Kodin energiasyöppö voi tehdä huomaamatta vuodessa peräti 700 euron laskun. Asiantuntija antaa yksinkertaisen vinkin, jolla siitä voi säästää yli 300 euroa.
Täällä kuluu energiaa. Moni miettii pörssisähkön hintapiikkien aikana pyykinpesukoneen käynnistämistä kahdesti. Sen sijaan todellinen energiasyöppö saattaa jäädä vähemmälle huomiolle. TIINA SOMERPURO
Suomalaiskotien suurin energiasyöppö löytyy kylpyhuoneesta. Pörssisähkön hinta nousee tänään jopa 70 senttiin kilowattitunnilta, ja moni jättää saunan tai pyykinpesukoneen käynnistämättä. Suihkussa vietettyä aikaa miettivät harvemmat, vaikka se kannattaisi.
Oraksen tuoteryhmäpäällikkö Juhani Lempinen teki laskutoimituksen suomalaisen tyypillisestä suihkuajasta.
Normaali suihkuvedenvirtaama on noin 12 litraa minuutissa. Jos suihkusta lasketaan noin 38-asteista vettä, sen energia on 11,2 Wh/s. Minuutissa tämä kuluu 60-kertaisesti, eli energiamäärä on 672 Wh.
Lue myös Talouselämästä:
Tunnissa luku on jo 40 kWh. Tällä 2–3-henkinen perhe kattaisi asuntonsa sähköenergian tarpeen käyttöelektroniikan ja laitteiden osalta 3–5 päivän ajaksi.
Harva viettää suihkussa tuntia, mutta tilastojen mukaan suomalaisten keskimääräinen suihku kestää noin neljä minuuttia ja käyttää noin 50 litraa vettä. Pääkaupunkiseudulla tämä suihku maksaa noin 50 senttiä.
– Jos pääkaupunkiseudulla asuvassa nelihenkisessä perheessä jokainen käy noin kerran päivässä suihkussa vuoden aikana, suihkujen kustannus on vuodessa yli 700 euroa tasaisella sähköhinnalla, vaihteluista puhumattakaan, sanoo Lempinen tiedotteessa.
Vähemmälläkin pärjäisi, arvioi Lempinen ja hakee vertailukohtaa kesämökiltä. Siellä monelle peseytymiseen riittää yksi ämpärillinen, eli noin 10 litraa vettä.
Jos kotona haluaa säästää vettä, sitä ei silti tarvitse asetella ämpäreihin. Vedenkulutuksen voi Lempisen mukaan puolittaa yhdellä yksinkertaisella toimella: sulkemalla suihkun saippuoinnin ajaksi.
– Yli 50 litran keskikulutus tippuu noin 25 litraan. Jos me kaikki tekisimme näin, sillä olisi jo näkyvä merkitys energian kulutuksessa.
Neljän hengen perheessä tämä tarkoittaisi yli 300 euron säästöjä vuodessa.
Juttu on julkaistu alun perin Talouselämässä.