Aivot kärsivät, jos vääriä ravintoaineita käytetään liikaa, sanoo ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Epäterveellinen ruokavalio voi kiihdyttää muistisairauksien puhkeamista, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen.
Aivojen ja muistin kannalta haitallisin on niin kutsuttu länsimainen ruokavalio, joka muutenkin tiedetään epäterveelliseksi.
Se sisältää paljon kovaa rasvaa, prosessoitua lihaa, suolaa ja sokeria – ja vain vähän kuitua, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä ja kalaa.
Jo kohtuullisen terveellisellä ruokavaliolla voi olla mahdollista lykätä muistisairauden puhkeamista muutamilla vuosilla.
Moni suomalainen syö tavalla, joka voi kiihdyttää muistisairauden puhkeamista.
Jos syöminen koostuu usein hyvin epäterveellisistä aineksista, ruokavalio saattaa alkaa heikentää muistitoimintoja, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen juuri ilmestyneessä kirjassaan Parasta ruokaa aivoille – Ravinto muistisairauksien ehkäisijänä (Kirjapaja, 2025).
– Epäterveellinen ruokavalio voi edesauttaa muistisairauden puhkeamista ja nopeuttaa taudin ilmaantumista, Laatikainen kertoo IS:lle.
Hän sanoo, että ravinto vaikuttaa yhtä lailla aivojen kuin esimerkiksi sydämen terveyteen.
– Kuten kaikki muutkin elimet, myös aivot tarvitsevat oikeita ravintoaineita, jotta ne toimivat ja puhdistautuvat kunnolla. Samoin ne kärsivät, jos vääriä ravintoaineita tulee liikaa.
Länsimainen ruokavalio on haitallisin
Aivojen ja muistin kannalta haitallisin on muutenkin epäterveelliseksi tiedetty niin kutsuttu länsimainen ruokavalio. Se tarkoittaa, että syödään paljon kovaa rasvaa, prosessoitua lihaa, suolaa ja sokeria – sekä vain vähän kuitua, hedelmiä, vihanneksia, pähkinöitä ja kalaa.
– Länsimainen ruokavalio on hyvin pitkälti kuin ylösalaisin käännetty ruokapyramidi. Eli pyramidin huipulla olevia ruokavalion ”sattumia” – valkoista vehnää, sokeria ja prosessoitua lihaa – onkin eniten, ja terveellisiä kasviksia vähiten. Väriltään ruoka-annokset ovat ruskean sävyisiä, ja lautaselta puuttuvat sateenkaaren värit sekä kasvisten vihreys, Laatikainen kuvailee.
Tyypillistä on myös, että ruokavalioon kuuluu paljon ravintola- ja einesruokia – jotka sisältävät runsaasti kaloreita ja vain vähän hyviä aineksia – ja vähemmän itse tehtyä kotiruokaa.
Epäterveellinen ruokavalio kasvattaa sekä Alzheimerin taudin että verisuoniperäisen muistisairauden riskiä. Kuva: Colourbox
Näin sairastumisen riski kasvaa
Länsimainen ruokavalio kasvattaa sekä Alzheimerin taudin että verisuoniperäisen muistisairauden riskiä.
– Epäterveellinen syöminen lisää kaikkia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, ja nämä samat tekijät kasvattavat myös verisuoniperäisen muistisairauden riskiä, Laatikainen kertoo.
Alzheimerin taudin keskeisinä syinä pidetään beeta-amyloidin ja tau-proteiinin kertymistä aivoihin, ja epäterveellinen ruokavalio liittyy myös näihin prosesseihin.
Laatikainen kertoo ruotsalaistutkimuksesta, jossa tarkasteltiin, miten ruokavalio vaikutti aivojen tau-proteiiniin ja beeta-amyloidiin. Tutkimuksessa oli mukana 270 yli 70-vuotiasta.
Tutkijat havaitsivat, että pitkällä aikavälillä niin sanotun länsimaisen ruokavalion noudattaminen liittyi 79 prosenttia suurempaan muistin heikkenemisen riskiin kuin terveellisemmin syöminen. Lisäksi aivojen erittämän tau-proteiinin määrä oli suurempi niillä, jotka söivät epäterveellisesti.
– On siis kohtuullisen runsaasti näyttöä siitä, että vuosikausia jatkuvat terveydelle huonot syömistavat nakertavat aivoterveyttämme hitaasti ja varmasti kuin termiitit puutalon rakenteita, Laatikainen kirjoittaa.
Laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen. Kuva: Uzi Varon
Korjaa ruokavaliota tähän suuntaan
Tutkimukset osoittavat vastaavasti myös, että jo kohtuullisen terveellisellä ruokavaliolla voi lykätä muistisairauden puhkeamista muutamilla vuosilla.
Terveellisestä syömisestä voi olla etua silloinkin, jos on perinnöllinen alttius muistisairaudelle.
Laatikainen sanoo, että suomalaisten ruokavaliossa on kolme kesto-ongelmaa, joiden korjaaminen vie syömistä myös aivoille terveellisempään suuntaan.
– Eri ihmisillä on erilaisia ongelmia ruokavaliossa, mutta jos yleisellä tasolla pitäisi nimetä kolme isoa asiaa, niin suolan ja kovan rasvan saantia tulisi vähentää ja folaatin saantia lisätä – eli käyttää enemmän kaalikasveja ja kikherneitä sekä salaattikasviksia.
Fakta
Muistisairauksia ehkäisevä ruokavalio
Käytä vähän ja harvoin:
-
Voita
-
Juustoa, kermaa ja rasvaisia hapanmaitotuotteita
-
Suolaa
-
Alkoholia
-
Punaista ja prosessoitua lihaa
-
Vähäkuituisia vaaleita viljoja
-
Leivonnaisia, karkkeja ja suklaata sekä muita huonolaatuisia hiilihydraatteja ja sokeria sisältäviä tuotteita
Käytä runsaasti ja säännöllisesti:
-
Parsa- ja ruusukaalia sekä pinaattia ja muita vihreitä lehtikasveja
-
Porkkanaa ja muita juureksia sekä vihanneksia
-
Marjoja ja hedelmiä
-
Pähkinöitä tai siemeniä
-
Ekstra-neitsytoliiviöljyä ja rypsiöljyä tai margariinia
-
Täysjyväviljaa
-
Kalaa
-
Papuja, herneitä ja kikherneitä
-
Kohtuullisesti kanaa tai kalkkunaa punaisen lihan sijaan
-
Kolesterolitasosta riippuen 3–7 kananmunaa viikossa