Miten ADHD-piirteisen aivot toimivat? Näkyykö ADHD aivoissa?
Näitä kysymyksiä pohtii moni ADHD-piirteinen ihminen tai hänen läheisensä.
Viimeisen kymmenen vuoden ajan ADHD-oireita on selitetty muun muassa häiriönä aivojen välittäjäaineiden, erityisesti tarmokkuutta, keskittymistä ja tarkkaavaisuutta tukevan dopamiinin tuotannossa. ADHD-lääkkeet korjaavat dopamiinin kulkua aivosolujen välillä.
ADHD:ssa dopamiinin pitoisuus hermosolujen välisissä liitoksissa eli synapseissa on liian vähäistä. Ongelmia on sekä dopamiinin liian vähäisessä vapautumisessa sekä liian nopeassa takaisinotossa.
Näiden seurauksena välittäjäainetta on synapsissa liian vähän, eikä sitä kiinnity riittävästi vastaanottavan solun reseptoreihin, jolloin ensimmäisestä solusta välitettävä viesti ei siirry seuraavaan riittävän tehokkaasti.
– Käytän joskus vertauskuvaa, että synapsien virtapiuhat ovat heikot, kertoo ADHD:n käypä hoito -suositustyöryhmän puheenjohtaja, ylilääkäri Anita Puustjärvi.
Dopamiini ei kuitenkaan ole ainoa välittäjäaine ADHD:ssakaan, vaan merkitystä on myös noradrenaliinilla ja mahdollisesti GABA:lla.
Nykyisin ADHD määritellään häiriöksi, joka vaikuttaa erityisesti aivojen toiminnanohjaustaitoihin. Ne kypsyvät ja kehittyvät aivojen etuotsalohkon ja kuorikerroksen alueella vasta 20–30 vuoden ikään mennessä, jolloin myös ADHD-oireet monilla enemmän tai vähemmän lievittyvät.
– Tämä ei ole ristiriidassa aiemman dopamiiniteorian kanssa, vaan nimenomaan dopamiiniratojen toiminta etuotsalohkojen alueella, päälakilohkoissa, tietyillä syvillä aivoalueilla ja pikkuaivoissa sekä näitä yhdistävissä hermorataverkostoissa on poikkeavaa.
ADHD-oireyhtymä vaikeuttaa kykyä ajanhallintaan, organisointiin, motivoitumiseen, keskittymiseen ja itsekuriin.
ADHD ja aivot – näkyykö oireyhtymä?
ADHD ei ole oireyhtymä, joka voidaan diagnosoida aivoja kuvaamalla. Silti aivotutkimuksissa on havaittu eroja ADHD-diagnoosien saaneiden ja verrokkiryhmien välillä. Eroja on niillä alueilla ja niissä aivojen toimintaverkostoissa, jotka osallistuvat tarkkaavuuden ja toiminnanohjauksen toimintoihin.
– ADHD-piirteisen aivot ovat periaatteessa rakenteeltaan samanlaiset ja toisaalta yhtä yksilölliset kuin muillakin ihmisillä, Anita Puustjärvi sanoo.
– Eroja on havaittu harmaan aivoaineen määrässä, valkeassa aivoaineessa, toiminnallisten hermoverkostojen aktiivisuudessa ja aktiivisuuden vaihteluissa erilaisia tehtäviä suoritettaessa.
ADHD diagnoosien saaneet suoriutuvat verrokkeja heikommin erityisesti toiminnanohjausta, tarkkaavuuden ylläpitämistä ja työmuistia mittaavissa testeissä.
Heillä on huomattu verrokkeja heikompaa aktiivisuutta aivojen etu- ja temporaalilohkojen alueilla, oikeassa aivolohkossa takakeskipoimussa, vasemmassa aivosaaressa (insula) ja aivokurkiaisessa.
– Toisin sanoen nämä alueet toimivat alitehoisesti, mikä heikentää niiden kykyä säädellä tarkkaavuutta, aktiivisuutta ja impulssikontrollia asianmukaisesti.
ADHD-piirteisen kolme isoa haastetta
- Aktiivisuuden säätelyn vaikeus tarkoittaa kyvyttömyyttä säätää omaa aktiivisuutta ja toimintaa tilanteeseen sopivaksi. Tavallisimmin se ilmenee yliaktiivisuutena, esimerkiksi fyysisenä vilkkautena ja levottomuutena, nuorilla ja aikuisilla joskus vain levottomuuden tunteena. Liian vähäinen aktiivisuus voi ilmetä esimerkiksi vaikeutena aloittaa toimintaa ja hitautena.
- Tarkkaavuuden kohdentamisen, ylläpitämisen, siirtämisen ja säätelemisen vaikeus voi ilmetä esimerkiksi keskittymisvaikeuksina, häiriöherkkyytenä, yksityiskohtien huomiotta jättämisenä, taipumuksena hukata tavaroita sekä lyhytjänteisyytenä.
- Impulsiivisuus voi ilmetä esimerkiksi kärsimättömyytenä ja taipumuksena toimia nopeasti ja harkitsemattomasti, liiallisena puheliaisuutena sekä vaikeutena odottaa omaa vuoroa esimerkiksi keskusteluissa. Impulsiivisuus voi ilmetä myös tarpeettomien riskien ottamisena esimerkiksi liikenteessä.
Aivojen toiminta ei oleellista ADHD:n hoidossa
ADHD on voimakkaasti perinnöllinen oireyhtymä. Osa tutkijoista pitää DRD4- ja DRD2 -geenejä ADHD:n keskeisinä aiheuttajina.
