”Tämä on ollut pitkä prosessi, itse asiassa 50 vuoden prosessi.”
Näillä sanoilla tasavallan presidentti Alexander Stubb kehysti jäänmurtajasopimuksen syntymistä viimeviikkoisen Valkoisen talon vierailun yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Hän totesi, että alkuperäisen ehdotuksen jäänmurtajakaupoista teki aikoinaan presidentti Urho Kekkonen.
Miten pitkään haviteltu sopimus saatiin sitten aikaan? Ja miksi juuri nyt?
Tämän selvittääkseen Yle on kuullut lukuisia valmistelua tiiviisti tuntevia poliittisia ja yrityselämän toimijoita.
Moni avainhenkilö suostui antamaan Ylelle ainoastaan nimettömän taustahaastattelun. He pelkäävät, että vääränlaiset julkiset ulostulot saattaisivat vielä vahingoittaa kesken olevaa prosessia.
Suurvallan surkea tilanne on ollut pitkään tiedossa: Yhdysvalloilla on vain kolme valtamerikäyttöön sopivaa erikokoista jäänmurtajaa.
Yksi näistä on kooltaan samanlainen kuin Suomesta hankittavat uudet alukset.
Asian vakavuuteen herättiin Yhdysvalloissa myöhään, eräs lähde muotoilee Ylelle. Onhan Suomi jo vuosikymmenten ajan yrittänyt vihjailla, että meiltä niitä saa.
Yhdysvaltain lainsäädäntö on kuitenkin jarruttanut alusten ostamista.
Oman meriteollisuuden suojelemiseksi säädetty laki käytännössä estää kokonaisten alusten oston ulkomailta. Siitä voi poiketa vain presidentin poikkeusluvalla ja kongressia informoiden.
Suomen presidenttinä toimi tuolloin Sauli Niinistö. Asia tyssäsi silloin Yhdysvaltain lakiin.
Jäänmurtajayhteistyön edistämisessä aktiivinen oli myös silloinen elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.).
Telakkalähteiden mukaan oli suomalaispoliitikkoja, jotka oikeasti edistivät asiaa. Lisäksi oli niitä poliitikkoja, jotka puhuivat paljon, mutta teot puuttuivat.
Näkymättömän työn tekijöistä Ylen lähteet nostavat esiin työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Petri Peltosen.
– Hänellä oli todella hyvä tilannekuva ja hän edisti kaikkien asiaa: ei ollut mitään saunakulttuuria eikä salailua, yksi lähde luonnehtii Ylelle.
Yhteistyö rakensi pohjaa sille, mitä oli tulossa: Ihmiset tulivat tutuiksi, suomalainen osaaminen sai näkyvyyttä ja suhteita rakennettiin.
Esimerkiksi Yhdysvaltain rannikkovartioston edustajia vieraili eri kokoonpanoilla Rauman ja Helsingin telakoilla viime vuoden aikana.
Telakkalähteet kuvaavat vieraiden olleen ”suomalaisen oloisia”; asiallisia ja ammattitaitoisia.
Avaa kuvien katselu
Suomalaiset vierailivat myös Yhdysvalloissa. Suomen ja Yhdysvaltojen neuvotteluvaltuuskunnat yhteiskuvassa Yhdysvaltain laivaston hallinnollisessa keskuksessa Washingtonissa joulukuussa 2024. Alivaltiosihteeri Petri Peltonen kuvassa eturivissä keskellä. Kuva: Annika Lipsanen-Brito / Business Finland
Jäänmurtajia puitiin golf-kentällä, hautajaisissa ja Ukrainan ohessa
Kun Trump palasi vallankahvaan Yhdysvalloissa, jäänmurtajakauppojen petaamisessa laitettiin kuitenkin täysin uusi vaihde silmään.
Jäänmurtajat olivat esillä jo Trumpin ja presidentti Stubbin ensimmäisestä puhelusta lähtien, joka käytiin marraskuussa 2024. Asian nosti pöydälle Trump.
Rattaat lähtivät kunnolla pyörimään presidenttien viime kevään aikana käymien useiden keskustelujen myötä.
Vaikka julkilausuttu puheenaihe olisi ollut esimerkiksi Ukraina, jäänmurtajat kulkivat usein rinnalla mukana.
Avaa kuvien katselu
Stubb oli ensimmäinen pohjoismainen presidentti, joka tapasi Trumpin hänen virkaanastumisensa jälkeen. Kuva: Daniel Torok / Valkoinen talo
Presidentti Trumpin tahtotila antoi Suomen poliittiselle johdolle viestin, että nyt jos koskaan asiassa täytyy edetä.
Hyvin pian golf-kohtaamisen jälkeen pääministeri Petteri Orpon (kok.) johdolla valtioneuvosto nimitti työryhmän neuvottelemaan sopimuksesta.
Ryhmää veti ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) poliittinen valtiosihteeri Pasi Rajala.
