Uudelleen avattu maakuntaura noudattaa vuosikymmenten takaista reittiä pääpiirteittäin, muttei identtisesti.
Pekka Könkkölä on avannut pitkät pätkät vanhaa maakuntauraa Jyvässeudulla ja Jämsässä. Mukana luonnossa kulkee Remu-koira. Kuva: Petteri Kivimäki
Jyväskyläläinen Pekka Könkkölä on avannut ja merkinnyt vanhaa vaellusreittiä Keski-Suomessa.
”Kun jäin eläkkeelle 2020, aloin liikkua paljon luonnossa lapsuuteni maisemissa Korpilahdella. Törmäsin siellä täällä vanhan maakuntauran jäänteisiin ja merkintöihin, joita vielä oli maastossa havaittavissa”, Jyväskylän Korpilahden Moksin kylästä syntyisin oleva Könkkölä muistelee.
Ammattiupseerina työuransa tehneelle Könkkölälle metsästys, kalastus ja patikointi ovat tärkeitä harrastuksia.
”Unohduksiin painunut vanha reitti alkoi pyöriä ajatuksissa yhä enemmän. Kun sain 2021 käsiini vanhat 80-lukulaiset kartat maakuntaurasta, päätin tarttua toimeen. Aloin etsiä uraa maastossa ja merkata sitä sinisillä nauhoilla.”
”Kun sain 2021 käsiini vanhat 80-lukulaiset kartat maakuntaurasta, päätin tarttua toimeen.”
Pekka Könkkölä
Keski-Suomen maakuntaura perustettiin 1980-luvulla. Maakuntaliiton johdolla yhteistyössä paikallisten kaupunkien ja kuntien kanssa luotiin laaja vaellusreitistö, joka ulottui Pihtiputaalta Jämsään saakka.
”Ymmärtääkseni maakuntauran ylläpitäminen lopetettiin 1990-luvun lamassa, kun kaikesta säästettiin. Ajan saatossa reitistö vaipui pitkälti unholaan”, Könkkölä sanoo.
Joitain osia vanhasta reitistä on kuitenkin kaivettu uudelleen esiin ja merkitty.
”Laukaan kunta teki viitisentoista vuotta sitten Metso-reitin vanhan maakuntauran pohjalle. Se lähtee Ampujien majalta ja kulkee Kuusan kanavalle. Myös Saarijärvellä pieni pätkä vanhaa maakuntauraa on otettu uudelleen käyttöön”, Könkkölä kertoo.
Omaksi projektikseen mies otti Jyväskylästä Jämsään kulkevan reitin avaamisen ja merkkaamisen.
”En ole tehnyt sen kummempia raivaustöitä vaan lähinnä nostellut risuja pois vanhoilta poluilta, jotta ne ovat paremmin näkyvissä. Sinisiä merkkejä olen jättänyt maastoon satoja, jotta uraa on helppo seurata.”
77 kilometrin mittainen reitti lähtee Jyväskylästä Ladun majalta ja kulkee Hangasjärven kautta Jämsään. Päätepiste on Pukinvuoren laavu Jämsän keskustassa.
Matkan varrella on lukuisia laavuja, joista valtaosa on Jämsän suunnalla.
Jyväskyläläinen on merkannut maakuntauran reitttiä sinisellä värillä. Jotkut harvat merkinnät, kuten kuvassa näkyvä nauha, ovat säilyneet 1980-luvulta maakuntauran perustamisajoilta. Kuva: Petteri Kivimäki
Nälkä kasvoi syödessä, joten Könkkölä avasi ja merkitsi vielä kaksi sivureittiä.
”Moksista risteää sivupolku Korpilahden keskustaan ja Hangasjärveltä Petäjäveden keskustaan.”
Sivureitit mukaan lukien hän avasi ja merkkasi vanhaa maakuntauraa yhteensä 120 kilometrin matkalta.
”Urakka valmistui tänä syksynä. Nelisen vuotta tässä kaikessa meni.”
Eläkeläisen mukaan maakuntauran merkitseminen ei tuntunut lainkaan työltä, sillä hän toteutti urakkaa patikointireissujensa ohessa.
”Nautin luonnossa liikkumisesta. Jyvässeudulla ja Jämsän suunnalla maisemat ovat huikaisevan hienoja ja vaihtelevia. Ei tarvitse mennä Lappiin asti löytääkseen korkeita mäkiä ja pinnanmuotoja, niitä täällä riittää.”
”Kävin runsaasti keskusteluja maanomistajien kanssa. Jos heillä oli toivomuksena, että kierretään jotain paikkoja, niin tehtiin.”
Pekka Könkkölä
Uudelleen avattu maakuntaura noudattaa pääpiirteittäin vuosikymmenten takaista reittiä, muttei identtisesti.
”Kävin runsaasti keskusteluja maanomistajien kanssa. Jos heillä oli toivomuksena, että kierretään jotain paikkoja, niin tehtiin. Vanha reitti kulki monien talojen pihapiirien halki, mutta nyt väistetään pihat.”
Könkkölä kiittää maanomistajia ja paikallisia ihmisiä hyvästä yhteistyöstä.
”Vastaanotto on ollut laajasti myönteinen ja yhteistyöhaluinen.”
Ovatko ihmiset löytäneet uudelleen jo kerran unohtuneelle Keski-Suomen maakuntauralle?
”Yllättävänkin hyvin. Erityisesti kesäaikaan maastossa liikkuu paljon vaeltajia. Mutta edelleen reitistä saa levittää lisää tietoa.”
Eläköitynyt upseeri Pekka Könkkölä toivoo, että tieto avatusta maakuntaurasta leviää ja entistä useampi retkeilijä löytää reitin. Kuva: Petteri Kivimäki
Könkkölän avaamat reitit soveltuvat kesäisin ja syksyisin niin patikointiin kuin pyöräilyyn.
”Joissakin kohdissa pyörää täytyy taluttaa tai kantaa pieniä matkoja. Talvella reitillä ei mene latua lukuun ottamatta joitakin kyläseurojen ylläpitämiä latuja.”
Könkkölä on piirtänyt merkitsemästään maakuntaurasta kartan.
”Se on vapaasti katseltavissa lipas.fi- ja luontoon.fi-sivustoilla. Toivoisin, että Jyväskylä, Jämsä ja Petäjävesi voisivat myös tiedottaa asiasta omilla kanavillaan.”
Kaikille luonnossa liikkuville Könkkölä suosittelee maastokartan tai karttaselainohjelman lataamista kännykkään.
Enempää uraa Könkkölä ei enää aio avata ja merkata.
”Heitän tässä vaiheessa palloa muille. Olisihan se hienoa, jos maakuntauraa avattaisiin enemmän myös Jyväskylästä pohjoiseen.”