Erikoinen ilmiö toi retromallit takaisin Norjassa.
Nokian peruspuhelimista on tullut lapsiperheiden suosikki ja ”vastaisku” älypuhelinajalle Norjassa, netin kauppapaikkoja ylläpitävä Vend kertoo.
Norjalaisen Aftenpostenin mukaan (maksullinen) osa vanhemmista vaihtaa lastensa älypuhelimet perus-Nokioihin hillitäkseen ruutuaikaa ja lisätäkseen keskittymiskykyä.
Lue lisää: Testaa, tunnetko Nokian vanhat puhelinmallit: Jos saat 13/13, olet huipputietäjä
Vendin omistaman suomalaisen Tori.fi:n ja myös muun muassa norjalaisen kauppapaikka Finn.no:n johtaja Jenni Tuomisto kytkee ilmiön laajempaan kontekstiin:
-
Yli 96 prosenttia Norjan kouluista on ottanut käyttöön rajoituksia tai kieltoja puhelinten käytölle.
-
Vanhemmat keskustelevat avoimesti siitä, kuinka älypuhelin on muuttanut lapsuuden luonnetta.
-
Niin sanottu ”dumb phone” -trendi (tyhmä puhelin) kasvaa, ja juuri Nokia on sen symboli.
– Trendi näkyy myös datassa. Norjan Toria vastaavassa käytetyn tavaran markkinapaikassa Finn.no:ssa hakusana ”Nokia” on noussut hakutermien kärkeen ja ostajien kiinnostus kasvaa jopa vauhdikkaammin kuin hakusanaan ”iPhone 17”, Tuomisto sanoo.
Vendin mukaan eniten kiinnostavat mallit ovat:
3310 on kenties kaikista klassisin Nokia-puhelin. Se nautti mainetta puhelimena, jota oli ”mahdoton tuhota”. Tuomiston mukaan seassa on myös suomalaisen HMD:n julkaisemia uusversioita klassikko-Nokioista, mutta myös ihan alkuperäisiä malleja on kaupan.
Lue lisää: Näin kävi Nokia 3 310:lle, kun se pudotettiin korkealta ja upotettiin veteen
– Norjalaistenkin laatikoiden pohjilta löytyy edelleen paljon vanhoja nokialaisia, ja niitä tulee tasaisesti myyntiin Finniin.
Ilmiö herättää myös kysymyksiä. Miten vanhimmillaan jopa 90-luvulta peräisin olevan puhelimen akku tai muu tekniikka toimii vielä vuosikymmeniä myöhemmin? Entä onko puhelimiin varaosia, jos jokin pettää?
Vanhoille nokialaisille voi olla kysyntää Suomessakin muun muassa siksi, että täälläkin rajoitettiin juuri voimakkaasti puhelinten käyttöä kouluissa. Tosin rajoitukset koskevat myös tyhmiä puhelimia älypuhelinten lisäksi.
Suomessa on valmisteilla suositus älylaitteiden käytöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen valmistelemat suositukset koskevat enintään 13-vuotiaita ja laativat ohjeita puhelimen, television, tabletin, tietokoneen ja pelikonsolin käyttöön.
Tavoitteena on hillitä lasten ruutuaikaa. Siihen voisi peruspuhelin rajattuine toimintoineen kannustaa.