Rikolliset takovat helppoa rahaa huijaamalla iäkkäitä luovuttamaan kaikki säästönsä. Ilmiö on kovassa kasvussa myös Suomessa.

– Snälla du, ruotsalaismummo anelee.

– En tiedä tästä yhtään mitään.

Selvästi hätääntyneen kuuloinen Annbritt keskustelee huijarin kanssa, joka yrittää saada naisen luovuttamaan elinikäiset säästönsä ”turvatilille”. Kyseessä on erityisen röyhkeä puhelinhuijaus. Kyseiset turvatilihuijaukset ovat voimakkaassa kasvussa myös Suomessa.

Hieman aiemmin 76-vuotias Annbritt on vastaanottanut tekstiviestin, jossa kerrotaan Ikean sohvaryhmän tilauksesta. Koska Annbritt ei ollut tilannut mitään, hän soittaa tekstiviestissä näkyvään ”asiakaspalvelunumeroon”. Mutta ”Ikean asiakaspalvelija”, jolle puhelu yhdistyy, onkin sujuvaa ruotsia puhuva huijari.

Huijari ei anna hätääntyneelle ikäihmiselle armoa. Tässä vaiheessa Ikean sohvaryhmästä alkanut tarina on edennyt vaiheeseen, jossa Mohammed-niminen mies on sohvaryhmän tilaamisen lisäksi saanut pääsyn Annbrittin tilille ja yrittää siirtää kaikki hänen rahansa Tunisiaan.

Saman huijauksen kohteeksi joutuu useita muita ikäihmisiä. Huijareiden puhe on sekoitus vakuuttelua ja pelottelua.

– Tunnetko ketään Mohammedia? Huijari tiedustelee puheluissa.

– Minun täytyy noudattaa ruotsalaisia lakeja ja siksi kysyn – mikä pankki sinulla on, jotta voin yhdistää puhelun eteenpäin?

– Soitan yritysnumerosta. Et pysty lähettämään tekstiviestiä muusta kuin omasta numerosta. Tiedät sen itsekin, huijari väittää.

Tämä ei pidä paikkansa. Ulkomailta tulevan puhelun tai tekstiviestin numero on mahdollista muuttaa siten, että se näyttää esimerkiksi Suomesta tai Ruotsista tulevalta. Annbritt kyseenalaistaa huijarin väitteen puhelussa. Mutta riittävällä pelottelulla ikäihmiset suostuvat huijareiden mukaan lähes mihin tahansa pelastaakseen säästönsä.

Eikä se kaduta, vaikka kyse olisi eläkeläisistä, jotka ovat säästäneet rahat pienistä palkoistaan ja eläkkeistään. Huijarin mukaan kohteeksi valitaan tarkoituksella vanhempia ihmisiä, koska he eivät ole niin perillä teknologiasta.

– Se on vain rahaa. Poliisikin ottaa minun rahani. Mielestäni se on sama asia.

Espanjan Aurinkorannikolta käsin toimivat huijarit ovat ylpeitä menetelmästään. Kuvakaappaus SVT

Kohtaukset ovat peräisin ruotsalaisen yleisradioyhtiö SVT:n dokumentista, jossa huijareita seurataan itse toiminnassa. Toimittajan mukaan huijarit suostuivat kuvaukseen, koska olivat ylpeitä siitä, miten hyvin huijaukset toimivat. Ehtona oli, ettei heitä voida tunnistaa.

Puhelut suosikkikohteesta

Espanjan Aurinkorannikolla toimivan suomalaispoliisi Timo Virtasen mukaan niin sanotut ”tietoverkkoavusteiset rikokset” (TVA), joihin puhelinhuijauksetkin kuuluvat, ovat erittäin nopeasti kasvava ja kannattava rikoslaji. Kyseiset pankkihuijaukset kohdistuvat Virtasen mukaan lähinnä iäkkäisiin ihmisiin.

Virtanen toimii Espanjassa yhdyshenkilönä Suomen ja Espanjan viranomaisten välillä. Hänen työnantajansa on Suomen Keskusrikospoliisi, mutta Espanjassa hänellä ei ole poliisin toimivaltuuksia.

Virtanen kertoo Iltalehdelle, että huijarit toimivat usein esimerkiksi Espanjasta käsin. Muita kohteita ovat esimerkiksi Turkki ja Arabiemiraatit. Kaikki maita, joihin on aiemmin siirtynyt paljon pohjoismaista järjestäytynyttä rikollisuutta.

– Yleensä sellaisissa maissa, joissa rikolliset ajattelevat, että he ovat turvassa.

Virtasen mukaan Aurinkorannikolla on tälläkin hetkellä useampi call center, josta huijauspuheluita soitetaan. Samassa ”puhelinkeskuksessa” voi olla useamman kielen osaajia, ja sieltä soitetaan kaikkiin Pohjoismaihin.

– Eli saattaa olla call center, jossa on suomalaisia ja ruotsalaisia soittajia. Ja sitten huijataan Suomessa ja Ruotsissa olevia vanhuksia.

Suomalaispoliisi Timo Virtasen mukaan Aurinkorannikoilla toimii ”puhelinkeskuksia”, joista soitetaan huijauspuheluita myös Suomeen. Kuvassa asuntoja Cabo Pinossa lähellä Marbellaa Espanjassa. Mostphotos

Yksi SVT:n dokumentoimassa huijauksessa mukana olleista on aiemmin työskennellyt puhelinmyyj änä. Nykyisessä hommassa ”palkka” on kuitenkin huomattavasti kovempi, ja ”työajat” mukavammat.

