Juttu tiivistettynä
- Kimmo Aroluoman uudessa kirjassa kerrotaan Him-yhtyeen keulahahmon Ville Valon asiattomasta käytöksestä kiertueilla.
- Aroluoma toimi bändin kiertueteknikkona ja todisti Valon arvaamatonta käytöstä, kuten lavasteiden rikkomista ja muiden solvaamista. Kiertueilla vallitsi pelon ilmapiiri.
- Kirjallaan Aroluoma haluaa myös muistuttaa, miten poikkeuksellinen yhtye Him oli. Se valloitti Yhdysvallat ja myi miljoonia levyjä.
- Kirja ei ole paljastuskirja, vaan muistelmateos, joka käsittelee paitsi kiertue-elämää, myös laajemmin suomalaisen musiikkiviennin nousua ja laskua.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kimmo Aroluoman uudessa kirjassa kerrotaan Him-yhtyeen keulahahmon Ville Valon asiattomasta käytöksestä.
Aroluoma toimi vuosien ajan yhtyeen kiertueteknikkona ja näki Valon käytöksen läheltä.
Valo käyttäytyi Aroluoman mukaan keikoilla arvaamattomasti. Silmätikuksi joutui usein joku teknisestä työryhmästä.
Solisti saattoi Aroluoman mukaan potkia lavasteita rikki tai viskata juomapullon lavan sivutiloihin niin, että se osui melkein agenttia naamaan.
Viimeinen kiertue -kirjassa kerrotaan, kuinka yhtyeen rumpalia Mika ”Kaasu” Karppista kiusattiin vuosien ajan: Valo sätti rumpalia jopa kesken keikan, ja Karppista kiusattiin hänen lihavuudestaan. Kirjan mukaan bassorumpuihin teetettiin hampurilaisaterian kuvat, ja treenikämpällä Valo saattoi huutaa ”vitun läski”.
Karppinen viestitti Ylelle olevansa nykyään hyvissä väleissä Valon kanssa, eikä halunnut kommentoida vanhoja asioita enempää.
Kimmo Aroluoma sanoo, että kiertueilla muodostuu aina klikkejä. Karppisen rooli oli hänen mukaansa olla keventävä hahmo, jolle muut voisivat naureskella. Narri – tai sylkykuppi.
– Kaikki kelluvat siellä semmoisessa pelon tunteessa. On yksi sylkykuppi ja yksi, jota suositaan. Yksi, jota kehutaan ja yksi, jota dissataan. Kukaan ei halua sylkykupiksi, roskakoriksi. Kaasu oli selkeästi se roskakori.
Avaa kuvien katselu
Kimmo Aroluoma on saanut kirjastaan jo vihaisia viestejä sekä kannustusta. Kuva: Katriina Laine / YleYhden ihmisen taiteellinen visio
Him on monella mittarilla Suomen historian menestynein rock-yhtye.
Suosionsa huipulla Him kiersi maailman isoja konserttisaleja sekä areenoita ja myi miljoonia levyjä. Se onnistui valloittamaan Yhdysvallat, mikä oli suomalaisbändille ennenkuulumatonta. Kolme Himin albumia nousi Yhdysvaltojen Billboard-albumilistan top 20:een.
Aroluoma sanoo, että Ville Valon visio teki yhtyeestä erityisen. Kyse oli kokonaistaideteoksesta, jossa jokainen yksityiskohta sävellyksistä levynkansiin ja lavalla nähtyyn rekvisiittaan oli tarkkaan mietitty.
– Himin menestys ei missään nimessä syntynyt vahingossa, vaan se oli yhden ihmisen – toki lahjakkaiden kanssamuusikoiden kanssa toteutettu – taiteellinen visio.
Avaa kuvien katselu
Himin muodostivat pitkään (vasemmasta alalaidasta myötäpäivään) rumpali Mika ”Kaasu” Karppinen, kitaristi Mikko ”Linde” Lindström, basisti Mikko ”Mige” Paananen ja kosketinsoittaja Janne ”Burton” Puurtinen. Keskellä Ville Valo. Kuva: BMG
Aroluoma puhuu Valon ympärille muodostuneesta kultista. Feminiiniä, kauniisti laulanutta ja äärimmäisen lahjakasta nuorukaista verrattiin jo varhain Jim Morrisonin kaltaisiin rock-ikoneihin. Kultti veti puoleensa faneja ja työntekijöitä.
Aroluomakin pysyi Himin matkassa, vaikka kohtelu oli hänen mukaansa joskus luokatonta. Hän oli ystävystynyt Valon kanssa tämän ollessa 19-vuotias, mutta varsinkin kiertueilla solisti tuntui vetäytyvän omaan kuplaansa.
Valo joi paljon, ja kirjassa kuvaillaan, kuinka useampi tärkeä konsertti meni pipariksi Valon humalatilan vuoksi. Ja kun alkoholi jäi, Valo tuntui muuttuvan entistä kiivaammaksi.
Pelon ilmapiiri
Tekninen työryhmä teki keikoilla kaikkensa, jotta Him pääsi loistamaan. Yhtye oli ennen kaikkea Valon projekti, ja keulahahmolla oli tarkka näkemys siitä, miten asioiden tulisi mennä. Kirjassa kuvaillaan, kuinka mikrofoni tai korvamonitori saivat kyytiä, jos soundi ei miellyttänyt.
Kiertueilla vallitsi pelon ilmapiiri, Aroluoma sanoo. Kaikki pelkäsivät julkista nöyryytystä.
– Jos keikan aikana tuli tekninen vika, pelkäsimme, että Ville pysäyttää koko shown ja kertoo yleisölle, kuka virheen on aiheuttanut. Katselin vierestä, kun se tapahtui rumputeknikolle tai monitorimiksaajalle.