Työryhmässä oli edustajia ulkoministeriön lisäksi työ- ja elinkeinoministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä sekä valtioneuvoston ja tasavallan presidentin kanslioista.
Samoihin aikoihin suomalaiset telakat ja meriteollisuus laajemminkin alkoivat toden teolla kiinnostaa yhdysvaltalaisia silmäätekeviä.
Viimeisen puolen vuoden aikana amiraaleja, kongressin jäseniä ja senaattoreja on vieraillut suomalaisyrityksissä paikoin pilvin pimein, lähteet kuvaavat.
”Wow,” eräänkin yhdysvaltalaispäättäjän kerrotaan lausahtaneen nähtyään, miten laivat Suomessa suunnitellaan. Tämä tulkittiin viestiksi siitä, että kisassa ollaan vahvoilla.
Myös sittemmin Stubbin ja Trumpin kohtaamisten kuvataan ”tuoneen aina vauhtia” neuvotteluprosessiin.
Lähteiden mukaan presidenttien keskustelut saivat laajemmalla joukolla käydyt neuvottelut nytkähtämään aina aimo harppauksen eteenpäin.
Stubb pääsi hautajaisvieraiden joukossa paraatipaikalle, aivan Trumpin välittömään läheisyyteen. Tiettävästi myös tällöin valtionjohtajat puhuivat jäänmurtajista.
Avaa kuvien katselu
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ja Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kuiskuttelu paavin hautajaisissa tallentui myös kameroille. Kuva: Jakub Porzycki / AOP
Keskeisten pelureiden tapaamisten varjossa myös Suomen ja Yhdysvaltain neuvotteluryhmät tapasivat toisensa useaan otteeseen.
Virkamiestasolla neuvotteluja käytiin sopimuksen yksityiskohdista.
Kesän aikana virkamiehet jatkoivat ponnistelujaan asian valmistelussa. ”Tapahtui pientä liikettä”, lähteet summaavat.
”Tarjosin hänelle noin kolmanneksen hinnasta, jota hän pyysi”, Donald Trump sanaili puolileikkisään tyyliinsä.
Suomalaista telakkateollisuutta huoletti etukäteen, saako Trump kongressilta tuen kaupalle.
Suomen sopimuksen eli niin kotimaassa kuin Yhdysvalloissa rakennettavien alusten kuittaamiseen on jyvitetty 6,1 miljardia dollaria eli noin 5 miljardia euroa.
Kongressin tuki rahoitukselle mahdollisti sen, että hankinnat pystyivät nytkähtämään oikeasti eteenpäin.
Kesän taittuessa kohti syksyä Trump ja Stubb kävivät kaksi puhelua, joilla oli sopimuksen synnyssä keskeinen merkitys.
Ensimmäinen puhelu käytiin heinä-elokuun taitteessa, ja se koski Ukrainaa. Valtionjohtajat puhuivat kuitenkin myös jäänmurtajista.
Jättisopimuksen solmimisen kannalta ratkaiseva käänne tapahtui kuitenkin elokuun kolmannella viikolla, kun tasavallan presidentin puhelin pirisi kesäasunnolla Kultarannassa.
Puhelu tuli Stubbin muistaman mukaan ”keskellä yötä”. Presidentin puhelin oli älä häiritse -tilassa, mutta Trumpin puhelu tuli läpi, koska presidentin kabinetissa tunnettiin oikeat kikat.
Stubb kertoo, millä keinolla Yhdysvaltain presidentti sai häneen yhteyden.
Trump kertoi haluavansa tehdä kaupat ja ostaa paljon enemmän jäänmurtajia kuin mistä oli aiemmin puhuttu.
Stubb viestitti käymästään keskustelusta niin neuvottelijoiden kuin pääministerinkin suuntaan ja kannusti heitä tarttumaan mahdollisuuteen pikaisesti.
Pelko oli, että Yhdysvallat olisi alkanut perääntyä suunnitelmasta.
Tässä vaiheessa virkamiehillä oli jo valmiina mallit siitä, miten paketti toteutetaan ja viedään maaliin, jos se syntyy.
Luvut olivat kuitenkin vielä auki. Neljää murtajaa oli pidetty eräänlaisena ”henkisenä” ylärajana.
Arvioon vaikutti se, paljonko Yhdysvaltain budjetissa oli jyvitetty rahaa jäänmurtajalaivaston laajentamiseen.
Neuvottelijoiden pöydällä oli aiemmin ainakin vaihtoehto, jossa Yhdysvallat olisi ostanut Suomesta kaksi uutta jäänmurtajaa sekä yhden käytetyn.
Presidenttien puhelu pisti kuitenkin suunnitelmat uusiksi.
Hahmoteltiin Trumpin pyyntöön perustuva malli, jossa Yhdysvallat ostaisi Suomelta neljä murtajaa ja lisäksi kuusi murtajaa valmistettaisiin yhdessä USA:ssa. Jatkokeskusteluissa yhteistyössä valmistettavien jäänmurtajien määrä nostettiin seitsemään.
