Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne kertoo, että riskit Länsiradan kustannusten kasvamisesta ovat merkittävät. Rahaa ei valtiolta heru lisää.
Liikenneministeri Lulu Ranne (ps) katsoo, että valtion rahaa ei ole herumassa Länsirata-hankkeeseen yhtään lisää. TIINA SOMERPURO
Liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps) ottaa kantaa kiisteltyyn ja pitkään neuvottelukierteeseen ajautuneeseen Länsirata-hankkeeseen.
– Neuvottelujen sisältöä en tietenkään tarkemmin voi kommentoida, mutta kyllä siellä on paljon asioita vielä auki, Ranne sanoo Iltalehdelle.
Valtion ja kuntien välillä käydyissä Länsiradan osakassopimuksen neuvotteluissa ei saatu keskiviikkonakaan ratkaisua. Tilannetta mutkistaa se, että Väyläviraston arvion mukaan hankkeeseen sisältyy riski kustannusten noususta. Julkisuudessa on puhuttu jopa 150 miljoonan euron lisäkustannuksista.
– Tämä mitä on nyt uutisoitu on tietenkin yksi iso asia, josta on pakko keskustella, Ranne sanoo.
Hän korostaa, että riskejä on selvitetty Väylävirastossa virkavastuulla pitkin matkaa ja luvut ovat tarkentuneet. Kyse ei siis ole ministerin poliittisesta päätöksestä jarruttaa hanketta.
– Kyllä tässä on iso vastuu siitä, etten ministerinä päästä hanketta eteenpäin, ellei meillä ole selkeyttä kaikista näistä tärkeistä asioista.
Ranne kiistää, että Länsirataa olisi koplattu myöskään mihinkään muuhun hallituksen pöydällä vielä avoinna olevaan kysymykseen, kuten taksiuudistukseen tai tuulivoiman sääntelyyn.
”Ei puhuta kymppimiljoonista”
Iltalehti selvitti Länsirataan liittyviä käänteitä ja riskiä kustannusten noususta. Julkisuudessa esitetty riski 150 miljoonan euron lisäkustannuksista voi IL:n tietojen mukaan pahimmillaan jäädä jopa puolet alakanttiin. Ranne ei halua ottaa lukuihin kantaa.
– Ne luvut eivät ole vielä julki, mutta emme me mistään kymppimiljoonista puhu, Ranne sanoo.
Voitko vahvistaa sen, että siellä puhutaan jopa yli 150 miljoonan euron summasta?
– En näitä summia vahvista, koska ne eivät ole olleet vielä julkisuudessa, mutta merkittävistä summista ja taloudellisista riskeistä on kuitenkin kyse.
Onko niin isot riskit ja summat, että koko hanke voi valtion osalta kaatua?
– Olen vakuuttunut siitä, että valtio pitää kiinni siitä omasta osuudestaan, mutta jatkosta pitää tietenkin sopia siellä osakassopimusneuvotteluissa, Ranne sanoo.
Valtio on hallitusohjelmassa sitoutunut rahoittamaan Länsiradan ensimmäistä vaihetta 400 miljoonalla eurolla. Kuntien osuudeksi tulee 400 miljoonaa euroa ja lisäksi hankeyhtiö voi hankkia markkinoilta 500 miljoonaa euroa.
Länsiradan luvut eivät vakuuta
Ranne sanoo, että riskien paljastuminen ei yllättänyt häntä.
– Ei tullut yllätyksenä minulle ainakaan. Kun puhutaan tämän mittakaavan hankkeista ja yhtiöistä, niin riskit ovat yleensä suuremmat kuin normaaleissa Väyläviraston isoissa hankkeissa, Ranne sanoo.
Länsiradan hankeyhtiön toimitusjohtaja Pekka Ottavainen on pyrkinyt hälventämään huolia kustannusten kasvusta. Ottavainen on kommentoinut, että nykyiseen 1,3 miljardin euron kustannusarvioon sisältyy 100 miljoonan euron varaus yllättäviin kuluihin.
Ottavaisen mukaan siellä on varauduttu näihin riskeihin 100 miljoonalla eurolla. Vakuuttaako tämä sinua?
– Ei. Ei vakuuta, Ranne sanoo.
Neuvotteluja Länsiradan osakassopimuksesta on tarkoitus jatkaa jälleen ensi viikolla. Pöydällä on Ranteen mukaan vielä ”isompia ja pienempiä asioita”. Kustannuksiin liittyvät riskit kuuluvat isompiin.
Tuleeko ensi viikolla jo ratkaisu?
– Saa nähdä.
Pidät sitä mahdollisena?
– Monta kertaa tässä on saanut todeta, että saa nähdä.
Ranne pitää sopimuksen syntymisen kannalta oleellisena sitä, että kustannukset ja riskit ovat kaikkien tiedossa ennen kuin nimiä laitetaan papereihin. Valtion rooli on kuitenkin selkeä: lisää rahaa ei ole tulossa.
Pyytävätkö kunnat valtiolta lisää rahaa? Siitäkö tässä on kyse?
– Eikö se olisi ihan luontevaa, että kunnat pyytäisivät meiltä lisää rahaa? Ei valtiolla ole avointa shekkiä eikä piikkiä auki. Se on ollut selvää koko ajan.
Mutta rahasta väännetään edelleen?
– Ainahan väännetään lopulta rahasta, koska riskit liittyvät rahaan.