Suurin osa vastaanottokeskuksia pyörittävistä yrityksistä nosti huimasti tulostaan Ukrainan sodan alettua. Nyt tilanne on tyystin toinen, yhden toimitusjohtaja sanoo.
Avaa kuvien katselu
Kuvassa näkyy Mikkelissä oleva vastaanottokeskus sekä viereisiä rivitaloja, joiden asukkaat on irtisanottu, jotta vastaanottokeskukselle löytyisi kilpailutusehdot täyttävät tilat. Kuva: Esa Huuhko / Yle
- Anna Polo,
- Juha Virranniemi
Vastaanottokeskusten pyörittäminen on ollut yrityksille erittäin kannattavaa liiketoimintaa viime vuosina, käy ilmi julkisista tilinpäätöstiedoista.
Taustalla on Ukrainan sodan alkaminen ja sitä seurannut vastaanottokeskuspaikkojen suuri tarve vuoden 2022 lopusta alkaen.
Nyt tilanne luultavasti on kuitenkin täysin erilainen eikä toiminta enää vaikuta olevan erityisen hyvää bisnestä.
Voitto saattoi jopa kymmenkertaistua vuonna 2023
Vastaanottokeskuksia Suomessa pyörittävät muutama yritys sekä enää muutamat Suomen punaisen ristin osastot ja Maahanmuuttovirasto.
Etenkin vuonna 2023 monella vastaanottokeskuksia toimittavalla yrityksellä oli selkeä kasvu liikevaihdossa mutta myös liikevoitossa. Yritysten vuoden 2024 tulostietoja ei vielä ole saatavilla.
Julkisuudessa viime aikoina ollutta Mikkelin vastaanottokeskusta pyörittää Luona.
Luonan liikevoitto kasvoi vuonna 2023 yli sadalla prosentilla 690 000 euroon, vaikka liikevaihto putosi tuona vuonna vajaan kymmenen prosenttia noin 56 miljoonaan euroon. Yritys järjestää vastaanottokeskusten lisäksi muitakin palveluita.
Kotokunta-nimisen yrityksen tulos taas kasvoi tuolloin jopa yli 950 prosenttia. Se oli vuonna 2023 hieman yli yhdeksän miljoonaa euroa, kun liikevaihto oli 92,3 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevaihdossa oli kasvua 640 prosenttia.
Kotokunta oli syksyllä 2022 voittanut kilpailutuksen edullisimpana toimijana 15 yksiköstä.
– Vaikka olimme tuolloin selkeästi edullisin toimija, olemme olleet tyytyväisiä kannattavuuteemme, sanoo toimitusjohtaja Juhani Pälve sähköpostitse.
Pälveen mukaan vuosi 2023 on kuitenkin ollut yksittäinen piikki taloustiedoissa. Kun yrityksellä on enimmillään ollut 30 yksikköä, nyt niitä on enää yhdeksän.
– Tämän toiminnan erityispiirre on ennakoimattomuus ja merkittävät volyymiheilahtelut, joita olemme nytkin saaneet nähdä.
Pälveen mukaan näkymät ovat sellaiset, että toiminta laskee entisestään radikaalisti.
Samaa arvelee Maahanmuuttovirasto.
– Vastaanottotoimintaa harjoittavien yritysten liiketoiminnan ja sen kehityksen näkökulmasta trendi on tällä hetkellä voimakkaasti laskusuuntainen tulijamäärien ja majoitustarpeen vähetessä, kirjoittaa vastaanottopalveluiden osaston johtaja Elina Nurmi sähköpostitse.
Hänen mukaansa yksi palveluntuottaja on tänä vuonna jopa irtisanonut sopimuksensa Maahanmuuttoviraston kanssa, koska vastaanottokeskustoiminta on ollut kannattamatonta.
Vuosina 2022–2023 Maahanmuuttovirasto teki myös päätöksiä vastaanottokeskuspalveluiden ostamisesta ilman kilpailuttamista. Se perusteli sitä tuolloin Ukrainan sodan aiheuttaman kriisin ennakoimattomuudella.
Pälveen mukaan heidän yrityksensä tavoittelee pitkällä aikavälillä noin kymmenen prosentin kannattavuutta.
300 asukaspaikan löytäminen on paikoin vaikeaa, paikoin ei
Laitosmuotoisen vastaanottokeskuksen kilpailutukseen osallistumisen ehtona on, että siinä on vähintään 300 asiakaspaikkaa. Laitosmaiset keskukset on tarkoitettu esimerkiksi sellaisille asukkaille, jotka eivät pysty selviytymään arjessa itsenäisesti.
Ei-laitosmuotoiselle, asuntopohjaiselle vastaanottokeskukselle kyseistä ehtoa ei ole, mutta asuntojen on sijaittava enintään 35 kilometrin ja hyvien kulkuyhteyksien päässä vastaanottokeskuksen asiakaspalvelupisteestä.
Laitosmaisen yksikön minimikoko on ollut esillä viime aikoina, kun Mikkelin kaupunki irtisanoi rivitalojen asukkaita, jotta Luonan pyörittämälle vastaanottokeskukselle saataisiin tarpeeksi asiakaspaikkoja.
Videolla rivitalojen asukkaat kertovat, mitä ajatuksia irtisanomisilmoituksen saaminen herätti.
”Jos suoraan sanon, niin ihan perseestä”. Näin Mika Ahonen kommentoi saamaansa irtisanomisilmoitusta. Video: Esa Huuhko / Yle
Maahanmuuttoviraston mukaan 300 asiakaspaikan vaatimukselle kilpailutukseen osallistuvilta on kuitenkin perusteet.
– Vaatimuksella taataan laitostyyppisen yksikön toiminnan yhtenäisyys sekä asiakkaiden saavutettavuus. Paikkamäärän määritys perustuu kustannustehokkuuslaskelmiin ja turvallisuusnäkökohtiin, Maahanmuuttoviraston Nurmi perustelee.
Kotokunnan toimitusjohtajan mukaan kilpailutuksen ehtoihin sopivien tilojen löytäminen tarkkaan rajatulta maantieteelliseltä alueelta voi olla vaikeaa etenkin, kun toiminta pitäisi saada nopeasti alkamaan.
Toisaalta taas esimerkiksi Punaisen ristin Oulun piiristä kerrotaan, että Raahessa, jossa on keskus, tilojen löytäminen ei ole ollut vaikeaa.
Viimeksi kilpailutus aikuisten ja perheiden vastaanottoyksiköiden osalta on järjestetty vuonna 2024. Tuossa haussa myös Luona voitti kilpailutuksen Mikkelin-keskuksesta. Aiemman keskuksen asukaskapasiteetti kuitenkin oli vain sata muun muassa siksi, että osa tiloista oli mennyt rikki.
Seuraava kilpailutus järjestetään Nurmen mukaan, kun maahantulijoiden määrä kasvaa tai kun hankinnan kokonaisarvo on täyttymässä.
Yle tavoitteli juttua varten myös Luonan edustajaa mutta kommentteja ei saatu perjantaiaamupäivään mennessä.