– DRD2 liittyy ADHD:hen, ja sitä pidetään yhtenä riskigeenialueena. Se ei ole ainoa tätä oireyhtymää aiheuttava geeni eikä se assosioidu pelkästään ADHD:hen. Geenitutkimuksellakaan ADHD:ta ei voida diagnosoida, Puustjärvi sanoo.
Hänen mielestään aivojen ja geenien toiminta ei ole olennaisinta ADHD:n ymmärtämisessä ja hoidossa.
– Geenit tai aivojen rakenne eivät määrää ihmisen toimintaa yksin, vaan ympäristöllä ja esimerkiksi kasvatuksella sekä tuella on merkittävä vaikutus taitojen ja toimintakyvyn kehittymiseen.
Tutkimukset osoittavan kontrolloivan, pakottavan ja rankaisukeskeisen kasvatuksen sekä perheenjäsenten ristiriitaisten välien vaikeuttavan ADHD-piirteiden kanssa pärjäämistä.
Myös vanhemman torjunta, uupumus, emotionaalinen etäisyys sekä omat ADHD-piirteet voivat hankaloittaa arjen sujuvuutta.
– Kannustava ja hyvän huomaava kasvatus on toimivampaa kuin rankaisupainotteinen kasvatus, Puustjärvi kiteyttää.
ADHD-piirteisen on tavanomaista vaikeampaa motivoitua tekemään asioita, jotka eivät ole kovinkaan kiinnostavia tai innostavia. ADHD-piirteisen lapsen kanssa toimii parhaiten kasvatus, jossa tylsiin rutiineihin lisätään elementtejä, jotka tekevät niistä motivoivia.
Jatkuva arvostelu vaarantaa lapsen itsetunnon ja kehityksen.
Käytösongelmat vaikeutuvat, jos lapsi saa jatkuvaa negatiivista palautetta käytöksestään, epäonnistuu toistuvasti ja etenkin, jos lapsen kokemus on, ettei aikuisiin voi luottaa. Silloin lapsen luontainen tarve toimia aikuisen toiveiden mukaisesti vähenee ja uhmakkuus sekä vastustus lisääntyvät.
– Uhmakkuus ja myös itsetunnon ongelmat ovat ADHD-oireisella tavallista, sillä oireet altistavat negatiivisille kokemuksille ja palautteelle.
ADHD-piirteisen motivaatiojärjestelmä poikkeaa tavallisesta
Dopamiini on keskeinen motivaatiota kohottava välittäjäaine ja kun sen tuotanto on vähäistä, tehtäviin tarttuminen on usein hidasta ja nihkeää.
– Yksi ADHD-oireiden kanssa selviytymistä tukeva keino on opetella tekemään työläistä asioista kiinnostavia, Puustjärvi sanoo.
Kun ADHD-piirteinen innostuu jostakin asiasta, mielenkiinnon kohde ikään kuin kaappaa koko aivot ja hän hyperfokusoituu. Silloin häntä voi olla vaikea saada lopettamaan tekemistään. Puuhaaminen voi jatkua niin pitkään, kunnes hän on lopulta liian väsynyt enää jatkamaan.
Tämä on aika kuluttava tapa tehdä asioita ja voi johtaa aikuisiässä loppuun palamiseen.
ADHD-piirteiset ovat usein luovia ja heidän motivaatiotaan saattaa ruokkia esimerkiksi esteettiset seikat tai musiikki.
Vaatteet voivat sujahtaa päälle muutamassa minuutissa, kun ne on laitettu esille kauniissa ja selkeässä järjestyksessä. Toiselle lapselle voi vastaavasti olla mieluista, jos arjen tilanteita ”pelillistetään” ja tehtävään kulunutta aikaa mitataan esimerkiksi munakellolla tai timer-sovelluksella.
Vaikka ADHD-piirteiset ovat usein omalla tavallaan aika älykkäitä, he useimmiten alisuorittavat peruskoulussa ja myöhemmissä opinnoissaan. Eri suuntiin hajaantuva mielentila tekee oppimisesta haastavaa.
– ADHD ei sinänsä vaikuta älykkyyteen kumpaankaan suuntaan. ADHD-oireet voivat toki
haitata taitojen käyttöön saamista, mutta toisaalta hyvä kognitiivinen taitotaso auttaa kompensoimaan ADHD:n aiheuttamia haittoja, Puustjärvi kertoo.
Myös sosiaaliset ongelmat häiritsevät usein oppimista. Ikätoverit saattavat torjua levotonta ja ehkä aika arvaamatontakin ADHD-piirteistä oppilasta, ja myös aikuisia rauhattomuus voi turhauttaa.
ADHD-oireinen lapsi tarvitsee aikuisen ohjausta ja apua enemmän ja pidempään kuin muut lapset. Vanhemman on hyvä välillä tarkastella myös omaa asennettaan: korostuvatko vaikeudet ja hankaluudet vai huomaatko myös lapsen onnistumiset ja hyvät hetket?
– Niihin hetkiin kannattaa etsiä tukijoukkoja, jolloin vanhemman omat voimat ovat vähissä ja jaksaminen koetuksella. Hakekaa tarvittaessa apua ajoissa.
– Myös vertaistuki voi auttaa jaksamaan, mutta joskus vertaistuki voi olla myös haitaksi vaikeuksia ja ongelmia korostaessaan. Harkitse, millaisesta tuesta oikeasti hyödyt, Puustjärvi sanoo.
Lähde: ADHD:n käypä hoito -suositus: ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö)
Piditkö lukemastasi?
Tilaa Kaksplussan ilmainen uutiskirje ja saat tuoreet jutut suoraan sähköpostiisi kahdesti viikossa!
Artikkeliin liittyvät aiheet