Virtanen kertoo, että puhelinkeskus voi olla esimerkiksi vuokralla oleva villa tai kerrostaloasunto. Virtasen mukaan ilmiö on kasvanut ”todella paljon” viimeisen noin viiden vuoden aikana.

– Esimerkiksi Ruotsissa rikoshyöty näissä TVA-jutuissa on jo ylittänyt huumeista saadut rikoshyödyt.

Kaiken lisäksi kiinnijäämisen riski on minimaalinen. Kiinni jäämistä eivät pelkää myöskään SVT:n dokumentoivat huijarit. Yksi heistä tuo esiin, että huijauspuheluita soitetaan isoja määriä ja niistä tehdään myös rikosilmoituksia. Tästä huolimatta hän ei ole jäänyt kiinni.

Virtanen nostaa esiin, että tuomiot ovat puhelinhuijauksissa myös paljon pienempiä kuin esimerkiksi huumejutuissa. Lisäksi ne on melko helppo toteuttaa.

– Ei tarvitse olla kuin puhelin ja tietokone. Voit tehdä sen mistä vaan.

SVT:n haastatteleman Ruotsin poliisin operaatiojohtaja Stefan Larssonin mukaan puhelinhuijaukset ovat rikollisille helppoa rahaa, ja eläkeläiset toimivat käytännössä ”pankkiautomaatteina”.

Ei kaduta

SVT:n dokumentissa näkyy huijareiden täydellinen välinpitämättömyys huijauksen kohteena olevia ikäihmisiä kohtaan. Yhdeltä kysytään, tietääkö hänen perheensä, mitä hän tekee.

– Kyllä tietää. Eivät he välitä, huijari vastaa.

Yksi huijareista tosin tunnustaa, että omatunto on puhtaampi silloin, kun huijattava on rikas, ja rahoista viedään vain osa. Omatuntoa vähän kivistää, jos eläkeläiseltä viedään pienet säästöt. Mutta se ei huijareita pysäytä.

Toimittaja haastaa huijaria sanomalla, että naiselta vietiin juuri eläke.

– Joo… Mutta en voi ajatella häntä. Tästä tulisi vaikeaa, huijari sanoo.

SVT:n mukaan voi herättää ihmetystä, että huijauksiin haksahdetaan, vaikka asiasta on puhuttu paljon. Huijareiden kertoman mukaan ikäihmiset ovat pitkien puhelinkeskusteluiden jälkeen kuitenkin niin peloissaan ja aivopestyjä, että he suostuvat lähes mihin tahansa pelastaakseen säästönsä.

– Myymme pelkoa, sanoo yksi huijareista.

SVT Uppdrag granskning, Bedragarna Kuvakaappaus SVT

Huijaus on mietitty tarkkaan. Esimerkiksi Ikean välivaihe on mukana lisäämässä uskottavuutta. Pankkihan ei soita asiakkailleen. Lisäksi huijarit pitävät itsensä ajan tasalla siitä, miten pankkien suojauksia voidaan kiertää. Välillä huijarit ovat yhteydessä pankin todelliseen turvapalveluun. Huijarit myös valittavat siitä, että kaikki pankkivirkailijat eivät ole yhteistyöhaluisia.

– Siellä on töissä ihmisiä, jotka eivät edes pidä työstään.

Dokumentissa Annbritt, joka lopulta onnistuu välttymään huijaukselta, kuuntelee toimittajan kuvaamaa puhelua jälkikäteen. Hän sanoo hieman häpeävänsä sitä, että joutui melkein huijatuksi.

– Sain jonkinlaisen oikosulun päähän, hän sanoo.

Toinen huijauksen kohteena oleva ”Margareta” puolestaan menettää huijareille koko säästötilinsä saldon: 47 000 kruunua (noin 4 300 euroa), joista hän sai pankin kautta takaisin vain 11 000 kruunua (vajaat 1000 euroa). Huijarit saivat Margaretan tekemään useita siirtoja. Toimittaja ihmettelee, miten pankin hälytysjärjestelmä aktivoitui vasta kolmannen siirron yhteydessä.

Kun rahat on saatu, ne käytetään nopeasti kultaan tai esimerkiksi kryptovaluuttaan, jotta viranomaiset eivät pysty takavarikoimaan niitä myöhemmin.

Virtanen kehuu SVT:n dokumenttia.

– Se on aika hyvä dokumentti, koska siinä näkyy, mitä touhua se on.

Virtasen mukaan huijausten kitkemiseksi tarvitaan yhteistyötä muun muassa poliisin, pankkien, kyberturvallisuuskeskuksen ja teleoperaattorien välillä. Lisäksi olisi hänen mukaansa syytä selvittää, miten tämänhetkinen lainsäädäntö edistää näiden rikosten ennaltaehkäisemistä ja torjumista.

SVT on perustellut dokumentin tekemistä sillä, että kyseessä on paras tapa näyttää, miten huijaukset todella tehdään. ”Päätös on vaikea. Tulen seisomaan vieressä kuuntelemassa, kun he tekevät vakavia rikoksia kaikista heikoimmassa olevia ihmisiämme kohtaan”, toimittaja sanoo dokumentissa. Kuvakaappaus SVT