Tällainen oli Aroluoman mukaan rock-kiertueilla 2000-luvun alussa normi. Ei kukaan osannut johtaa oikein, esihenkilökoulutus oli täysin vieras asia. Työhyvinvointiin ei panostettu – eikä panosteta Aroluoman mukaan vieläkään.
Avaa kuvien katselu
Him treenasi monen muun suomalaisen rockbändin tavoin Nosturissa. Nyt Helsingin Hietalahdessa sijainnut kulttuuri- ja tapahtumatalo on purettu asuintalojen tieltä. Kuva: Katriina Laine / Yle
Ville Valoa hän kuvailee kirjassaan despootiksi.
Hän huomauttaa tosin Ylelle, että myös Pink Floydin Roger Watersia on kutsuttu despootiksi. Sana on Aroluoman kirjoissa jopa kunnioittava.
– Ei despoottiudessa ole mitään väärää, jos se johtaa sellaisiin tuloksiin kuin Dark Side of the Moon ja The Wall, ja vaikka Himin tapauksessa Love Metal tai Dark Light.
Aroluoma sanoo ymmärtävänsä taiteilijan harmitusta, jos omaan visioon tulee särö.
– Mutta toki 99 prosenttia säröistä on ollut sellaisia, että kukaan yleisössä ei ole huomannut mitään.
Haavoja voi parantaa
Viimeinen kiertue ei ole paljastuskirja vaan muistelmateos Aroluoman vuosista Himin ja muiden kotimaisten bändien, kuten The Rasmuksen, matkassa. Kirja kertoo siitä, kuinka kiertue-elämä houkuttaa, vaikka arki on rankkaa ja vaatii perheen laiminlyöntiä.
Samalla se kuvaa suomalaisen musiikkiviennin nousua ja laskua. Isojen rock-yhtyeiden kulta-aika jäi taakse, kun CD-myynnit kääntyivät laskuun ja kevyemmin kiertävät DJ:t, räppärit ja popparit ottivat valokeilan.
Ennen kaikkea kirja on muistutus siitä, miten poikkeuksellisen polun Him on kulkenut, ja kuinka hienoa musiikkia se on tehnyt. Aroluoma kirjoittaa jokaisesta albumista tarkkaan ja paneutuen. Vuoden 2017 viimeinen konsertti käydään läpi biisi biisiltä.
Yksi innoittaja kirjan tekoon oli ohjaaja Stanley Kubrickin avustajasta Leon Vitalista kertonut dokumentti Filmworker, jossa Vitali puhuu silmät säihkyen siitä, miten pedantti hänen pomonsa oli. Dokumentin jälkeen Aroluoma halusi katsoa kaikki Kubrickit.
– Naiivi toive on, että kun kirja on loppu, tekisi mieli alkaa kuunnella Himin musaa.
Avaa kuvien katselu
Kimmo Aroluoma on kirjoittanut neljä kirjaa. Edellinen, Kingston Wallin perintö, julkaistiin vuonna 2023. Kuva: Katriina Laine / Yle
Menneistä virheistä ei silti ole syytä vaieta, ja haavoja voi parantaa. Asianosaiset ovat yhä elossa ja voimissaan.
– Heillä on kaikki mahdollisuudet vielä käydä tämä asia läpi. Ei ole mitään järkeä odottaa, että joku on poistunut keskuudestamme, ennen kuin aletaan puhua siitä, mitä hän teki.
Aroluoma toivoo, että bändiläiset pystyisivät rehelliseen itsereflektioon.
– Että he tapaisivat ja toteaisivat, että vau, mikä matka meillä oli, mutta että he myös pystyisivät kypsinä aikuisina ottamaan puheeksi sen, että ei mennyt muuten ihan niin kuin olisi pitänyt.
Aroluoma toivoo, että joku pyytäisi Mika ”Kaasu” Karppiselta anteeksi:
Ville Valolta ei muutostoiveita
Teemme haastattelun kirjan julkaisupäivänä. Lehdet ovat repineet kirjasta otsikoita, ja Aroluomakin kertoo saaneensa jo ainakin yhden anonyymin uhkailuviestin.
Hänen omatuntonsa on kuitenkin puhdas.
Kirjaa tehtiin pitkään salassa. Aroluoma ei kertonut kenellekään kirjoittavansa Himistä, eikä hän tehnyt kirjaa varten haastatteluita. Tekeillä oli omakohtainen kirja ”kiertue-elämästä”.
Vasta viime metreillä hän pani tekstin luettavaksi avainasemassa oleville henkilöille.
– En muista, milloin olisi pelottanut niin paljon. Mietin, että loppuvatko meidän kaveruussuhteemme tähän. Mutta he tykkäsivät.
Avaa kuvien katselu
Aroluoma halusi kirjansa muistuttavan proosateosta. Siinä ei ole alku- tai jälkisanoja saati kiitoksia. Sisällysluetteloon hän myöntyi kustantajan toiveesta. Kuva: Katriina Laine / Yle
Myös Ville Valo on Aroluoman mukaan lukenut kirjan.
– Hän teki hirveän selväksi, että tämä on minun kirjani. Minun näkemykseni, Aroluoma sanoo.
Valo ei halunnut muuttaa mitään häneen liittyvää.
– Sen sijaan hän korjaili yksityiskohtia esimerkiksi minun ja tyttäreni suhteesta, että miten sanoisin asiat fiksummin. Hän auttoi minua kirjoittajana.
Yle ei tavoittanut Valoa kommentoimaan kirjan väitteitä.