Psst! Jos etsit listasta jotain tiettyä teosta, ota huomioon, että kirjat on listattu aakkosjärjestykseen tekijän sukunimen mukaan.
1. Jane Austen: Ylpeys ja ennakkoluulo (1813)
”Jane Austen kuvaa tapahtumia tarkkanäköisesti ja hulvattoman hauskasti. Ei ihme, että teos on ollut esimerkkinä niin monille romanttisille komedioille. Kerta toisensa jälkeen voi elää mukana Lizzyn tunnekuohuissa, huokailla Mr Darcyn perään, visiteerata eri kartanoissa tai nauttia vain 1800-luvun alun ajankuvauksesta.” kirjabloggaaja Kirsi Ranin
”Luen ja luetan kirjoittajaopiskelijoillani säännöllisesti Jane Austenin Ylpeyden ja ennakkoluulon. Se on joka kerralla parempi. Se kirjoitettiin Napoleonin suursotien aikana, kun miehiä kuoli Euroopassa kuin hyönteisiä. Silti siinä keskitytään perheeseen ja lähipiirin uutisiin, juoruihin ja romansseihin. Sekä hauska että syvällisesti ihmistä ymmärtävä kirja.” kirjailija Leena Parkkinen
2. Paul Auster: Yksinäisyyden äärellä (1982)
”Paul Austerin kuolema sai ajatukseni palaamaan varhaisaikuisuuteni vaikuttaviin Auster-lukukokemuksiin. Valintani ei ole Austerin laajimmin rakastettuja teoksia, mutta omaelämäkerrallinen teos teki aikoinaan minuun suuren vaikutuksen.” Helsingin kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield
3. Richard Bach: Lokki Joonatan (1970)
”Olen monta kertaa miettinyt Lokki Joonatania elämäni aikana tehdessäni valintoja. Romaanissa Joonatan opettelee taitolentoa, jota parven muut lokit eivät hyväksy. Uskaltaako Joonatan seurata kutsumustaan, vaikka muut hylkäisivät hänet?” kirjailija Ann-Cristin Antell
4. Mihail Bulgakov: Saatana saapuu Moskovaan (1969)
”Käännetyistä klassikoista Mihail Bulgakovin Saatana saapuu Moskovaan on teos, joka jokaisen kannattaisi lukea. Se on yhtä lailla kirjallisen mielikuvituksen mestariteos kuin terävä yhteiskunnallinen ja filosofinen pohdinta. Kirja pureutuu vapauden, vallan, totuuden ja moraalin teemoihin huumorin, ironian ja magian keinoin, ja se on ajankohtainen yhä tänä päivänä.” Adlibriksen kategoriavastaava Larisa Pesonen
5. Minna Canth: Työmiehen vaimo (1885)
”Merkittävä klassikko käsittelee muun muassa yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuutta ja tasa-arvon merkitystä. Työmiehen vaimoa lukiessa pääsen edelleen kiinni itsessäni myös siihen nuoreen tyttöön, joka suuttui Johannan ja Homsantuun kokemien vääryyksien takia.” WSOY:n kustannuspäällikkö Hanna Pudas
6. Liu Cixin: Kolmen kappaleen probleema (2007)
”10 vuotta sitten ilmestynyt tieteiskirjallisuuden merkkiteos on tajunnanräjäyttävä romaani. Se on samaan aikaan vanhan oloinen ja ajassa kiinni oleva sekoitus historiallisia tapahtumia ja tulevaisuuden visioita.” Aulan kustantaja Nora Varjama
7. Joan Didion: Maagisen ajattelun aika (2005)
”Näin tarkkaa ja upeaa teosta ei ole toista.” kirjailija Helmi Kekkonen
8. E.L. Doctorow: Homer ja Langley (2009)
”Kirja kertoo kaiken muun ohella tavaran keräämisen pakkomielteestä, joka meitä kaikkia vaivaa, vaikka kuvittelemme muuta. Doctorow venyttää Collyerin veljesten hämmästyttävää elämänkaarta fiktion avulla mestarillisella tavalla.” kirjailija JP Koskinen
9. Fjodor Dostojevski: Rikos ja rangaistus (1866)
”Ajaton kirja ihmisyydestä ja ihmisarvosta.” kirjailija Niina Hakalahti
10. Marguerite Duras: Rakastaja (1985)
”Paljas, raaka ja peloton kirja. Duras valitteli myöhemmässä teoksessaan Kirjoitan, että jopa nuoret kirjoittavat viehättäviä kirjoja, joissa ei ole yötä. Rakastajassa sitä on, ja romaanista näkee, että se on kirjoitettu pidäkkeettömästi.” kirjailija Tiina Tuppurainen
