Kun kunnan elinkeinoasiamies ei reagoi puheluihin, ei kannata hätääntyä, hänellä saattaa olla muutama päivä muita kiireitä. Ja kun kaupungin elinkeinojohtaja pyytää lähettämään sähköpostia, ei kannata ajatella, että mitään on vielä tapahtunut.
Jos jotakin vuosi tuotekehityksen maailmassa on opettanut, niin kaikkein tärkeimpiä ovat ihmiset. Toiset ovat hyvinkin aloitteellisia ja uutta hakevia, toiset taas vähän vähemmän. Ja juuri se valmius katsella uusin silmin, on ratkaisevaa sille, miten menestymme tulevaisuudessa.
Katselin tilastoja. Viime vuonna Patentti- ja rekisterhallituksen (PRH) mukaan suomalaiset hakijat hakivat PRH:n kautta yhteensä 1770 patenttia. Niistä hakemuksista tuli esimerkiksi Uudeltamaalta 1250, Varsinais-Suomesta 71, Pirkanmaalta 89 ja Pohjois-Pohjanmaalta 60. Suurin hakija oli Nokia, joka haki 524 patenttia. Patenttien hakeminen on entistä vahvemmin keskittynyt korkean teknologian yrityksiin. Kun vuonna 2008 haettiin 1799 patenttia, oli niistä 397 yksityishenkilöiden hakemia, vuonna 2024 haettiin 1770 patenttia, joista yksityishenkilöitä oli enää 126.
Yksittäinen keksijä ison keksinnön takana on yhä harvinaisempi näky
Viime vuoden lopussa Business Finland (BF) lopetti innovaatiosetelin jakamisen. Innovaatioseteli oli ensisijaisesti yksittäisten keksijöiden tai pienten yritysten käyttämä alkuvaiheen rahoitus idean tai keksinnön edelleen kehittämiseksi. Esimerkiksi prototyypin valmistamiseen.
BF:n johdon kanssa keskustellessani tuli ilmi, että suurin syy innovaatiosetelin lopettamiseen oli se, että ne eivät riittävässä määrin johtaneet kaupallisiin menestyksiin. ”Projektit jäivät piippuun”, kiteytti eräs johtaja. Voin allekirjoittaa saman havainnon suoraan kentältä. Meillä on ollut paljon sellaista kehittämistä, joka on johtanut hyviin projekteihin ilman kaupallista menestystä.
Yksi ongelma on ollut se, että innovaatioseteliä käyttäneistä vain harvalla oli resursseja kehittää asioita eteen päin omilla varoilla.
Innovaatiot ovat tärkeitä koko yhteiskunnan menstykselle
Keksinnöstä tulee harvoin innovaatio. Eli sellainen lopputulos, joka muuttaa markkinaa ja menestyy kaupallisesti. Niitä pitää kuitenkin tavoitella, sillä onnistuessaan ne kasvattavat sekä yritysten kassaa että parantavat tuottavuutta koko yhteiskunnan tasolla, kun samoilla työtunneilla saadaan enemmän tulosta.
Suomalainen tuotekehityksen ja innovaatioiden kenttä on hajanainen. Olen vuoden aikana tavannut niin pitkän listan erilaisia henkilöitä sekä julkiselta että yksityiseltä puolelta, että en lähde heitä tähän luettelemaan. Sen lisäksi, että heitä on paljon, heidän välillään ei ole niin paljon yhteistyötä kuin terveen järjen mukaan pitäisi olla. Maakuntien rajojen, joskus jopa kuntien, ylittäminen tai ihan vain yksityisen ja julkisen sektorin välisen yhteistyön syventäminen ei ole aina helppoa.
Kun katsoo PRH:n tilastoja, ei voi olla välttymättä ajatukselta, että yhteistyö on kuitenkin kaikkein tärkein tekijä suomalaisten innovaatioiden löytämisessä. Uudet innovaatiot tulevat niillä tieteen ja tekonologian alueilla, joissa tarvitaan korkeaa osaamista ja paljon resursseja.
Vuosi suomalaisen tuotekehityksen kuplassa on opettanut, että sekä innovoinnin tukijärjestelmä että innovoinnin tavat ovat pakollisen muutoksen edessä. Monessa paikassa tämä on jo ymmärretty, mutta valmista ei ole vielä missään.
Uuden Suomen blogipalvelussa bloggaajat julkaisevat tekstinsä itse ja niissä esitetyt näkemykset ovat kirjoittajien omia.