipankin kautta Firenzeen Eurooppa-instituutin professoriksi.
Huima paluu
Vuonna 2024 Stubb teki paluun tasavallan presidentiksi heikosta politiikan ansioluettelostaan huolimatta. Kivelän mukaan Stubbia on siivittänyt politiikassa eteenpäin harvinainen itsetutkiskelun taito.
– Hän on nähnyt ja tunnustanut virheensä politiikassa ja omassa käytöksessään, Kivelä tiivistää kirjassaan.
Iltalehden haastattelussa Kivelä arvioi, että Stubbin kovatasoinen poliittinen ura ja presidenttiys olisivat saattaneet jäädä saavuttamatta ilman Johanna Tukiaisen saamia viestejä ulkoministeri Kanervalta.
– Todennäköisyyshän on kohtuullisen suuri.
Ikkuna Stubbin nousulle olisi voinut sulkeutua, koska Kataisen aika olisi jossain vaiheessa päättynyt. Nimenomaan hän löysi ja nimitti Stubbin, Kivelä huomauttaa.
Iltalehden entinen kustantaja ja päätoimittaja Kari Kivelä jäi eläkkeelle vuonna 2023. Jenni Gästgivar
Juuri ulkoministeriys nosti Kivelän mukaan Stubbin suuren yleisön tietoisuuteen.
– Elämä on välillä arvaamatonta ja palapelin paloja ei kukaan tiedä, kuka niitä ohjaa.
Kivelä arvioi Stubbin mokailujen suurimmaksi syyksi sen, että hän joutui oman puolueensa kokoomuksen ja SDP:n maalitauluksi.
– Kohtuuttomaksi sellaiseksi.
– Hänen avunsa ja vahvuutensa pääsevät muissa tehtävissä paremmin esiin kuin pääministerin tehtävässä, johon hän suostui ja halusikin sitä, Kivelä summaa.
Presidentti Stubb ei halunnut kommentoida kirjassa esitettyjä tapahtumia Iltalehdelle.
Kari Kivelä: Punkkari ja mediapomo. Otava.