11. Jenny Erpenbeck: Mennä, meni, mennyt (2015)
”Voimakas teos Euroopan murroksista, pakolaisuudesta, inhimillisyydestä ja lähimmäisen rakkaudesta modernissa maailmassa.” kirjailija Sirpa Kähkönen
12. Anne Frank: Nuoren tytön päiväkirja (1947)
”Tositarina yhden ihmisryhmän vainosta nuoren tytön silmin on koskettava. Valitettavasti kirjan teema ei ole vieläkään vanhentunut.” eeva.fin sisältöpäällikkö Mari Karsikas
13. Jonathan Glover: Ihmisyys (1999)
”Tietokirjaklassikko 1900-luvun sotien ja julmuuksien psykologisista mekanismeista. Pääviesti on se, että jokainen meistä voi estää historiaa toistamasta itseään. Näinä aikoina viesti on tärkeä kuulla.” Atenan kustannusjohtaja Ville Rauvola
14. Ernest Hemingway: Vanhus ja meri (1952)
”Kaunis ja viisas, elämän kokoinen teos, johon palaan yhä uudelleen. Vaikka tarina on lyhyt, se on täydellisen hiottu kertomus täynnä ajatuksia ja tunnetta. Hemingwayn kieli on taiturimaista.” kirjailija Marja Aarnipuro
15. Maria Jotuni: Huojuva talo (1963)
”On uskomatonta, miten raaka perheväkivallan kuvaus Huojuva talo on, kun otetaan huomioon, että se on kirjoitettu 1930-luvulla. Kirja pääsi julki vasta 30 vuotta myöhemmin, ja vielä silloinkin se rikkoi tabuja.” kirjailija Anneli Kanto
16. Tove Jansson: Kesäkirja (1972)
”Kesäkirja kuvaa Sophia-tyttösen ja hänen isoäitinsä kesää saaressa tavalla, johon on aina pakko palata. Saari on samaan aikaan turvallinen ja pelottava, ihmiset luotettavia mutta oikukkaita. Ihmisen eri kehitysvaiheet kohtaavat toisensa, ja saari, kesä ja isoäiti opettavat, millaista on olla ihminen. Jansson kuvaa lapsen ja vanhuksen ystävyyttä yhtä lämpimästi ja vähäeleisesti kuin kesää, saarta, elämää.” kirjailija Minna Rytisalo
17. Yrjö Jylhä: Kiirastuli (1941)
”Yrjö Jylhä palveli talvisodassa komppanianpäällikkönä, ja hänen komentamansa II/JR30 koki hyökkäyksessään raskaat tappiot joulukuussa 1939. Jylhän kokoelman runot käsittelevät inhimillisyyttä sodan äärioloissa. Pidän kokoelmaa koskettavana esimerkkinä siitä, miten sotatraumaa voidaan käsitellä taiteen keinoin.” kirjailija Merja Mäki
18. Franz Kafka: Keisarin viesti – Kirje isälle (1969)
”Franz Kafka ei halunnut juuri mitään kirjoittamaansa julki – vähiten tätä. Teos on piinallisen omakohtainen ja suorapuheinen selonteko isän varjosta. Ei niinkään novelli vaan kymmeniä sivuja totuutta, kroonisesti arpeutumattomien haavojen proosaa. Novelli löytyy Keisarin viesti -kokoelmasta.” kirjailija Antti Hurskainen
19. Aino Kallas: Sudenmorsian (1928)
”Vuonna 1928 ilmestynyt teos perustuu vanhaan tarinaan. Sudenmorsian sijoittuu 1600-luvun Hiidenmaalle ja kertoo metsänvartija Priidikin vaimosta Aalosta, joka muuttuu ihmissudeksi. Villi ja riipaisen kiihkeä teos tulee aivan liki lukijaa ja vangitsee emotionaalisesti.” kirjailija Taija Tuominen
20. Volter Kilpi: Alastalon salissa (1933)
”Hauska ja vivahteikas romaani. Kielen runsaus on kirjalle luonteenomaista, mutta Kilven romaani ei ole ollenkaan niin vaikea kuin ennakkoluulojen vuoksi usein luullaan. Alastalon salissa sopii myös kuunneltavaksi.” kirjabloggaaja Tuija Takala
21. Ágota Kristóf: Iso vihko (1986)
”Omalaatuisessa romaanissa on voimakas kielellinen imu. Alkajaisiksi muuan äiti vie sota-aikana kaksospoikansa Suuresta Kaupungista turvaan isoäidin luo. Neuvokkaat pojat asettuvat selviytymään julman isoäidin hoteissa ja tekevät karaisuharjoitteita. Romaanin riisuttu ja suora lause on omaa luokkaansa. Isosta vihkosta on syytä jatkaa trilogian muihin osiin.” kirjailija Eeva Turunen
