Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapaavat tänään perjantaina Washingtonissa. Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan tavoite tapaamiselle on selkeä: saada sotilaallista tukea, joka muuttaisi sodan dynamiikkaa.
– Zelenskyi tietysti hakee nyt merkittävää tukea puolustukselle Venäjää vastaan, Käihkö sanoo.
Käytännössä se tarkoittaa Ukrainan ilmapuolustuksen ja pitkän kantaman iskukyvyn parantamista.
– Trump on itse sanonut, että sota voitetaan – ja hän näkee, että voimalla ja tuella voidaan muuttaa tilannetta, Käihkö toteaa.
Tomahawkit ja Yhdysvaltojen uusi linja
Yksi keskustelun kuumimmista aiheista ovat pitkän kantaman Tomahawk-ohjukset. Käihkön mukaan niiden luovutus olisi iso muutos Yhdysvaltain linjassa.
– Trumpin hallinto on tähän asti pyrkinyt pysymään etäällä suorasta sotilaallisesta osallistumisesta, mutta Tomahawkit muuttaisivat sen.
Käihkön mukaan pitkän kantaman ohjuksiin liittyy kuitenkin paljon kysymyksiä.
– Se, miten Ukraina pystyy käyttämään näitä, mihin kohteisiin niitä voisi käyttää ja yksinkertaisesti se, kuinka paljon Ukraina näitä ohjuksia saisi, Käihkö summaa.
Yksi kysymerkki on myös se, mitä Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin puhuivat torstai-iltana kahden tunnin puhelussaan. Ainakin siinä sovittiin Trumpin ja Putinin mahdollisesta tapaamisesta Unkarin Budapestissa.
Avaa kuvien katselu
Sotatieteilijä Ilmari Käihkön mukaan Ukrainan tavoite on saada Yhdysvalloilta sotilaallista tukea, joka muuttaisi sodan dynamiikkaa. Kuva: Antti Haanpää / Yle
Yhdysvallat ei kuitenkaan myisi Tomahawkeja suoraan Ukrainalle. Sen sijaan ohjukset myydään sotilasliitto Natolle, joka vuorostaan tarjoaisi ne Ukrainalle.
Käihkön mukaan mahdollisessa ohjusten luovutukseen liittyy enemmän politiikkaa kuin sotaa.
– Tomahawkit eivät itsessään ratkaise sotaa. Ne ovat ennen kaikkea symboli siitä, miten paljon Yhdysvallat on valmis sitoutumaan Ukrainan tukemiseen.
Yhteistyöstä kertoo myös se, että Ukraina ja Yhdysvallat ovat lähellä merkittävää droonisopimusta. Sopimuksen mukaan Ukraina jakaisi drooniteknologiaa Yhdysvaltojen kanssa.
Toinen tärkeä kysymys Käihkön mukaan on tiedustelutiedon jatkuvuus.
– Tiedusteluyhteistyö Yhdysvaltojen kanssa on ollut todella syvää ihan sodan alusta lähtien. Sen loppuminen olisi Ukrainalle valtava isku, hän sanoo.
Trumpin aiemmat väliaikaiset päätökset katkaista tiedustelutuki muistetaan Kiovassa hyvin.
– Se heikentäisi Ukrainan kykyä jatkaa puolustussotaa todella paljon, Käihkö toteaa.
Trumpin suunnanmuutos
Trump näytti jo luopuneen strategiastaan yrittää houkutella venäjän presidentti Vladimir Putin neuvottelupöytään. Eilisen puhelun jälkeen uusi tapaaminen on jälleen suunnitteilla.
Trumpin retoriikka on kuitenkin muuttunut. Syyskuussa Trump kutsui ensimmäistä kertaa Venäjää sodan ”hyökkääjäksi”, mikä on merkittävä muutos hänen aiempiin lausuntoihinsa.
Trumpin ja Zelenskyin suhde puolestaan on lämmennyt merkittävästi helmikuun epäonnistuneen tapaamisen jälkeen. Silloin Trump ja varapresidentti J. D. Vance arvostelivat Zelenskyiä julkisesti siitä, ettei tämä heidän mielestään kiittänyt Yhdysvaltoja riittävästi sen tuesta Ukrainalle.
Käihkön mukaan Trumpilla on nyt paikka muuttaa sodan kulkua.
– Jos Trump nyt oikeasti tahtoo tämän tilanteen ratkaista, se vaatii lisätukea Ukrainalle.
Trump kommentoi mahdollisuutta lähettää yhdysvaltalaisia rauhanturvaajia Ukrainaan, kun presidentit tapasivat viime elokuussa Washingtonissa.Viesti Moskovaan
Jos Trump päättää toimittaa Ukrainalle Tomahawkeja, se olisi Käihkön mukaan ”iso signaali myös Putinin suuntaan”.
Ukraina voisi teoriassa käyttää ohjuksia iskeäkseen Venäjän alueen sisällä.
– Haluavatko [venäläiset] Tomahawkien lentävän heidän suuntaansa? Enpä usko, Trump sanoi toimittajille Air Force One -lentokoneessa matkalla kohti Israelia viime sunnuntaina.
Putin puolestaan on varoittanut Yhdysvaltoja ohjusten toimittamisesta. Hänen mukaansa se olisi ”laadullisesti uusi eskalaation vaihe” myös Venäjän ja Yhdysvaltojen suhteissa.
Stubbin rooli välittäjänä
Käihkö näkee Euroopan johtajien ja erityisesti Suomen presidentin Alexander Stubbin roolin merkittävänä.
– Hän on selkeästi saanut välittäjän roolin, Käihkö sanoo mutta korostaa, että vasta jälkeenpäin nähdään, millaisia tuloksia syntyy.
Käihkö nostaa kuitenkin esiin kysymyksen Euroopan roolista Ukrainan asehankinnoissa. Tällä viikolla myös Suomi päätti liittyä Naton niin kutsuttuun PURL-asehankkeeseen, jossa Ukrainalle ostetaan aseita Yhdysvalloilta.
– Jääkö Eurooppa nyt sitten vain maksumiehen rooliin vai nouseeko se aidosti strategiseksi kumppaniksi? Kysymys on keskeinen niin meille kuin Ukrainallekin, Käihkö toteaa.
Rintaman tilanne Venäjän eduksi
Vaikka presidenttien kokouksessa puhutaan aseista ja strategiasta, rintamalla sota jatkuu päivästä toiseen.
Käihkön mukaan Venäjä pystyy tällä hetkellä korvaamaan miehistötappionsa, kun taas Ukraina kärsii miehistöpulasta. Vaikka rintamalinja on lähes lukkiutunut, Venäjä on pystynyt hitaasti etenemään.
Käihkö nostaa esiin myös Venäjän iskut Ukrainan energia-infrastruktuuriin. Jatkuvat lennokki-iskut tekevät tulevasta talvesta jälleen kriittisen.
– Jos sähköt ja lämmitys pettävät, meillä on edessä massiivinen humanitaarinen kriisi Euroopassa, Käihkö varoittaa.
Nopeat muutokset sodan suunnassa ovat Käihkön mukaan epätodennäköisiä ilman massiivista ulkopuolista panosta ja tuen lisäämistä.
Keskeisimpänä strategiana Käihkö näkee Venäjän sotakustannusten kasvattamisen ja ajan myötä pakottamisen päätöksentekoon.
– Venäjä pitää vakuuttaa siitä, että sen ei kannata jatkaa sotaa.