Ikiaikaista haavetta ehtymättömästä energianlähteestä ei ole haudattu, päinvastoin.
Nyt fuusioenergiasta odotetaan nopeaa edistysloikkaa muutaman vuoden kuluessa. Muun muassa tekoäly on vauhdittanut kehitystä ja testien mallinnuksia.
Pelissä on huikean paljon, sillä fuusioenergian raaka-aineena voidaan käyttää merivettä. Reaktiossa ei synny kasvihuonekaasuja eikä pitkäikäistä radioaktiivista jätettä.
Pohjoismaat ovat fuusioenergian tutkimuksessa hyvissä asemissa ja ruotsalainen Novatron Fusion Group NFG on ottamassa kehitystyössä isoa askelta. Suomalainen energiayhtiö St1 on sen suurimpia omistajia.
NFG:n toimitusjohtaja Peter Roos sanoo Ylen haastattelussa, että yhtiö päättää suuren, teollisen mittakaavan koelaitoksen rakentamisesta vuoden kuluessa.
Avaa kuvien katselu
NFG:n havainnekuva. Yhtiön suunnittelema fuusioenergian pilottilaitos voisi näyttää tältä. Tontin koko on noin 600 x 600 metriä. Kuva: Novatron Fusion Group
Yhtiöllä on Tukholmassa sijaitseva ”pieni” 3,5 metriä korkea ja kaksi metriä leveä koereaktori. Suunnitteilla olevan ja nyt VTT:n arvioiman pilottilaitoksen vastaavat mitat ovat 27 ja 14 metriä. Hinta-arvio on 700 – 900 miljoonaa euroa.
Pienelle yhtiölle suuri hanke. Kuinka varmaa on, että reaktori todella tullaan joskus vielä rakentamaan?
– Kyllä, se tullaan rakentamaan, Roos vastaa hetkeäkään empimättä.
Mutta minne?
Yhtiö tilasi VTT:ltä arvion siitä, minne Pohjoismaissa uusi laitos olisi järkevintä perustaa. Yle sai juuri valmistuneen raportin luettavakseen.
Suomalainen sääntely valttina
VTT:n selvityksessä Suomi ja Helsingin seutu valikoituivat laitokselle parhaaksi sijainniksi.
– Me emme sulje vielä pois muita pohjoismaisia vaihtoehtoja, mutta Suomella on nyt ne suurimmat edut, mitä me tunnistimme, VTT:n selvityksen tehneen tutkimusryhmän johtaja Markus Airila sanoo.
Selvityksen tulos paljastaa ehkä yllättävän tuloksen: Sääntö-Suomi voi olla valtti.
Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen keskeinen etu on se, että juuri uudistettavassa ydinenergialaissa fuusio-energiaan liittyvä koelaitos ei tarvitsisi parlamentaarista käsittelyä, vaan Säteilyturvakeskuksen lupa riittäisi.
Avaa kuvien katselu
NFG:n toimitusjohtaja Peter Roos pitää selvänä, että yhtiö rakentaa suuren fuusioenergian pilottilaitoksen. Kuva: NFG
– Yritykset, jotka haluavat rakentaa koelaitoksia, ovat erityisesti kiinnostuneita maista, joissa ei lupaprosessissa ei ole poliittista riskiä.
Airilan mukaan juuri se, että fuusiolaitos ei vaatisi eduskuntakäsittelyä, tekee Suomen ”hyvin paljon houkuttelevammaksi” kilpaileviin maihin verrattuna.
Sen sijaan esimerkiksi sähkön riittävyys ei ole ainakaan suurin valintaan vaikuttava tekijä. Laitos tarvitsee jämerän sähkön runkolinjan, mutta ei esimerkiksi uusia tuuli- tai muita voimaloita.
Roosin mukaan VTT:n näkemykselle annetaan suuri paino.
Miljardi-rahoitus – ei ongelma
Suomalainen energiayhtiö St1 investoi NFG:hen tänä keväänä 13 miljoonaa euroa ja toimitusjohtaja Henrikki Talvitiestä tuli näin myös hallituksen jäsen.
NFG:n pääomistajia ovat St1:n lisäksi yhtiön kaksi perustajajäsentä Erik Odén ja teknologiajohtajana toimiva keksijä Jan Jäderberg. Yhtiö ei kerro omistusten prosenttiosuuksia.
NFG:llä on noin 65 työntekijää. Se ei siis ole kovin suuri ainakaan kilpailijoihinsa verrattuna. Fuusioenergian kilpajuoksussa tapahtuu nyt paljon.