”Kirja on jäänyt kummittelemaan mieleeni pitkäksi aikaa. Se on mukaansatempaava lukukokemus, joka järkyttää, koskettaa ja hämmästyttää.” Akateemisen kirjakaupan markkinointijohtaja Marjut Määttä
22. Väinö Linna: Tuntematon sotilas (1954)
”Tuntematon sotilas ei juonellista esittelyä kaipaa. Minua kirjassa kiehtoo sen päähenkilöiden persoonallisuuksien ja ryhmädynamiikan kuvaus. Ei ole helppoa saada eri puolilta Suomea koottua joukko-osastoa toimimaan yhdessä. Edellisen vuosisadan historialliset tapahtumat tuntuvat jälleen yllättävän läheisiltä, ja Tuntemattoman lukeminen laajentaa nykylukijan ymmärrystä toisen maailmansodan tapahtumista. Vähintään se muistuttaa, miten repivää sodankäynti on.” Tammen kustantaja Saara Tiuraniemi
”Kirjan toivoisin jokaisen suomalaisen lukevan ainakin kertaalleen.” Akateemisen kirjakaupan toimitusjohtaja Marjo Tuomikoski
23. Väinö Linna: Täällä Pohjantähden alla -trilogia (1959)
”Äärettömän koskettava kuvaus Suomen sisällissodasta. Linna onnistuu menemään uskottavasti sekä punaisten että valkoisten nahkoihin. Järkyttävästä aiheesta huolimatta lukija saa myös nauraa.” kirjailija Anna-Leena Härkönen
”Maailmankaikkeuden hienoin teksti, joka upean ja koskettavan tarinan lisäksi auttaa ymmärtämään suomalaista yhteiskuntaa paremmin. Miksi Suomi on juuri tällainen kuin se on? Kirjailijana Pohjantähteä lukee suuren ihailun ja kateuden vallassa. Jokainen luku, kappale ja lause on virheetön.” kirjailija Arttu Tuominen
”Täällä Pohjantähden alla oli aikoinaan mökkikesää viettävälle lukiolaiselle kurkkua kuristava kokemus. Kävin syömässä, saunassa ja nukkumassa, muun ajan luin. Kun lukee Pohjantähden, tajuaa suomalaisen yhteiskunnan kehityksen ja ymmärtää, miten tärkeää tasa-arvo ja luottamus on. Erityisen tarkkaan nykysuomalaisen kannattaisi tutkia, miten Linna kuvaa vihan syntyä ja seurauksia.” äidinkielen ja kirjallisuuden opettaja Irene Bonsdorff
24. Thomas Mann: Taikavuori (1924)
”Taikavuori upottaa lukijansa Berghofin parantolan taikamaailmaan, jonka lumottuun aikataskuun kirjan sankari Hans Castorp katoaa seitsemäksi vuodeksi. Se on himmenevän maailman, rapistuvan mantereen ja elämän ja kuoleman pyörteiden ihmeellinen kronikka, jossa ajantaju katoaa myös lukijalta. Kun asettuu parantolan lepotuolille, maailman murheet jäävät taakse ja eteen avautuu kimmeltävä alppimaisema. Mihin ovat kadonneet tästä maailmasta Berghofit? Tulkaa takaisin, me tarvitsemme teitä.” kirjailija Joel Haahtela
25. Toni Morrison: Sinisimmät silmät (1970)
”Unohtumaton romaani mustasta tytöstä, jonka haaveena on saada siniset silmät. Nobelistin esikoisromaani näytti heti, että kirjallinen maailma oli saanut uuden, ikuisesti loistavan tähden.” podcastaaja Jonna Tapanainen
26. Toni Morrison: Minun kansani, minun rakkaani (1987)
”Moniulotteinen kirja yltää sekä yhteiskunnan että yksittäisen ihmisen tunteiden ja ihmissuhteiden tasolle. Kirja on karkkikauppa, joka tarjoaa tulista salmiakkia ja makeinta suklaata. Orjuutta, traumoja, rakkautta ja muistojen valtaa käsittelevä kirja antaa myös paljon muuta: Symboliikkaa, tanssia, selässä kasvavan tuomen ja yhden hirveimmistä kohtauksista, joita olen koskaan lukenut. Siinä on kyse auttajan epätoivosta.” kirjailija Satu Vasantola
