Energiateollisuuden Pekka Salomaa vastaa, miksi tuulen määrä vaikuttaa keskeisesti siihen, paljonko sähkö maksaa Suomessa.

Sähkön hinta on pomppinut pelkästään tällä viikolla nollasta sentistä reiluun 71 senttiin. Tuulen vähyys on nostanut hintoja.

Onko Suomi niin riippuvainen tuulivoimasta, että sähkön hinta voi olla joko nolla senttiä tai 30 senttiä vuorokauden sisällä?

Kyllä on, sanoo Energiateollisuuden energiamarkkinoista vastaava johtaja Pekka Salomaa.

Tuulivoiman osuus Suomen sähköstä on reilun viidenneksen. Se on myös halvin sähköntuotantomuoto, eli sen puute vaikuttaa hintoihin.

– Erilaisilla polttoaineilla tapahtuvasta sähköntuotannosta on tullut niin kallista, että sitä on pystytty korvaamaan tuulivoimalla. Ja totta kai nyt, kun meillä on näitä nollahintaisia päiviä, niin sehän tarkoittaa omalta osaltaan sitä, että tuulivoimakaan ei ole ollut näinä päivinä perin kannattavaa, Salomaa avaa.

– Ensi vuonna sitä ei ilmeisesti juurikaan tule lisää, kun tiedossa ei ole lisää uutta kulutusta, hän jatkaa tuulivoiman määrästä.

Lisäksi tämän viikon sähkön hintaan vaikuttaa olennaisesti Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välinen sähkönsiirron rajoitus, joka kestää 22. lokakuuta asti. Syynä rajoitukselle on muun muassa Aurora line -sähkönsiirtolinjan rakennustyöt.

Uusi systeemi

Suomen sähkömarkkinoilla on tapahtunut viime vuosina suuria muutoksia. Yksi niistä on ollut Venäjän sähkön tuonnin loppuminen Suomeen.

Jo ennen sitä Suomen markkinoilta katosi suurin osa sähköä polttamalla tuottavista, yleensä kivihiiltä käyttäneistä lauhdevoimalaitoksista.

– Niissä oli se kiva puoli, että ne pystyivät tuottamaan sähköä juuri silloin kun sitä tarvittiin, Salomaa sanoo.

Nykyään sähköntuotannon lisääminen yksittäiselle päivälle tai tunnille ei ole yhtä helppoa.

– Tämä on luonut meille systeemin, joka vaatii isoa sopeutumista. Siihen sopeutumiseen kuuluu yhtenä asiana se, tuleeko jostain sopivaa tuotantoa, joka pystyy vastaamaan tähän.

– Naapurissa on vesivoimaa, ja Pohjois-Ruotsiin tuleva sähkönsiirtoyhteys auttaa meitä ensi talveen, Salomaa luettelee ajankohtaisia esimerkkejä.

Datakeskusten rooli

Suomeen on tullut ja on tulossa suuria datakeskusinvestointeja. Entä niiden mahdollinen energiantuotanto?

– Jo aikataulusyistä on aika epärealistista ajatella, että niiden pariksi tulisi esimerkiksi uutta ydinvoimaa. Suomessa sen tulee olla tuulivoimaa, jota voi hieman täydentää aurinkovoimalla, Salomaa sanoo.

– Seuraava iso kysymys on tietenkin se, kuinka paljon laitos itse pystyy hyödyntämään edullisia tunteja. Jos se ostaa tuulisähköä, niin pystyykö se ajamaan datakeskusta tuulisähkön mukaan?

Salomaan käsityksen mukaan osa datakeskuksista vaatii jatkuvaa tasaista sähkönkäyttöä, osa taas pystyy sopeuttamaan sähkönkulutusta tilanteen mukaan.

Ydinvoima tuottaa Salomaan mukaan suhteellisen tasaisella teholla sähköä, mutta sen määrää ei pystytä lisäämään yhtä nopeasti ja helposti kuin esimerkiksi tuulimyllyjä. Pete Anikari

Varttihinnoittelusta

Suomessa siirryttiin pörssisähkön varttihinnoitteluun lokakuussa.

Tuntien sisällä on nähty suuria hintahyppyjä. Viimeksi tiistaina sähkön hinta kohosi reiluun 71 senttiin kello 19.45.

– Osa elää vielä tuntimaailmassa ja tarjoaa (hintaa) tunneittain ja osa taas varteittain, niin se on käsittääkseni tuonut jonkinlaista epäjatkuvuutta siihen, että hintakäyrä ei mene aina ihan tasaisesti, Fingridin sähköjärjestelmän hallinnan johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo kertoi Iltalehdelle aiemmin tällä viikolla.

Yksi selitys tähän on Salomaan mukaan se, että tietyissä sähköä tuottavissa polttolaitoksissa tuotannon tehoa ei pystytä säätelemään nopealla tahdilla.

Toisin sanoen laitosta ei voi käynnistää tai pysäyttää varttitunneittain kannattavuudenkaan vuoksi, esimerkiksi virolaisessa öljyliuskeen laitoksessa.

Tältä näyttää talvi

Aurora Linen valmistuminen tämän vuoden puolella tulee Salomaan mukaan olemaan suuri muutostekijä sähkön hintaan.

– En usko, että tammikuussa tulee enää ihan hirveän paljon tällaisia hintavaihteluja kuin nyt lokakuussa, Salomaa sanoo.

Jatkossa Ruotsista pystytään ostamaan sähköä enemmän, jos oma tuulivoimakapasiteetti ei riitä. Vastaavasti sähköä voidaan myydä Ruotsiin, kun tuulee kovaa.

Aurora Line lisää sähkönsiirtokapasiteettia Ruotsista Suomeen noin 800 megawattia ja Suomesta Ruotsiin noin 900 megawattia, selviää Fingridin sivuilta.

– Talvella kovilla pakkasilla myös sähkön ja lämmön yhteistuotanto lisääntyy. Kun esimerkiksi tammikuussa 2024 oli kovat pakkaset ja iso sähkönkulutus, silloin meillä oli enimmillään 2500 megawattia sähkön ja lämmön yhteistuotannosta tulevaa sähköä, Salomaa kertoo.

Sähkön hinta ei tule olemaan tasaisen ennustettavaa, mutta Salomaa muistuttaa, että kuluttaja voi itse vaikuttaa sähkönkulutukseen ajoittamalla sen halvemmille tunneille – parhaassa tapauksessa automatisoinnin avulla.

– On se nyt sitten vaikka lämminvesivaraajan käyttö tai sähköauton lataus mahdollisimman järkeville ajoille.