Esimerkiksi amerikkalainen Helion Energy on aloittanut fuusiovoimalan rakentamisen Yhdysvaltojen Washingtoniin ja kertoo keränneensä noin miljardin dollarin rahoituksen. Rahoittajia ovat muun muassa OpenAI:n Sam Altman ja SoftBankin pääomasijoitusyhtiö.
Noin 300 henkeä työllistävä Helion Energy on sopinut, että se tuottaa Microsoftille energiaa vuoteen 2028 mennessä.
Mutta koko ja raha eivät ratkaise kaikkea, sanoo Peter Roos rauhallisesti.
– Ratkaisevaa on, minkä perusidean ympärille teknologia rakennetaan. Me olemme ainoat, jotka ovat rakentaneet laitoksen, joka osoittaa, että prosessi tullaan saamaan vakaaksi, Roos kehuu.
Sijoittajat valmiina, valtiolta uskottavuutta
Fuusioreaktorissa miljoonien asteiden lämpötilassa kevyet alkuaineet yhdistyvät raskaammiksi alkuaineiksi ja samalla vapautuu runsaasti energiaa.
Fuusioreaktori voi käyttää polttoaineenaan deuteriumia, jota saadaan merivedestä. Korkea-aktiivista jätettä ei synny lainkaan. Haasteena on ollut kuitenkin saada prosessi toimimaan jatkuvana, eikä vain sekuntien ajan, kuten tähän mennessä.
St1:n Talvitie luottaa vankasti NFG:n kehittämään teknologiaan, eikä epäile sen mahdollisuuksia haastaa megaluokan kilpailijoita.
– Novatron omistaa tämän teknologian ja innovaation ja se on kaikki kaikessa. Ihan puhtaasti sen vuoksi kutsuisin sitä megaluokan yhtiöksi.
Seuraavat kehitysaskeleet ratkaisevat paljon.
Peter Roos: Aiomme käynnistää fuusioreaktorin 2033 – 2035
– Itse uskon, että rahoitus tulee olemaan se viimeinen ongelma niin kauan, kun asiat menevät suunnitellusti eteenpäin.
Roosin mukaan pilottivaiheen laitokseen tarvitaan myös valtion tai valtioiden rahaa, mutta hänen mukaansa yksityinen pääoma on hyvin kiinnostunut juuri Novatronin teknologiasta ja valmis sijoittamaan siihen, paljon.
Valtiota kuitenkin tarvitaan todisteeksi siitä, että hanke ja sen vaatima yhteistyökumppaneiden verkosto otetaan vakavasti. Rahoituksesta valtaosan odotetaan kuitenkin tulevan yksityisilta tahoilta.
Tulevaisuus on yllättävän lähellä
Fuusioenergiaa on kehitetty vuosikymmeniä, mutta enää lupaukset eivät vaikuta saavuttamattomalta tulevaisuuden haaveelta.
– Meidän tavoitteemme on, että käynnistämme reaktorin vuosien 2033 ja 2035 välillä, Roos linjaa.
Tämä pilottilaitos ei vielä tuota sähkö verkkoon, mutta seuraavan laitostyypin jo pitäisi pystyä siihen vuoteen 2040 mennessä.
Roos muistuttaa kehityksen vauhdista. Vielä 1980-luvulla fuusiolla tuotetun energian hyötysuhde oli surkea. Siihen kului 10 000 kertaa suurempi määrä energiaa kuin mitä se tuotti. Nyt energiaa kuluu yhtä paljon kuin tuotetaan.
– Meidän konseptillamme voidaan teoriassa päästä hyötysuhteeseen, jossa saadaan ulos tuhat kertaa enemmän energiaa kuin laitetaan sisään.
Myös VTT:n Airila arvioi, että vielä 2030-luvulla fuusiolla ei tuoteta sähköä ainakaan kannattavasti.
– Mutta joku ehkä haluaa demonstroida, että jollakin tavalla ja jonkun maksamana sitä tuotetaan vaikka väkisin hampaat irvessä maksaen.
Mutta ennen sähkön kannattavaa tuottamista jo kehitystyökin voi olla rahanarvoista, Airila muistuttaa.
– Jos Suomi saisi olla isäntänä tällaiselle koelaitokselle, niin kyllähän minä näkisin sen ihan mahdottoman isona etuna.
Fuusioenergian kehittäminen kiinnostaa koko maailmaa ja tulosten alkaessa näyttää yhä lupaavammilta, kiinnostus on entisestään kasvussa.
VTT:n Airila uskoo, että Suomella olisi mahdollisuudet tarjota alan osaamisvientiä maailmalle.
St1:n Talvitien mukaan fuusioenergiasta tulee energiayhtiölle ”toivon mukaan” todellista liiketoimintaa ja fossiilittoman energiajärjestelmän perusta.