27. Salman Rushdie: Keskiyön lapset (1981)
”Kuten Jan Blomstedt suomenkielisen laitoksen esipuheessa sanoo: Intian itsenäistymisestä ja jaosta sepittävässä kirjassa näkyy ’kirjailijan valta kuvitella tosiasioiden ohi, kuvitella uskomattomia yksityiskohtia, jotka avaavat suuria tapahtumakokonaisuuksia tehokkaammin kuin mikään tutkittu tieto yksinään’.” Docendon kustantaja Juha Virkki
28. Antoine de Saint-Exupéry: Pikku prinssi (1943)
”Kirja kertoo rakkaudesta, kuolemasta, menettämisestä, ystävyydestä, yhteiskunnasta ja jopa politiikasta. Kirjassa on eväät elämään. Ripaus satua näyttää, miten ihmeellistä arkemme oikeastaan on.” runoilija Vilja-Tuulia Huotarinen
29. Joni Skiftesvik: Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (1983)
”Luin novellikokoelman ensimmäisen kerran teini-ikäisenä, ja se ravisutti maailmaani. Skiftesvikin tarinoissa on huumoria, joka tuo tarinan lähelle ja haikeutta, joka lävistää sydämen. Naurua kyynelten läpi.” kirjailija Jenni Kokander
30. Italo Svevo: Onnistunut kepponen (1926)
”Psykologisesti valpas, armahtamaton ja vitsikäs pienoisromaani kirjailijan menestyksenjanosta, hyväksynnän kaipuusta, varpusista, veljeydestä ja petoksesta. Jokainen, jolla on joskus ollut ammatillista kunnianhimoa liiaksikin, voi tunnistaa tästä itsensä. Jokaiselle taiteilijan lähipiiriläiselle tämä olisi avartava läksykirja. 100 vuotta vanha kirja on kieleltään koukeroinen, mutta se on osa aikaansa.” runoilija Heli Laaksonen
31. Olga Tokarczuk: Alku ja muut ajat (2007)
”Kirjan luettuaan tuntuu, kuin olisi elänyt monisatavuotisen elämän eurooppalaisena ja haluaisi sekä levätä pitkään ja hyvin, että alkaa elämän oitis alusta. Sen lähemmäs elämän karvasta makeaa en ole kirjallisuuden lukijana koskaan päässyt.” kirjailija Marjo Niemi
32. Leo Tolstoi: Sota ja rauha (1865–1869)
”Venäjää ei ehkä voi ymmärtää, mutta Tolstoin suureepos auttaa siinä hieman. Teoksessa kansainvälinen politiikka, filosofia ja ihmissuhteet kietoutuvat toisiinsa taidokkaasti. Romaanisarja aukeaa aina uudella tavalla historiallisen tilanteen ja lukijan oman kokemusmaailman mukaan.” kirjailija Leena Lehtolainen
33. Tuula-Liina Varis: Kilpikonna ja olkimarsalkka (1994)
”Teos kertoo kirjoittajan perhe-elämästä Pentti Saarikosken kanssa ja myös Saarikosken muista suhteista. Kirja teki suuren vaikutuksen, kun luin sen kolmikymppisenä. Sen jälkeen olen lukenut sen pari kertaa. Se poikkeaa hienosti monista lukemistani kirjoista, joissa kuvataan yhteiseloa miesneron kanssa.” Johnny Knigan kustannuspäällikkö Nina Karjalainen
34. Virginia Woolf: Majakka (1927)
”Teoksen rakenne on huikean hieno ja henkilöt herkkävireisesti kuvattuja, kuten muissakin Woolfin kirjoissa. Romaanin lukemisesta on kulunut jo vuosikymmeniä, joten moni yksityiskohta on unohtunut. Muistan lähinnä sen, että olin pitkään hyvin vaikuttunut. Luin kirjan myös uudelleen, samoin kuin muut yhtä hienot Woolfin kirjat.” kirjailija Helena Sinervo
35. Virginia Woolf: Mrs. Dalloway (1925)
”Hämmentävän hieno romaani, joka näkee ihmisen sisimpään teräväpiirtotarkasti. Vuosikymmeniä edellä aikaansa.” Eevan toimituspäällikkö Annaleena Jalava
36. Virginia Woolf: Oma huone (1929)
”Tekstistä löytää aina uusia kerroksia, ja valitettavasti sen sisältö on edelleen ajankohtainen. Teos kysyy, miksi kirjallisuuden historia on miesten historia, kuinka nainen saisi ansaitsemansa ajan ja tilan, ja mitä seurauksia sillä voisi olla?” kirjavaikuttaja Ronja Salmi