Kasviplanktonin väheneminen muuttaa maapallon ilmastoa, samoin kuin merten ekosysteemejä.

Luonnonmaisemaa Thaimaassa, trooppisia saaria, sinivihreä meri ja hiekkarantaa.

Avaa kuvien katselu

Merenranta Thaimaassa. Kuva: Alamy /All Over Press

18.10. 17:18•Päivitetty 18.10. 17:33

Merten kaunis vihreä väri on haalistumassa, kertoo kansainvälisen tutkijaryhmän julkaisema tutkimus.

Meret saavat vihreän värisävynsä kasviplanktonista, mikroskooppisen pienistä eliöistä.

Kuten muutkin kasvit, kasviplankton muuttaa hiilidioksidia ja vettä auringonvalon avulla hapeksi. Koska valtameret peittävät suurimman osan maapalloa, kasviplanktonin toiminnalla on ratkaiseva merkitys maapallon happitasapainoon, samoin kuin hiilidioksidin imeytymiseen meriin.

Tutkijoiden yli 20 vuotta kattava aineisto meriveden koostumuksesta ilmentää, että kasviplanktonin määrä merten pintaosissa vähenee keskimäärin 0,35 mikrogrammalla kuutiometrissä per vuosi.

Väheneminen on kaksi kertaa keskimääräistä nopeampaa rannikkoalueilla ja neljä kertaa nopeampaa jokisuistoissa. Ero selittynee maatalouden ja muun ihmistoiminnan päästöillä.

Kasviplanktonin vähenemisestä seuraa, että sen kyky imeä itseensä ilmakehän hiilidioksidia vähenee 0,088 prosenttia vuodessa. Meriin varastoituu tämän takia vuosittain noin 32 miljoonaa tonnia vähemmän hiilidioksidia.

Luku on lähes samaa tasoa kuin Suomen koko vuosittaiset hiilidioksidipäästöt.

Tutkijat uskovat, että kasviplankton vähenee, koska merten pintakerrosten lämmetessä syvemmistä ja kylmemmistä vesikerroksista kumpuaa pinnalle yhä vähemmän planktonille elintärkeää ravinteikasta vettä.

Ilmiöllä on valtavat vaikutukset paitsi ilmakehään, myös merten ekosysteemeihin, sillä kasviplankton on monien vesieliöiden pääravintoa.

Tutkimus on julkaistu Science-tiedejulkaisussa ja siitä uutisoi The Guardian -lehti.