Joonas Lehtonen
Trump kokeilee kovempaa linjaa Venäjää kohtaan, kirjoittaa Joonas Lehtonen.
Eilen klo 21:22
Vladimir Putin ja Donald Trump tapasivat elokuussa Alaskassa.
Donald Trumpin asento Ukrainan sodan suhteen näyttää taas muuttuneen.
Yhdeksän kuukautta sitten Yhdysvaltain presidentiksi palannut Trump on yrittänyt Venäjän ja Vladimir Putinin suhteen kaikenlaista, punaisten mattojen levittämisestä rajuun uhkailuun. Samoin Ukrainalle hän on tarjonnut niin läksytystä kuin lahjojakin.
Nyt Trump kokeilee Venäjää kohtaan aiempaa kovempaa linjaa.
– Hänen viimeisimmän kielenkäyttönsä perusteella näen kepin nousevan esiin. Kuinka suuri se keppi tulee olemaan, on presidentin itsensä käsissä, tasavallan presidentti Alexander Stubb arvioi viime viikolla.
Trumpin keskeiset aseet Venäjää vastaan liittyvät talouteen. Myös yksi hänen sotilaallisista valttikorteistaan voi nousta pöydälle perjantaina, kun Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vierailee Valkoisessa talossa.
Kyse on pitkän kantaman Tomahawk-ohjuksista. Jos Trump päättäisi antaa niitä Zelenskyille, olisi Ukrainalla pian kyvykkyys iskeä vaikka Moskovaan saakka.
Vaalikampanjassaan Trump lupasi tunnetusti lopettaa Ukrainan sodan päivässä, mutta hänen mielensä muuttui jo ennen virkaan astumista.
– Lähi-idän tilanne on helpommin ratkaistavissa kuin se, mitä Venäjän ja Ukrainan välillä tapahtuu, Trump sanoi viime joulukuussa.
Nyt akuutti tilanne Lähi-idässä on – ainakin toistaiseksi – ratkaistu Gazassa saavutetun tulitauon myötä. Trumpilla on tämän myötä uudenlaista uskottavuutta rauhantekijänä sekä intoa ja aikaa Ukrainan asialle.
Henkilökohtaisella tasolla Trumpia voi motivoida mahdollisuus saada Nobelin rauhanpalkinto ensi vuonna. Zelenskyi on ylistänyt julkisesti Trumpin rauhantyötä ja kiiruhtanut kertomaan, että Ukraina ehdottaa Trumpille Nobelia, jos tämä saa Venäjän suostuteltua tulitaukoon.
Yksi Gaza-prosessin opeista Trumpille voi olla nimenomaan se, että ”keppi” toimii.
Presidentin henkilökohtainen rooli Israelin ja pääministeri Benjamin Netanjahun pakottamisessa tulitaukoon oli keskeinen. Strategia toimi, kun Lähi-idän arabivaltiot keskittyivät puolestaan äärijärjestö Hamasin painostukseen.
Gazan ja Ukrainan rauhanprosessit eivät tietenkään ole suoraan verrattavissa: Israel on yksi Yhdysvaltojen tärkeistä kumppanimaista. Netanjahua taivutellessaan Trump taivutteli liittolaista, joka on myös monin tavoin riippuvainen USA:n tuesta.
Venäjä on sen sijaan Yhdysvaltojen pitkäaikainen vastustaja, eikä Putinin hyökkäyssotaakaan ole tuomittu globaalisti yhtä laajasti kuin Israelin toimia Gazassa.
Painostustaktiikka saattaa purra Venäjään huonommin myös Trumpin omien virheiden vuoksi. Jälkikäteen voi todeta, että Putinin kutsuminen huipputapaamiseen Alaskaan antoi vain Venäjälle mahdollisuuden pelata aikaa ja voimistaa toimiaan.
Lupaava merkki on se, että Trumpin hallinnon viesti Venäjän suhteen on kuulunut viime päivinä yhtenäisenä. Valtiovarainministeri Scott Bessent kertoi Washingtonissa vierailevalle Ukrainan pääministerille, että USA on valmis ”lisäämään merkittävästi painetta Venäjää kohtaan”.
Samaten USA on painostanut Intiaa ja Japania. Ne lukeutuvat Venäjän raakaöljyn ja nesteytetyn maakaasun suurimpiin ostajiin.
Lisäksi Trump puuhaa mediatietojen mukaan Ukrainan ”voitonrahastoa”. Ajatuksena on, että USA:n eurooppalaiset kumppanit määräisivät Venäjää tukevalle Kiinalle kovat tullit, joiden tuotot ohjattaisiin rahastoon. Sen varoilla taas ostettaisiin aseita Ukrainalle.
Puolustusministeri Pete Hegseth puolestaan lupasi, että ”rauha saavutetaan voimalla”, ja kehotti Nato-maita ostamaan lisää Ukrainalle toimitettavia yhdysvaltalaisia aseita.
Venäjän talouteen iskeminen ja Ukrainan aseellisen voiman kasvattaminen toimivat yhdessä. Suomen Pankki arvioi Venäjän alustavan budjetin vihjaavan, että Venäjä valmistautuu jo sodan loppuun.
Trumpin käsissä olevan Tomahawk-päätöksen vaikuttavuudesta kielii myös Venäjän reaktio. Keskustelun mahdollisista ohjustoimituksista alettua Venäjä on turvautunut jälleen epätoivoisimpaan oljenkorteensa eli yltynyt uhkailemaan jopa ydinaseilla.
Tätä ”keppiä” Venäjä siis oikeasti pelkää.