Allergiset sairaudet ovat lisääntyneet länsimaissa, mutta niiden solutason syntymekanismit ovat edelleen osittain tuntemattomia. Filosofian maisteri Tanja Salomaa tarkasteli väitöstutkimuksessaan sytokiinien IL-4:n ja IL-13:n monimuotoista roolia allergisessa tulehduksessa, immuunisolujen toiminnassa ja kasvainten säätelyssä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten nämä keskeiset viestinviejämolekyylit ohjaavat solujen käyttäytymistä ja vaikuttavat sairauksien kehittymiseen.
Vaikka allerginen tulehdus on monille tuttu ilmiö, sen solutason tapahtumat ovat edelleen osittain hämärän peitossa. Tiedetään, että allerginen tulehdus on monivaiheinen prosessi, jossa immuunijärjestelmä reagoi epätasapainoisesti ympäristön vaarattomiin ärsykkeisiin.
Tanja Salomaa tarkasteli väitöstutkimuksessaan kahta allergisen tulehduksen keskeistä sytokiinia, interleukiini-4:ää (IL-4) ja interleukiini-13:a (IL-13). Ne toimivat immuunijärjestelmän viestinviejinä ohjaten tulehdusvasteen kulkua, solujen aktivaatiota ja jopa energiankäyttöä.
Salomaa selvitti, miten nämä sytokiinit vaikuttavat eri immuunisoluihin, kuten basofiileihin, syöttösoluihin ja neutrofiileihin. Lisäksi hän selvitti, miten niiden viestintä eroaa solutyypistä toiseen. Tulokset paljastivat merkittäviä eroja syöttösolujen ja basofiilien välillä niiden kyvyssä vastaanottaa IL-13-signaalia. Vaikka molemmat solutyypit aktivoituvat IgE-välitteisesti ja osallistuvat allergisen reaktion oireisiin, kuten limaneritykseen ja hengitystieoireisiin, vain basofiilit osoittivat vasteen IL-13:lle.
Tämä solukohtainen eriytyminen korostaa, kuinka tarkasti säädeltyä sytokiiniviestintä on ja kuinka se voi vaikuttaa tulehduksen voimakkuuteen ja laatuun. Löydös tuo myös arvokasta tietoa kohdennettujen lääkehoitojen kehittämiseksi.
Salomaa tarkasteli IL-4:n ja IL-13:n vaikutuksia myös solujen aineenvaihduntaan erityisesti neutrofiileissä. Neutrofiilit ovat tunnettuja nopeasta vasteestaan tulehdukseen, mutta niiden rooli allergisessa tulehdusympäristössä on ollut pitkään epäselvä. Salomaa havaitsi, että IL-4 voi heikentää solujen glykolyysiä – sokeriaineenvaihdunnan keskeistä reittiä – tilanteessa, jossa mitokondrioiden happea vaativa energiantuotanto on estetty.
– Tämä viittaa siihen, että sytokiinit eivät ainoastaan ohjaa tulehdusreaktiota, vaan myös säätelevät solujen energiankäyttöä ja toimintakykyä stressaavissa olosuhteissa, Salomaa kertoo.
Salomaan tutkimus tuo esiin IL-4:n ja IL-13:n moniulotteisen roolin immuunijärjestelmässä: ne eivät ole vain allergisen tulehduksen käynnistäjiä, vaan myös solujen aineenvaihdunnan ja kasvaindynamiikan säätelijöitä.
– On selvää, että IL-4:n ja IL-13:n signalointi ei rajoitu pelkästään allergisiin reaktioihin. Väitöskirjassani tutkin myös niiden roolia ihon okasolusyövän kehittymisessä. Siinä näiden sytokiinien signalointiin osallistuva reseptorin osa näyttää vaikuttavan suojaavasti papilloomien muodostumiseen ja immuunijärjestelmän säätelyyn. Tutkimukseni tuo uutta tietoa siitä, miten monella eri tavalla IL-4 ja IL-13 voivat ohjata elimistön tulehdus- ja puolustusreaktioita, Salomaa summaa.
Tanja Salomaa on kotoisin Tampereelta, jossa myös nykyään asuu. Hän työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa, Sytokiinibiologian tutkimusryhmässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 7. marraskuuta
Filosofian maisteri Tanja Salomaan mikrobiologian ja immunologian alaan kuuluva väitöskirja Biology of Allergy Related Cytokines Interleukin-4 and -13 Across Multiple Cell Types tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 7.11.2025 kello 12 Kaupin kampuksella, Arvo-rakennuksen auditoriossa F115 (Arvo Ylpön katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Eliisa Kekäläinen Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii dosentti Ilkka Junttila Tampereen yliopistosta.
Seuraa väitöstilaisuutta etäyhteydellä