”Välillä se raotti silmäänsä ja kurkkasi, onko tilanne ennallaan”, harvinaista vierasta Helsingin Pohjoisesplanadilla tarkkaillut Kai Boström sanoo.
Helsingin Pohjoisesplanadille on ilmestynyt aurinkoisena lauantaipäivänä suhteellisen harvinainen vieras.
Kai Boström ajoi autollaan puiston vieressä ja ihmetteli, miksi erään puun ympärille oli kerääntynyt paljon ihmisiä pitkine kameraputkineen.
– Kun pysähdyin valoihin, kysyin ikkunasta, mikäs kuuluisuus täällä on, Boström kertoo.
Vastaus oli yllättävä.
– Sieltä huikattiin, että lapinpöllö tirsoilla!
Boström sanoo, että hän vei auton heti parkkiin ja meni itsekin katsomaan näyttävää lintua. Harmaa pöllö istuskeli Boströmin mukaan puussa rauhallisena, vaikka sen ympärille oli kerääntynyt varsin runsas joukko lintubongareita ja ihmettelijöitä.
– Sillä oli niin hyvät suojavärit, että hattua nostan sille, kuka sen ensin hoksasi. Nasta juttu kyllä! Boström sanoo.
Välillä puussa nököttävä lintu avasi silmänsä.
– Välillä se raotti silmäänsä ja kurkkasi, onko tilanne ennallaan, Boström naurahtaa.
Boström ei ole koskaan ennen nähnyt lapinpöllöä. Hän vaikuttui eläimestä.
– Sehän on upea eläin! Koetin kysellä, onko se jo nimetty niin joku lintubongareista sanoi, että jos se jää puistoon, sille täytyy keksiä nimi, Boström sanoo.
Kai Boströmin mukaan lapinpöllö otti rennosti iltapäivätirsoja, kun bongarit kuvasivat sitä. Kuva: Kai Boström / Lukijan kuva
Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersvedin mukaan lapinpöllöjä vaeltaa silloin tällöin myös eteläiseen Suomeen. Kuva: Kai Boström / Lukijan kuva
Birdlife Suomi ry -järjestön Linnut-lehden päätoimittaja Jan Södersved sanoo, että lapinpöllöjä ”eksyy” välillä Etelä-Suomeen ja Helsinkiin asti. Tyypillisesti linnut elävät Suomessa Kainuussa ja Peräpohjolan seuduilla.
– 1980-luvun alussa oli poikkeuksellisen suuri vaellus, ja silloin Suomenlinnassa oli useita lapinpöllöjä yhtä aikaa.
Esimerkiksi Helsingissä lapinpöllöjä voi tyypillisesti bongata Södersvedin mukaan alkusyksystä tai -talvesta noin kahden tai kolmen vuoden välein. Arkinen näky lapinpöllö ei siis Etelä-Suomessa ole, eikä lintu Södersvedin mukaan useimmiten myöskään pesi etelässä vaeltelustaan huolimatta.
– Täällä niille tulee helposti rannikon pysäyttävä vaikutus. Kun meri tulee vastaan, usko saattaa loppua ja linnut voivat jäädä ihan ydinkeskustaankin, Södersved sanoo.
Södersvedin mukaan pöllöt voivat lennellä pitkiäkin matkoja, eikä niiden lähtöpaikasta ole selvyyttä.
– Pöllö voi olla vaikka idästä, se ei välttämättä ole lainkaan Suomen pesimäkantaa.
Jan Södersved muistuttaa, että pöllön pitää antaa olla rauhassa, vaikka se sympaattinen ja suhteellisen harvinainen näky onkin. Kuva: Kai Boström / Lukijan kuva
Ilta-Sanomille lähetettyjen kuvien perusteella rauhoitettu pöllö keräsi ympärilleen paljon katsojia. Södersved kertoo, miksi niin.
– Suomessa täytyy matkustaa Kainuuseen tai Peräpohjolaan nähdäkseen sen, eikä pöllöjä ole muutenkaan helppo bongata. Kun tilaisuus tarjoutuu, kyllä se kiinnostaa. Pöllöt myös yleensä kiinnostavat ihmisiä. Ne ovat sympaattisen näköisiä, Södersved sanoo.
Södersved muistuttaa, että keskustassa lepäilevän lapinpöllön pitää antaa olla rauhassa.
– Lapinpöllö saattaa saalistaa päivälläkin, mutta puistossa nyt ei ole paljoa saalistettavaa. Pöllön pitää nyt antaa levätä, jotta se voi hämärissä jatkaa matkaansa. Ihmiset ovat varmasti vilpittömästi kiinnostuneita, eivätkä tarkoita pahaa, mutta tahattomalla häirinnällä voi aiheuttaa sen, ettei pöllö saa saalista riittävästi.
Juttua korjattu 18.10.2025 kello 17.28: lapinpöllö kirjoitettiin jutussa aikaisemmin virheellisesti isolla alkukirjaimella.