Samalla kun virkamiehet hioivat viimeisiä yksityiskohtia, osapuolet alkoivat vilkuilla kalentereistaan sopivaa päivää sopimuksen allekirjoittamiselle.
Aiesopimus allekirjoitettiin Valkoisessa talossa Suomen aikaa myöhäisenä torstai-iltana 9. lokakuuta. Presidentin ja pääministerin matkan tarkka ajankohta Yhdysvaltoihin vahvistettiin vasta edellisellä viikolla.
Alan yrityksissä jännitettiin viimeiseen asti, syntyykö sopimus. Asiahan oli vain ja ainoastaan yhden ihmisen, eli Trumpin, käsissä.
Kun allekirjoitukset olivat paperissa, jossain poksahti kuohuviini. Joku saattaisi sanoa, että hieman liian aikaisin.
Laivanrakentamisessa on opittu siihen, että shampanjaa ei juoda ennen kuin urakasta on lopullinen varmuus.
Kenen ansiosta Suomen telakat ovat todennäköisesti saamassa historiallisesti merkittävät jäänmurtajakaupat?
Se riippuu varmasti siitä, keneltä kysytään.
Yritykset hierovat kansainvälisiä kauppoja jatkuvasti ilman valtion tulitukea. Pitäväthän suomalaiset telakat vahvuuksinaan erityisesti suunnittelutaitoa sekä sitä, että niillä on näyttöjä sovitussa aikataulussa ja budjetissa pysymisestä.
Yhdysvaltain kanssa jäänmurtajasopimuksen saamisessa valtion mukanaolo oli kuitenkin välttämätöntä, monestakin syystä. Ilman sitä sopimusta ei olisi syntynyt, Ylelle todetaan.
Jos asiaa kysytään presidentti Stubbilta, tarinan sankari on selvillä.
”Moni varmaan kysyy, kuka mahdollisti tämän diilin. Itse asiassa sen mahdollisti suomalainen meriteollisuus; insinöörit, hitsaajat, suunnittelijat ja koko ketju”, Alexander Stubb muotoili sopimuksen julkistuksen yhteydessä järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.
Tosiasiassa myös presidentillä itsellään oli sopimuksen syntymisessä hyvin keskeinen rooli.
Taustakeskusteluissa Stubbin ja Trumpin lämpimiä ja luottamuksellisia välejä kuvataan sopimuksen syntymisessä ratkaisevan tärkeiksi.
Yhdysvaltalaiset haluavat neuvotella ”vastinpariensa” kanssa, ja koska Trump oli keskeisessä roolissa lainsäädännön esteiden ylittämisessä, on selvää, että poliittiset keskustelut käytiin juuri presidenttien tasolla.
Yhtälailla ratkaisevaksi tekijäksi lähteet mainitsevat Trumpin päättäväisyyden.
Hän ikään kuin pyyhkäisi lainsäädännölliset esteet pöydältä ja sai tahtonsa läpi.
Tässä on kuitenkin auttanut muillakin Yhdysvaltain hallinnon tasoilla tapahtunut havahtuminen: Omalla osaamisella ei pysytä vastaamaan akuuttiin murtajatarpeeseen.
Isoin syy tuulen kääntymiselle on luultavasti muuttunut turvallisuusympäristö. Jännitteet arktisella alueella ovat kasvaneet, ja huolet liittyvät Venäjään ja kasvavissa määrin myös Kiinaan.
Toinen edesauttava tekijä Trumpin tavoitteen läpiviemiseksi kongressissa ja senaatissa voi olla se, että Helsingin telakan omistava kanadalainen Davie investoi Yhdysvaltain Texasiin.
Myyntipuheena kotijoukoille onkin voinut käyttää sitä, että sopimuksen avulla Yhdysvalloille rakennetaan lisää kapasiteettia omaan jäänmurtajatuotantoon.
Trumpin vaikutusta kauppojen syntyyn ei kuitenkaan kannata vähätellä. Onhan itsevaltainen johtaja tunnettu siitä, että hän pistää asioita tapahtumaan. Niin hyvässä kuin pahassa.
Presidenttien siunaama aiesopimus luo pohjan telakkayritysten ja Yhdysvaltain hallinnon välisille neuvotteluille.
Trumpin kaupoille myöntämässä poikkeusluvassa kantava ajatus on, että sopimuksen on synnyttävä nopeasti.
Kauppaneuvotteluille on annettu 60 päivää aikaa.
Jäänmurtajat on tarkoitus luovuttaa Yhdysvalloille viimeistään vuonna 2028.
Stubb kuvasi Trumpin lokakuisessa tapaamisessa Suomen pystyvän tuottamaan jäänmurtajat puoleen hintaan ja puolet lyhyemmässä ajassa kuin muut.
Ja Trump jos kuka rakastaa hyvää diiliä.